Onko kauhean väärin olla kutsumatta mielenterveysongelmainen läheinen perhejuhliin?
Pelkään, että pilaa tunnelman ja lapsen rippijuhlat. Mutta toisaalta tuntuu väärältä olla kutsumattakaan.
Kommentit (124)
On väärin eristä joku sairauden takia. Jos sairastut, ihan mihin vaan, sulle tulis tehdä samoin.
Kaiken lisäksi olet vielä uskovainen, hyi hitto mitä soopaa. Mitäs Jeesus sanoisi tästä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on epävarma asiasta, joten luulen että kysymys ei ole mistään erittäin häiritsevästä käytöksestä, koska silloinhan asia on selvä, juhlat on juhlittavan tilaisuus. Mutta jos käytös kuitenkin sidettävää ja rauhallista, niin kyllä minä kutsuisin. Poikkeava voi olla monella tavalla ja minusta on väärin, jos omaiset hylkää mt-ongelman vuoksi.
Se on kipeä asia asianomaiselle.
Kerro aloittaja vähän tarkemmin asiasta, antamasi tieto on niukkaa.
Se, että omaiset hylkäävät on aika harvinaista ja kyllä se useammin silloinkin johtuu muita satuttavasta mt-käytöksestä kuin mt-ongelmasta. Voihan se ap:kin olla joku läheisriippuvainen itsensä uhraaja, joka vielä miettii antaako vielä mahdollisuuden mustasukkaiselle, vainoharhaiselle, haukkuvalle, mustamaalaavalle itsemurhauhkaajakiristäjäkostajalle, joka suurella todennäköisyydellä pilaakin juhlat eikä oikeasti ole hänen läheisensä vaan hyväksikäyttäjät. No, noiden kohdalla ainakin kutsuja pantataan useammin kuin jos joku on vain työtön ja masentunut.
Tajuat varmasti sitten itse, jos joskus sairastut, ettet ole tervetullut suvun juhliin enää?
Vierailija kirjoitti:
Luonnehäiriöiset vanhempani kutsutaan ensimmäisenä koska esittävät rakastavia välittäviä ihmisiä.
Itse en välttämättä menisi juuri siksi. Mutta enpä saa kutsuakaan.
Juhlat ja muut kissanristiäiset on kusipäiden kokoontumisajoja. Ei sinne ketään tolkuissaan olevia päästetä.
Vierailija kirjoitti:
En ole kutsunut mihinkään perhejuhliimme persoonallisuushäiriöistä äitiäni (dg. epäluuloinen + epäsosiaalinen), jolla myös skitsoidia käytöstä. Ei pysty hallitsemaan itseään, vaan alkaa syyttää ja riehua viimeistään tilaisuuden jälkeen, miten häntä yritettiin vahingoittaa ja masennun itse moneksi viikoksi hänen kohtauksistaan.
Masennut oikein moneksi viikoksiko? Oiku surullista. Parin viikon surumielisyys ei ole mikään masennus.
ei ole väärin. kuka nyt hullua kutsuisi
Vierailija kirjoitti:
Tajuat varmasti sitten itse, jos joskus sairastut, ettet ole tervetullut suvun juhliin enää?
Kuunteletko itse harhaluuloisen läheisesi yli tunnin kestäviä pakkotahtisia yksinpuheluita, joissa käydään läpi noin 60 vuoden "vääryyksiä" ja lopuksi vielä epäillään, että häntä säteilytetään, salakuunnellaan ja myrkytetään?
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuat varmasti sitten itse, jos joskus sairastut, ettet ole tervetullut suvun juhliin enää?
Kuunteletko itse harhaluuloisen läheisesi yli tunnin kestäviä pakkotahtisia yksinpuheluita, joissa käydään läpi noin 60 vuoden "vääryyksiä" ja lopuksi vielä epäillään, että häntä säteilytetään, salakuunnellaan ja myrkytetään?
-ohis
Kyllä. Olen myös saattohoitanut läheiseni. Jaksoin senkin. Sairaudet ovat ikäviä ja eniten sairaalle itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Tajuat varmasti sitten itse, jos joskus sairastut, ettet ole tervetullut suvun juhliin enää?
En haluaisi satuttaa läheisiäni siihen tyyliin kuin äitini tekee. Eli jos sairastun, niin todellakin toivon, että läheiset ymmärtävät suojella itseään.
-ohis
No hyi saakeli, minkälaisella persoonallisuudella rakentunut ihminen miettii tällaista. Totta kai se väärin.
