Mistä johtuu, etten uskalla nauttia yksinolosta?
Olen mielestäni hyvä tyyppi ja viihdyn itseni kanssa. Olen esim matkustellut yksin, enkä koe mitenkään ongelmana käydä vaikkapa yksin elokuvissa. Minusta on kiva käydä yksin vaikkapa joogassa ja sen jälkeen ostoksilla.
Mutta jotenkin koen, että en saisi nauttia yksinolosta liikaa ja että se olisi jotenkin epätervettä? En uskalla nauttia täysin rinnoin, koska pelkään, että lakkaan tarvitsemasta muita ihmisiä. En osaa sanoa mikä siinäkään olisi pahaa.
Mistä ihmeestä tällainen ristiriita voisi syntyä?
Kommentit (3)
Yksinäisyydestä "nauttijoita" on enenevässä määrin.
Onni on oma tupa ja joku jota rakastaa.
- Leo Tolstoi
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisyydestä "nauttijoita" on enenevässä määrin.
Onni on oma tupa ja joku jota rakastaa.
- Leo Tolstoi
Se joku voi myös olla sinä itse.
Onko kukaan kokenut vastaavaa?