Lue keskustelun säännöt.
Miksi itseään pitäisi KEHITTÄÄ?jos nauttii olosta ylipainoisena (saa syödä mitä haluaa aina)
17.12.2022 |
Tykkää matalapalkka työstään,joka jää sinne työpaikalle,kun oven sulkee.
Miksi jokaisen pitäisi kehittää itseään,maratonia tai hoikempaa vyötäröä,jos se vaan laskee elämänlaatua, se kehittäminen.
Kommentit (50)
Ihan ok. Kunhan ei tasita terveydenhuoltoa ja kelaa ylipäätään. Kun mieli on vahva ja pystyy elättämään itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen on yhteisön jäsen, joka antaa tietyt velvollisuudet.
Olkoon käymättä töissä, kunhan ei käytä yhteiskunnan tukia. Olkoon ylipainoinen, kunhan ei käytä yhteiskunnan tarjoamia terveyspalveluja, jne.
Osa vastausta on se, millä aikajaksolla asiaa tarkastellaan. Jos et liiku ja syöt pelkkää ihraa kymmenet vuodet, loppuelämäsi laatu voi olla varsin heikkoa, kun raajasi on amputoitu diabeteksen takia, ja kihti kolottaa nivelissä. Näinhän ei välttämättä käy, mutta nyt puhutaan todennäköisyyksistä. Oletko valmis näkemään nyt vähän vaivaa, jotta myöhemminkin on hyvä olla? Vai ajatteletko ainoastaan tämän hetken oloasi? Molempia kantoja voi perustella.
Ihminen voi seistä piiska kourassa vaatimassa paljon tekemättä itse mitään?
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi seistä piiska kourassa vaatimassa paljon tekemättä itse mitään?
Aika moni nykyajan nuori toimii näin. Esim. nämä elikapinalliset. Muiden pitäisi lopettaa autoilu. No enpä usko että hekään kulkevat hevosella ja kärryillä. Muiden autoissa istutaan kyydissä ja paasataan päästöistä. Ei tehdä töitä jotta saaataisiin verorahoja niihin ilmastotoimiin. Kelan rahat kelpaa kyllä.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella on kumminkin ainakin jonkinlainen vastuu omasta elämästä. Terveisiä kaikille. Myös sulle joka poistat tämän - vai oletko paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi seistä piiska kourassa vaatimassa paljon tekemättä itse mitään?
Tämä. Ihmisistä on tullut itsekkäitä. Heillä on vain oikeuksia, mutta ei mitään velvollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäilisin masennusta, jos ei saa lainkaan mielihyvää uusien asioiden oppimisesta. Koska sitähän itsensä kehittäminen myös on: uusien tietojen ja taitojen hankkimista. Se on osa elämää eikä mikään ylimääräinen ponnistus.
Jaa, no ehkä sen takia, että elämää voi ajatella myös pitkällä tähtäimellä ja keskimäärin myös hyväkuntoisilla ihmisillä menee työ- ja parisuhderintamalla paremmin. Ihmistä ei myöskään ole tarkoitettu lihottamaan itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elä miten haluat. Itsellesi elät. Mitä väliä lopulta millään on? Kaikki me kuollaan lopulta.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi seistä piiska kourassa vaatimassa paljon tekemättä itse mitään?
Aika moni nykyajan nuori toimii näin. Esim. nämä elikapinalliset. Muiden pitäisi lopettaa autoilu. No enpä usko että hekään kulkevat hevosella ja kärryillä. Muiden autoissa istutaan kyydissä ja paasataan päästöistä. Ei tehdä töitä jotta saaataisiin verorahoja niihin ilmastotoimiin. Kelan rahat kelpaa kyllä.
Ei tämä ole ikäsidonnaista. Ihan keski-ikäiset perheen äidit uhriutuu kun yhteiskunta ei elätä heidän 5-6 lasta ja maksa suuren tuulenpesän asumiskustannuksia, eikä se ruokakaan ilmaiseksi pöytään tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niin helppo olla onnellinen.
Tyytyy siihen mitä on.
Tietysti niin, että uhraa välillä ajatuksen tulevaisuudelle. Säästää, syö yleensä terveellisesti, liikkuu edes vähän.
Ei jumita pelkästään yhteen hetkeen.