Juuri ap:n kaltaisten ihmisten takia Suomessa on niin paljon ihmisiä heitteillä ja syrjäytyneinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuat varmasti sitten itse, jos joskus sairastut, ettet ole tervetullut suvun juhliin enää?
Kuunteletko itse harhaluuloisen läheisesi yli tunnin kestäviä pakkotahtisia yksinpuheluita, joissa käydään läpi noin 60 vuoden "vääryyksiä" ja lopuksi vielä epäillään, että häntä säteilytetään, salakuunnellaan ja myrkytetään?
-ohisKyllä. Olen myös saattohoitanut läheiseni. Jaksoin senkin. Sairaudet ovat ikäviä ja eniten sairaalle itselleen.
Itselläni menee yöunet harhaluuloisen ei saattohoidossa olevan äitini likasankona olosta. Äitini sekavuus on kestänyt jo vuosia, oma sietokyky on loppumassa.
En kutsuisi sillä hän tuskin niistä mitään nauttisi tai arvostaisi sellaisia. Itse en menisi kenenkään juhlia pilaamaan, sen verran ainakin pitäisi tajuta.
Ymmärrän aloutuksen, jos kyseessä on ihminen joka esim. alkaa haukkua ja riidellä kesken juhlan. Tunnen tällaisia henkilöitä, sekä mielenterveysongelmaisia että vaikeita persoonia. Osasta vaikea sanoa, kumpia. Mutta juhlat ovat kyllä tehokkaasti pilalla näin.
Yksi keino voi olla järjestää kahdet juhlat. Toinen pienempi kahvitilaisuus, johon kutsutaan tämä vaikea henkilö ja hänet tuntevat sukulaisensa. On ihan normaalia järjestään sukujuhlat ja kaverijuhlat erikseen.
Minulla oli "ystävä", joka vuosikausia haukkui psykoosissa. Itselle tuli äärimmäisen raskas elämäntilanne, mutta yhtään ystävällistä sanaa en saanut, vaan edelleen olisi pitänyt olla sylkykuppi. Ymmärrän, kyseessä on sairaus. En ole ilmainen hoitaja, en halua enää olla yhteyksissä. Minulla on kyllä mielenterveysongelmista kärsiviä ystäviä, joiden kanssa on normaali suhde josta molemmat saavat jotain. Jos on sellaisessa kunnossa, että pystyy juttelemaan ja olemaan seurassa.
Räyhääjää ei voi kutsua, oli räyhäämisen syy mikä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuat varmasti sitten itse, jos joskus sairastut, ettet ole tervetullut suvun juhliin enää?
Kuunteletko itse harhaluuloisen läheisesi yli tunnin kestäviä pakkotahtisia yksinpuheluita, joissa käydään läpi noin 60 vuoden "vääryyksiä" ja lopuksi vielä epäillään, että häntä säteilytetään, salakuunnellaan ja myrkytetään?
-ohisKyllä. Olen myös saattohoitanut läheiseni. Jaksoin senkin. Sairaudet ovat ikäviä ja eniten sairaalle itselleen.
Eri
Se, että joku jokseenkin kunnioitusta ansaitseva rakas läheinen tekee kuolemaa ja (yleensä) hyvä ihminen hänestä huolehtii, on vähän eri kuin vaikkapa joku draamatäti, joka tulee juhliin asiattomasti perseen paljastavassa "mekossa", nirsoilee ruokapöydässä näkyvästi ja käy kuitenkin varmuuden vuoksi oksentamatta kuuluvasti nurkan takana oksupussiinsa muiden kahvitellessa ja kulkee oksupussilaukussaan ympäriinsä puhelintaan räpläten... Ihan oikeasti ihmisiä on niin erilaisia eikä kaikkia syystäkään joka paikkaan haluta. Jos jokainen mt-ongelmainen tai sellaisen läheinen tahtoo tästä mielensä pahoittaa niin ei ole ihan järjissään. Tottakai on syrjivää käytöstä, mutta myös käytöstä, millä ihmiset itse eristävät itsensä muista.
Vierailija kirjoitti:
Tekee mieli jättää kutsumatta. Masentunut, ahdistunut, syömishäriöinen, perfektionisti sukulainen, jolla lisäksi varmaan kymmenen vakavaa muutakin sairautta on vaan aivan tuskastuttuva vieras. Ensinnäkin jo sopivien tarjottavien löytäminen on tuntien työ ja silti aina on valitus että olisi niin ihanaa jos voisi syödä tätä mutta kun ei voi. (laktoositon, gluteeniton, mausteeton, pähkinätön -aina vaan pitenevä lista- Ja sitten se valitus, toisten päälle puhuminen, oman kurjuuden ja huonon olon loputon mainostaminen. Ei vaan jaksa
Eli vaikuttaa enemmänkin persoonallishäiriöiseltä, jossa sitten masennuksen myötä muutakin ongelmaa.
