Päiväkodista, toiset lapset haukkuvat vaatteita, leluja jne.

Meillä on aivan ihana päiväkoti.

Ei ole koskaan lapsi sanonut, että olisi mollattu vaatteita tai leluja, ja meidän pojalla sentään on aika erikoinen maku molempien suhteen. Ei siis tosiaan leiki tyypillisillä " poikien leluilla" eikä trendileluilla.

antavat, nähtävästi yhden kakaran, terrorisoida koko porukkaa? Ottakaa asia puheeksi ja tiukkaan sävyyn. Muiden vaatteita EI kommentoida ja eikä lelujakaan. Tai sitten yheinen sopimus, että kukaan ei enää tuo leluja päiväkotiin. Mistä ihmeestä tuon ikäiset ovat edes oppineet tuollaista? Itsellä lapset pääkaupunkiseudulla päiväkodissa (en tosian tajua mitä toi alue tähän kuuluu, mutta 2:nen oli sen ottanut esille), eikä KOSKAAN ole kommentoitu, ei edes eskarilaisten toimesta, muiden vaatteita tai leluja.

Hittolainen, kun olen juuri antanut palautetta toisesta epäkohdasta, mutta pitänee ottaa myös tästä...saan ehkä en niin kivan äidin maineen, mutta...eipä sille mitään voi...hyvä kuulla, että tämä ei ole nykyajan käytäntö kuitenkaan...

päätellen siitä että lapsilla ei ole edes kovin siistejä tai ehjiä vaatteita. Koskaan en ole kuullut että heitä olisi millään tavalla kiusattu.



Ainoa kommentti, jonka olen kuullut, tuli valokuvauspäivänä erään pk:n henkilökuntaan kuuluneen suusta. Yhdellä lapsista oli aivan kamala pusero, rikkinäinen ja likainen, ja kun yksi tädeistä kysyi että mitäs XXXX:lle puetaan kuvaan päälle, toinen täti sanoi että kuulemma tuo paita. Toinen kysyi ihmeissään että eikö sille muka mitään edes jotenkuten ehjää tai puhdasta ole löytynyt päälle, ja toinen vastasi että äiti oli aamulla sanonut että oli hiukan huono aamuherätys ja tuo vaate saa kelvata. Mielestäni ihmettely oli tässä tapauksessa ihan aiheellista, tuolla lapsella kun on ollut ihan ehjiä ja siistejäkin vaatteita päällä, ja yleensä kai vanhemmat valitsevat lapsilleen mahdollisimman siistit ja sievät vaatteet kuvaan! Ja lapset eivät kuulleet tätä keskustelua, se käytiin aikuisten kahvihuoneen ovella.

ja lapset on peräti varakkaan alueen päiväkodissa Helsingissä. Muistan yhdenkin kerran, kun esikoinen oli eskarissa ja hän ja kolme muuta poikaa sopivat vievänsä leulpäivänä puput tarhaan! Mun pojalla oli entinen unilelunsa, nuhruinen ja aikaa sitten vaattet kadottanut pupu, toisella pojalla oli jokin omatekoinen pupu; niillä sitten leikkivät jotain pupu-ritarileikkiä, eikä kukaan sanonut mitään negatiivista :-)



Päiväkodin asenteista tuo on paljolti kiinni. Aina on lapsia ja perheitä joissa vertaillaan tavaroita ja halveksutaan toisia niiden perusteella - pk:n hoitajien tehtävä on estää noiden asenteiden tuleminen päiväkotiin. Meidän päivakodissa painotetaan ympäristönsuojelua, kierrätystä ja vanhojen tavaroiden kunnioitusta ja niistä huolehtimista, kaipa se näkyy sitten myös tässä suhtatumisessa toisten tavaroihin. Minä kyllä ottaisin asian esiin vaikka vanhempainillassa ja ehdottaisin että siihen kiinnitetään huomiota.

Ne on niitä pikkugangstereita joista kasvaa kauheita teinejä ja sossupummiaikuisia jotka haukkuvat muita. Vanhemmista lähtöisin kaikki. Ja kateus laittaa kanssa lapset tekemään tuollaista, kannattaa lähinnä opettaa omat lapset puolustautumaan noissa tilanteissa.

He voivat sopia, että jos toisten leluja haukutaan, niin lelupäivät lakkaavat kokonaan. Ikävää toimintaa toisten haukkuminen, mutta aikuisten tehtävä on ehdottomasti puuttua siihen, että kiusaajat näkee, että HE toimivat väärin!

Mä veikkaan että vanhemmat on sitä sarjaa jotka joka välissä muistavat kertoa tuttaville ja sukulaisille että " mä ostin reimateciä" -tyylisiä juttuja. Lapset poimivat nämä lausahdukset ja toistavat niitä kavereilleen, ja eivät ymmärrä että muille lapsille voi näistä seurata pahaa mieltä, joten syy on vanhemmissa. JÄLLEEN KERRAN!

Mä ainakin opetan lapseni sanomaan vastaan

Entä, jos joku tönii lastasi? Käsketkö tönimään takaisin?

tämänaamuinen poika kertoi myös, että oli se sama poika josta olen kotona niin monesti kuullut.



Ja tämän pojan vanhemmat ovat koulutettuja, hyvin toimeen tulevia. Liekö sitten niin, että on tapana halveksua muita ihmisiä perheen keskellä...



Täytyy iltapäivällä ottaa puheeksi.

Minun molempia lapsiani kiusattiin koulussa ja töissä oltiin niin sisäänlämpiävää porukkaa että...

Mutta aika todennäköistä on että kotioloissa arvostellaan muita tai ihan vaan arvostetaan isoon ääneen omia tavaroita, vaatemerkkejä ym.



Nämä ikävät tavat tuppaavat tarttumaan..

taitavasti. Heti kun eräskin tyttö luuli, ettei hoitajia ole kuuloetäisyydellä, alkoi armoton muiluttaminen. Tytön " hovi" palvoi vieressä ja voi sitä heikompaa lasta, joka joutui silmätikuksi! Uskomatonta, millaista henkistä väkivaltaa 6-vuotias eskari osasi käyttää! Henkilökunta toki puuttui asiaan, mutta eiväthän he voi koko aikaa olla vahtimassa vieressä. Nyt sydäntäni kylmää ajatus viedä oma lapsi tulevaisuudessa hoitoon: miten saan hänelle niin hyvän itsetunnon, ettei mahdollinen pilkka satu ja vielä tärkeämpää: miten ohjata lasta, ettei moiseen kiusaajaporukkaan ajaudu. Ryhmän painostusta kun on aikuisenkin vaikea joskus välttää saatika sitten pikkulapsen..

Jos joku sanoo että onpa sulla tyhmä ja vanha pupu unileluna, mun lapsi osaa vastata että mulla on ollu tää vauvasta asti ja tykkään tästä kovasti, ei sun tartte tästä tykätä. Tai tämä kuuluisa:

-sä olet tyhmä

-joka toisia haukkuu on itse!

Siellä oli syksyn ensimmäiset pari kuukautta harmia yhdestä pojasta, joka nimitteli, ilkkui, töni ja löi ilmeisesti kaikkea vastaantulevaa, ja sai ainakin välillä pari muutakin älyn jättiläistä tuekseen.



Tilanne päättyi siihen, että pojan perhe muutti toiseen kuntaan. Tiedä sitten mikä on ollut syy ja mikä seuraus. Siis onko poika oireillut muuttoa vai luikkiko perhe tiehensä kun tuli negatiivista palautetta. Vai jotain muuta.