Lihavuus aiheuttaa suurimman osan terveysongelmista, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, suolisto-ongelmat, rasvamaksa, nivelsairaudet, ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan vapaasti, mutta toivottavasti myös kustannat omista, töissä ansaituista rahoistasi ohitusleikkaukset kun sydän lyö kiinni
Vierailija kirjoitti:
Osa vastausta on se, millä aikajaksolla asiaa tarkastellaan. Jos et liiku ja syöt pelkkää ihraa kymmenet vuodet, loppuelämäsi laatu voi olla varsin heikkoa, kun raajasi on amputoitu diabeteksen takia, ja kihti kolottaa nivelissä. Näinhän ei välttämättä käy, mutta nyt puhutaan todennäköisyyksistä. Oletko valmis näkemään nyt vähän vaivaa, jotta myöhemminkin on hyvä olla? Vai ajatteletko ainoastaan tämän hetken oloasi? Molempia kantoja voi perustella.
Ajattelen tämän hetken oloa, koska jo huomenna voi jo kuollut. Onko se sitten ollut elämää,kun olet kärsinyt nälkää ja rääkkännyt itseään liikunnalla?ap
Vierailija kirjoitti:
Epäilisin masennusta, jos ei saa lainkaan mielihyvää uusien asioiden oppimisesta. Koska sitähän itsensä kehittäminen myös on: uusien tietojen ja taitojen hankkimista. Se on osa elämää eikä mikään ylimääräinen ponnistus.
En ymmärrä,mitä iloa ihminen saa esim maratonista.
No ymmärrän, jos olet kilpaurheilija ja saat rahaa siitä. Mutta joku perus maratoonitapahtuma: ei palkintoa,joudut MAKSAMAAN osallistumisesta JA treenaamaan kuukausia ennen juoksemalla :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jaa, no ehkä sen takia, että elämää voi ajatella myös pitkällä tähtäimellä ja keskimäärin myös hyväkuntoisilla ihmisillä menee työ- ja parisuhderintamalla paremmin. Ihmistä ei myöskään ole tarkoitettu lihottamaan itseään.
No ei ihmisen kuulu juosta maratoneja eikä harrastaa triathlonia, mutta silti jotkut hullut niin tekee
Juoksen, koska se tuntuu hyvältä ja siitä jää hyvä mieli jälkikäteenkin. Juoksen mielelläni puolimaratoneja ja kymppejä sekä omalla ajalla että tapahtumissa joista maksan - enkä ole mikään eliittiurheilija. Minusta se on kivaa. Tiettyihin tapahtumiin treenaaminen on mukavaa, vaikka en todellakaan ole mikään huippunopea, on kivaa tähdätä esim. alle kahden tunnin puolimaraan - tämän vuoden nopein oli minuutin päässä, ja tavoitteena oli 02:05 joka meni neljällä minuutilla alle. Vaikka juoksenkin juoksemisen ilosta, on mukavaa kun tulee uusia "ennätyksiä".
Vietin muuten monta vuotta sohvan pohjalla ja hain laiskottelusta ja herkuista sitä hyvää oloa - mutta loppujen lopuksi olo oli aika ankea, varsinkin ylipainoisena olo oli fyysisesti tukala. Kuvittelin kyllä että suklaalevyn syönti ja leffa olisi paljon antoisampaa kuin esim sateessa heitetty juoksulenkki mutta näin sitä vaan mieli muuttuu.
En minä itseäni "kehitä" vaan teen sellaisia asioita, joista tulee hyvä mieli.
N. 43v
Vierailija kirjoitti:
Juoksen, koska se tuntuu hyvältä ja siitä jää hyvä mieli jälkikäteenkin. Juoksen mielelläni puolimaratoneja ja kymppejä sekä omalla ajalla että tapahtumissa joista maksan - enkä ole mikään eliittiurheilija. Minusta se on kivaa. Tiettyihin tapahtumiin treenaaminen on mukavaa, vaikka en todellakaan ole mikään huippunopea, on kivaa tähdätä esim. alle kahden tunnin puolimaraan - tämän vuoden nopein oli minuutin päässä, ja tavoitteena oli 02:05 joka meni neljällä minuutilla alle. Vaikka juoksenkin juoksemisen ilosta, on mukavaa kun tulee uusia "ennätyksiä".
Vietin muuten monta vuotta sohvan pohjalla ja hain laiskottelusta ja herkuista sitä hyvää oloa - mutta loppujen lopuksi olo oli aika ankea, varsinkin ylipainoisena olo oli fyysisesti tukala. Kuvittelin kyllä että suklaalevyn syönti ja leffa olisi paljon antoisampaa kuin esim sateessa heitetty juoksulenkki mutta näin sitä vaan mieli muuttuu.
En minä itseäni "kehitä" vaan teen sellaisia asioita, joista tulee hyvä mieli.
N. 43v
Mitä väliä niillä ennätyksillä,kun et saa mainetta ja mammonaa? Harjoittelu hukkaan heitettyä aikaa ..
Nykyajan höpötystä, ennen elettiin vaatimattomasti ja oltiin onnellisia. Nyt kaiken pitäisi olla "jotain suurta".