Parhaita keinoja lopettaa riitely?
Joka vuosi sama juttu. Mies on joulunaikaan ahdistunut. Nyt kaivelee minun tekemiä vääryksiä, on etätöissä ja kiukkuinen ja ilkeä. Päivästä toiseen. Miten voisin kääntää tilanteen? Mikä auttaisi hänen pitkävihaisuuteensa?
Kommentit (6)
Mies ei siis pysty asiasta puhumaan eikä näe tilannettaan kuten ulkopuolelta näen, vaan piehtaroi noissa menneissä vääryyksissä jne. Ap
Kotiin purkki, johon kirjoitetaan viikon mittaan paperilappuja, joissa on huoli tai harmituksen aihe. Valitaan yksi viikonpäivä, jona nämä laput lajitellaan keittiön pöydän ääressä ja kaikki osalliset kirjoittavat erilliselle lapulle ratkaisuehotuksensa. Näistä ratkaisuehdotuksista vasta keskutellaan - yleensä ei mene enää huutamiseksi.
Meillä toimii se, että lähden pois kotoa samantien, kun mies aloittaa valituksen. Kolmantena jouluna hän ymmärsi, että joulu yksin johtuu siitä, että hän ryhtyy pari viikkoa aikaisemmin kaivelemaan vanhoja juttuja ja minä muutan mökille tai menen vanhemmille jne. Kun mies ei suostunut puhumaan, niin minä toimin. Jos tänä vuonna sama juttu, niin lähden siskolle talonvahdiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kotiin purkki, johon kirjoitetaan viikon mittaan paperilappuja, joissa on huoli tai harmituksen aihe. Valitaan yksi viikonpäivä, jona nämä laput lajitellaan keittiön pöydän ääressä ja kaikki osalliset kirjoittavat erilliselle lapulle ratkaisuehotuksensa. Näistä ratkaisuehdotuksista vasta keskutellaan - yleensä ei mene enää huutamiseksi.
Tää on systeemi, jolla ongelmat pysyvät visusti piilossa. Ratkaisu ei yleensä ole olennainen asia, enemmän merkitsee se, miksi joku asia on huolena.
Minun mieheni myös stressaa joulusta muuttumalla todella ass holeksi.
Taustamme ovat erilaiset ja painetta on että toiveet idyllijoulusta muuttuu katastrofiksi.
Joulu nostaa pintaan syviä toiveita ja sitä kautta haavoja. Olisi tärkeää voida kuunnella niitä syvimpiä viestejä toisistamme, jakaa ja toipua yhdessä vaikeista asioista.
Ja muistaa armollisuus. Joulu tulee jos olemme väleissä toistemme kanssa, vaikka kaikki puitteet puuttuisi.
No, tuo on asia, mihin surraa puhuminen.
Miehellä varmaan lapsuuden kouluista traumoja ja nehän siinä pukkaa pintaan ja pelko oireilee noin.
Ei lle ainoa joulusta traumatisoitunut.
Puhukaa.
Tehkää omanlaisenne joulu.
Minä olen ahdistunut monesta juhlasta. Meillä isä oli usein kännissä ja vihainen juuri kaikki juhlapyhät.
Pelännyt olen. Paljon.
Sitä ei edes ymmärrä miten kieroa se alkoholi perheeseen tuo silloin kun siinä elää.
Nyt vasta alan olla balanssissa. Muutin kotoa 30 vuitta sitten.
Enää ei se alkoholismin kaapu ole minkn päälläni.
Puhu miehesi kanssa. Puhukaa puhukaa anna miehellesi tilaa ja puhetta ja kuuntele.
Niitä hetkiä on paljon kun ne traumat nousee pintaan.
Tehkää joulusta painetun. Tehkää yhdessä. Älä odota tai vastuuta miestäsi, koska se henkinen paine on jo. Ja se on sieltä kaukaa.
Tiedostaminen ja työstäminen näissä olisi tärkeää.