Pakkomielle lukea kuolinilmoitukset, mies ei ymmärrä, väittää ja syyttää

kalevasta ja hesarista luen vain kuolinilmoitukset.

Mitä ap tarkoitit tällä sanavalinnalla?

ja joskus itken kuin vesiputous jos on oikein koskettavia värssyjä tai lapsi kuollut tjsp. Mun mies lähinnä nauraa mulle, että huvinsa kullakin :)

Olen kotihoidossa töissä.

.Meillä on oikein jo traditio että sunnuntaina mies ottaa asiasivut ja antaa mulle ilmotukset .

.Meillä on oikein jo traditio että sunnuntaina mies ottaa asiasivut ja antaa mulle ilmotukset .

Ja lähes jokaisen mies naureskelee tai puistelee päätään tälle "harrastukselle"!

Mutten sentään menetä yöuniani jos jää jonain päivänä väliin..

Joskus itken ihan ääneenkin, kun vastaan tulee joku oikein kaunis muistokirjoitus.



Minun mieheni on lähinnä huvittunut.

Minä olen lukenut ne 10veestä! En ole epänormaali kuten et sinäkään! Luen myös vihityt, ja kastetut! On mielestäni tärkeää tietää jos joku tuttava on on kuollut tai muuta tärkeää on sattunut. Kuolema EI ole peikko vaan osa elämää.

Olen aina luullut, että ne on velvollisuus lukea, jotta voi sitten esittää suruvalittelut, jos jonkun tuttavan läheinen on kuollut. Eikös se ole ilmoitusten idea.

Mä luen aina kans Kalevan ja Hesarin kuolinilmoitukset,



a) katson onko "tuttuja" kuollut

b) Märehdin traagisisa kohtaloita (lapset, nuoret)

c) katson vanhojen ihmisten iät ja nimet

d) tykkään lukee ne värssyt



Mun mies vaan nauraa mulle :)

Oltiin kaverin kanssa 'kroonisella', ja mummot halusi jonkun lukevan heille sanomalehteä, joten kaveri alkaa lukea urheilusivuja. Lukea hölötti siinä sivun verran, kun mummo kuiskasi että ei kun ne kuolleet ja syntyneet... Ei se muuta halunnut tietääkään. Ei sitten millään tajuttu, että miksi ihmeessä ne haluaa masentua vielä enemmän kuolleista!



Itsekin nyt luen ne, miksihän? ;)

Luen, onko tuttuja tai potilaita.

Kun kuitenkin on kyse paikallislehdestä, niin usein on joku tuttu tai tutun sukulainen joka on kuollut. Mun mielestä kuuluu vähän yleissivistykseenkin. Ja onhan se ilmoitus sitten ilmoitus, että ihmiset varmasit tietää että ihminen on jo toispuoleisessa elämässä...

Mullakin se on jo pakkomielle, koska luen ne, vaikka lukeminen nykyään ahdistaa. Aina enemmän ja enemmän on joukossa oman ikäisiä.

olin parin viikon lomalla Lontoossa ja sielläkin luin kuolinilmoitukset lehdistä.



Ei tuo mitään sairasta ole, kunhan vain luen

Meillä tulee kirkkoviesti joka talouteen ja aina luen sieltä kuolleet ja joskus kastetut



Kun käyn lapsuudenkodissa luen siellä kaikki säilössä olevat lehdet ja niistä etenkin kuolinilmoitukset on niitä tärkeitä. Pieni paikallislehti niin helposti selaa muutaman kuukauden lehdet.