Saatta olla että osallistuminen lisäisi henkilön ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Tästä kyllä näkee, että osalla ihmisistä ei ole mielenterveysongelmista mitään käsitystä, kun hymistään "totta kai pitää kutsua mieti miten pahoittaa mielensä". Jos ihminen alkaa kesken juhlien kantaa kakkua roskiin hokien sen olevan myrkytetty, on juhlat ihan aidosti pilalla kaikilta. Ihan samalla lailla sitä huutavaa kehitysvammaistakaan ei ole pakko kutsua esim. lasten viulukonserttiin. Juhla järjestetään juhlittavan ihmisen takia, juhlien ei tarvitse olla se paikka missä joku _opettelee_ elämään sosiaalista elämää. Sitä voi tehdä vaikka tämän sairaan ihmisen ympärille järjestetyillä omilla pienemmillä kahvikekkereillä. Toisen ihmisen rippijuhlat ei ole mikään testipaikka, että josko se psykoosisetä nyt kerrankin olisi hiljaa.
Rippijuhlat nyt on muutenkin instituuttiona ihan vitsi. Aivopestään nuoria johonkin kolmiyhteyteen "Jumalan" kanssa. Suurin osa nuorista käy sen vain sen vuoksi, että hyötyy materiaalisesti. Vanhat kävyt lyö kimpassa kättä yhteen ja on niin ylpeitä kun se meitin Pirjo Anneli ja Teppo Tilkkutäkki meni riparin öäpi ja on nyt niin uskonnollisia. Vaikka todellisuudessa nämä nuoret välittävät vitt******n jostain sellaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Mieti sitä että olisit itse tämä mielenterveysongelmainen, joka jätettäisiin kutsumatta. Miltä se tuntuisi? Itse olen joka juhlaan kutsunut skitsofreniaa sairastavan veljeni ja toisen veljeni, joka sairastaa kakisisuuntaista mielialahäiriötä ja on pahasti alkoholisoitunut . Eivät ole juhlia pilanneet ja ovat olleet todella otettuja kutsusta. Jos joku heitä katsoo kieroon, niin on heidän ongelmansa.
Äläpä nyt. Ap ei varmasti jättäisi kutsumatta ihmistä, joka on hoitotasapainossa, kuten et jätä sinäkään.
Ilmiselvää, että meitä mielenterveysongelmaisia on monenlaisia ja hänen sukulaisensa taitaa olla nyt aika äänekäs, silmäänpistävä, epähygieeninen tai muuten hankala, jopa aggressiivinen tai harhainen, eli ei kyläilykunnossa.
Käytöksestä ja kunnosta tuo on kiinni, ei diagnoosista.
Riippuu ihan käytöksestä eli osaako olla ns. ihmisiksi. Ja osaako vaikka pukeutua.
Tiedän persoonallisuushäiriöisen naisen (eli ei varsinaisesti mielenterveysongelma) joka osallistui oman isänsä suuriin 50 -vuotisjuhliin nuorena sulloutuneena pelkkään korsettiin yläosan peittona. Kerskui vielä vuosia myöhemmin, kuinka taloa lähestyessä pihalla olleet isän työkaverit olivat vitsailleet keskenään, onkohan tuo tulossa tänne, kun olivat naisen mielestä luulleet häntä strippariksi. Olivat kuulemma menneet hiljaisiksi, kun nainen oli kääntynyt pihalle. Voitte miettiä yrittääkö kukaan normaali viedä huomiota ja esitellä itseään korsetissa oman vanhempansa tärkeissä juhlissa. Ja kyse oli siis ylemmän keskiluokan juhlista, joissa kaikki normaalijärkiset olivat pukeutuneet tavallisesti. Naisesta tuli muun suvun naurunaihe.
Hoidettu hullu on jes, hoitamaton hullu nöy.
Siksi kehotankin palstahulluja kipin kapin lääkärille. Erityisesti itse itsensä syrjäyttäneitä.
Suurin osa mt-potilaista on niin lääkittyjä, että kykenevät juhliin osallistumaan.
Käyväthän samat mt-retkillä, laivamatkoilla ja muuallakin.
Sitäpaitsi kuten kehitysvammaisille myös vakavammin mt-potilaalla on koko ajan, joku läheinen läsnä, joka huolehtii hänestä ja hänen olostaan ja käytöksestään.
Kylmää rasismia on jättää läheinen kutsutmatta juhliin mt- ongelman tai kehitysvamman takia.