Vieläkö luusto kasvaa aikuisena? (ov)

Luusto ei kasva (esim ei kasva pituutta) mutta uusiutuu kyllä koko ajan.

ap

jotenkin rustot löysistyy ja muutenkin kaikki valahtaa alaspäin, mieti vaikka vanhojen miesten turpeita neniä

Just tuon löystymisen takia.



Mutta on varmaan jotain hormonaalisia häiriötilojakin, joissa ihmisen ääreisosat alkaa kasvaa yllättäen. Ei nenä voi raskauden vuoksi kasvaa!



Tässä Terveysportista tietoa:

Akromegalia tarkoittaa kasvuhormonin liikatuotantoa. Nimi akromegalia tulee kreikankielen sanoista 'ak-ron' (kärkijäsen) ja 'megas' (suuri). Nimi kuvaa tautia hyvin, sillä aikuisella kasvuhormonin liikaeritys kasvattaa kärkijäseniä eli kämmenten ja jalkaterien kokoa, leukaa, otsaa ja nenää. Kasvuikäisellä pituus-kasvu kiihtyy. Akromegalian aiheuttaa lähes aina aivolisäkkeen kasvuhormonia tuottava hyvänlaatuinen kasvain. Ensisijainen hoito on kasvaimen leikkaus. Yleensä leikkaus tehdään nenän kautta, sillä aivo-lisäke sijaitsee aivojen alapuolella silmien takana, ja on nenän kautta helposti saavutettavissa. Jos kas-vainta ei täysin kyetä poistamaan tai leikkausta ei voida tehdä, tarvitaan sädehoitoa ja/tai lääkehoitoa.

Akromegalian yleisyys



Akromegalia on harvinainen. Suomessa akromegalia todetaan vuosittain n. 20:llä potilaalla. Esiintyvyys on sa-mansuuruinen muissakin läntisissä maissa. Kaikkiaan Suomessa akromegaliaa sairastavia arvioidaan olevan hieman yli 500. Useimmiten akromegalia todetaan keski-iässä, yhtä usein miehillä ja naisilla.

Akromegalian oireet



Akromegalian oireet kehittyvät hitaasti. Kärkijäsenet, kuten kämmenet, jalkaterät, leuka, otsa ja nenä kasvavat. Iho paksunee ja rasvoittuu. Ulkonäön muutos tapahtuu niin hitaasti, että potilas itse tai hänen lähipiirinsä sitä harvoin havaitsevat. Kasvuikäisillä pituuskasvu kiihtyy. Ulkonäön muutosten lisäksi oireina esiintyy päänsärkyä, nivelsärkyjä, lisääntynyttä hikoilua, kuorsaamista ja yöllisiä hengityskatkoksia. Verenpaine kohoaa ja osalle poti-laista kehittyy diabetes. Vuosien saatossa hoitamaton akromegalia lisää sairastuvuutta sydän- ja verisuonisaira-uksiin, ja voi lisätä erityisesti paksusuolikasvaimia. Akromegalian hyvä hoito on tärkeää sekä potilaan elämänlaa-dun että yleisen terveyden vuoksi.

Mistä akromegalia johtuu?



Akromegalian aiheuttaa lähes aina aivolisäkkeen kasvuhormonia tuottava kasvain. Kasvain on hyvänlaatuinen. Akromegalian voi aiheuttaa myös kasvain ylempänä aivoissa, hypotalamuksessa, tai muualla elimistössä, mutta nämä ovat erittäin harvinaisia. Aivolisäkekasvaimen muodostumisen syytä ei tunneta. Joskus harvoin akromega-lia on perinnöllinen.

Tutkimukset



Akromegaliaepäilyn herättyä potilaalta tutkitaan verestä kasvuhormonin ja sen päätevaikuttajan, IGF-1:n (insulii-ninkaltainen kasvutekijä-1), pitoisuudet. Akromegalia varmistetaan glukoosi- eli sokerirasituskokeen yhteydessä mitattavilla kasvuhormonimäärityksillä. Akromegaliassa sokerirasituksen yhteydessä normaalisti tapahtuvaa kas-vuhormonierityksen estymistä ei tapahdu, tai estyminen on normaalia heikompaa. Kasvain paikannetaan kuvaa-malla aivolisäkkeen seutu magneettitutkimuksella.

Akromegalian hoito



Akromegalian ensisijainen hoito on kasvuhormonia tuottavan aivolisäkekasvaimen leikkaus. Leikkaus tehdään tavallisesti nenän kautta. Vain harvoin kasvaimen ollessa suuri leikkaus joudutaan tekemään kraniotomiateitse eli kallon kautta. Leikkauksessa kasvain pyritään poistamaan mahdollisimman täydellisesti. Aina täydellinen kas-vaimen poisto ei onnistu. Näin käy erityisesti, jos kasvain on kookas (> 1 cm). Kun kasvainta ei ole kyetty koko-naan poistamaan, leikkauksen jälkeen tarvitaan lääkehoitoa ja lisäksi voidaan antaa sädehoito.

Mitä lääkkeitä käytetään?



Akromegalian hoidossa käytetään somatostatiinin johdoksia ja/tai dopamiinin tavoin vaikuttavia lääkeaineita. Sekä somatostatiini että dopamiini vähentävät kasvuhormonin eritystä. Somatostatiinin johdoksista Suomessa on käytössä oktreotidi (Sandostatin LAR®) sekä lanreotidi (Somatulin®). Kumpikin pistetään lihakseen yleensä ker-ran kuukaudessa. Dopamiinin tavoin vaikuttavia lääkeaineita ovat kabergoliini (Cabaser®, Dostinex®) ja bromo-kriptiini (Pardolel®). Kabergoliini otetaan kerran viikossa ja bromokriptiini päivittäin.