Lue keskustelun säännöt.
Viivyttelevä mies
19.12.2022 |
Mies viivyttelee ihan kaikissa siirtymätilanteissa ja siten kuluttaa myös minun aikaa. Esim. "menen kohta kirjoittamaan sähköposteja", eli parin metrin päähän kotitoimistoon, mutta jää makoilemaan tunniksi. Joululomalla pelkään, että puolet päivästä menee miehen odotteluun. Mihinkään ei voi lähteä ilman 3 tunnin viivyttelyä, mikä tarkoittaa myös että aurinko ehtii laskea ennen kuin pääsee ulos. Yritän olla kärsivällinen, mutta alkaa ärsyttää.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä ehdit tehdä vaikka mitä odotteluajan , älä vain istu vieressä odottamassa .
Odottelussa olen silti lähtövalmiina enkä saa muuta aikaan.
Tuttua. "Olen lähdössä kauppaan, kerro jos tarvitse jotain" = lähtee 2-3 tunnin kuluttua.
Sen kanssa on vain joko opittava elämään tai sitten erottava. Et pysty muuttamaan häntä. Meillä tosin pidetään aika hyvin kiinni sovituista ajoista. Jos on sovittu, että vapaapäivänä lähdetään yhdessä ulkoilemaan klo 12, niin se useimmiten myös tapahtuu. Mutta se pitää sopia edellisenä päivänä. Se taas on itselleni vähän stressaavaa, kun haluaisin ensin nähdä, millainen sää on ja millainen oma vireystila aamusta on, mutta itsepä olen tuohon mieheen kuitenkin rakastunut ja päättänyt hänen kanssaan olla ja elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä mä odotellessa palstailen. Sanoin heti aamulla, että lähdetään klo 15. Mies kysyi äsken, kun olin jo pukenut, että lähdetäänkö klo 16 (ja en voinut väittää vastaan kun hän oli vielä kalsareissa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olemme täällä (lohi)burgerilla toisen kaa, viitsimme kö odotella edes kahvilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene yksin. Tai sovi valeaikataulu: lähdön tarvitsisi olla klo 15 sanot miehelle klo 14.
Puoli päivää hukkaan joka päivä on puoli elämää hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos olis sellainen raippa, jolla vois läpsytellä siihen vauhtia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten, kun pitäisi lähteä, niin hoksataan, että nyt on pskahätä, niin sittenpä siellä vessassa menee 30 min. Ja taas lykkääntyy lähtö.
Ei kun lähdön hetkellä aletaan höylätä partaa tai kirjoittaa sähköposteja.
Mä olen nainen, lähes viisikymppinen, ja ainoa ollut tuollainen. Ei se minua itseäni ole koskaan mitenkään haitannut, mutta voin kuvitella että kaikki ei tämän takia kanssani haluaisi asua ja elää. Eikä siinä mitään, ei aina kaikki sovi yhteen. Onneksi olen löytänyt sellaisen, jota tämä ei haittaa, että otan vähän rennommin jos ei ole äärimmäinen pakko ehtiä jonnekin tiettyyn aikaan.
Sama oli täälläkin mutta en enää odottanut vaan lähdin heti menemään, johan tuli kiire äijällä mukaan.
Tuollaisen kanssa olet? Sitten olet.