Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

töihin paluuko ainoa vaihtoehto?!

10.11.2006 |

meillä on kaksi lasta, 3,5v ja 10kk. tuo esikoinen on ikänsä ollut kotona ja on sovittu, että menen töihin kun kuopus on 2-vuotias.



mutta kun en tahdo enää pärjätä kotona tuon esikoisen kanssa. en millään ehdi leikkiä hänen kanssaan tarpeeksi ja olla koko ajan järjestämässä toimintaa hänelle, niinpä hän kiusaa pikkuveljeä ja tekee muita asioita, joista tietää minun ärsyyntyvän. jos esikoinen on leikkinyt muutaman tunnin ikätoverinsa kanssa, sujuu päivä ongelmitta.



ollaan yritetty käydä leikkipuistoissa/avoimessa päiväkodissa yms. mutta kun on paljon lapsia, niin esikoinen nyhjää vieressäni, eikä uskalla mennä mukaan (vaikka siis käyty samassa puistossa siitä asti kun hän oli 1-v). myös seurakunnan kerhoa kokeiltiin, mutta hän ei suostunut jäämään sinne yksin. kun seurana on vain yksi tai max 2 lasta, hän leikkii hyvin ja uskaltaa olla oma itsensä.



kavereillakin on huonosti hänen ikäisiää lapsia ja kun näen miten hän nauttii leikeistä ikäistensä seurassa, soisin sen kyllä hänelle päivittäin. mutta ahdistaa tuon vauvan hoitoon vieminen... ajattelin, että aikaisintaan vuoden vanhana vien hoitoon, mutta mieluummin ei.



tulipa pitkä stoori, mutta olisiko teillä ratkaisuehdotuksia ongelmaani?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
10.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaisi varmaan sitkeästi harjoitella sitä kerhoon jäämistä, äkkiä tottuvat kun muut lapset ja ohjaaja tulevat tutuiksi. Samahan olisi edessä rajumpana jos palaat töihin: lasten pitää jäädä hoitoon joka päivä ja paljon pidemmäksi aikaa. Varsinkin pienemmälle olisi vielä parempi saada olla kotihoidossa turvallisesti äidin kanssa.

Toinen vaihtoehto on hakea isommalle päiväkotipaikkaa esim. 2krt viikossa puoli päivää, mutta jonot on monessa kunnassa aika pitkät.

Koita keksiä jokin kiva harrastus teille yhdessä, esim. kerran viikossa uimahalliin lasten kanssa tms.

2/9 |
20.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanteellistahan olisi, että lapsesi voisi sitten vielä mennä samaan kerhoon uuden kaverinsa kanssa. Tai puhuit seurakunnan kerhosta, tunnetko sieltä ketään? Jos kutsuisit jonkun kerholaisista äitinsä kera käymään, niin lapset saisivat rauhassa tutustua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tätä vartenhan meillä on subjetiivinen päivähoito-oikeus. Sinne vaan isompi sisarus- lain mukaan sinulla on oikeus viedä isompi lapsi päiväkotiin, esim. vaikka 4h/ päivä( osapäivähoitoon).



Joissakin päiväkodeissa haku pitää tehdä 4 kk ennen päivähoitopaikan vastanottamista eli hakupaperit kannataa toimittaa lähimpään päiväkotiin nopeasti. Hieltä saa myös hakulomakkeita...



Tässä yksi idea!

Vierailija
4/9 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

addalmiina:


Tätä vartenhan meillä on subjetiivinen päivähoito-oikeus. Sinne vaan isompi sisarus- lain mukaan sinulla on oikeus viedä isompi lapsi päiväkotiin, esim. vaikka 4h/ päivä( osapäivähoitoon).

Joissakin päiväkodeissa haku pitää tehdä 4 kk ennen päivähoitopaikan vastanottamista eli hakupaperit kannataa toimittaa lähimpään päiväkotiin nopeasti. Hieltä saa myös hakulomakkeita...

Tässä yksi idea!

Toivon sydämeni pohjasta että tämä ei ole totta! Säälittävää lukea että ihmiset ovat valmiita laittamaan jo aivan pienet (tässäkin tapauksessa esikoinen taisi olla vasta kaksi) päiväkotiin kun vauva tulee taloon. Ei hemmetti, älkää ihmiset hyvät hankkiko lapsia lisää jos niitä ei jaksa/osaa hoitaa! Ja tämä ei siis ap:lle.

Vierailija
5/9 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

esikoinen 3,5 mutta silti. Kyllä koti aina päiväkodin voittaa!

Vierailija
6/9 |
22.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä säälittävää on laittaa 3.5 vuotiasta neljäksi tunniksi päiväkotiin, kun hän ei kerran enää viihdy pelkästään 10 kuisen pikkusisaren kanssa!? Säälittävämpää oli tuo ap:n kuvaus lapsesta, joka kiusaa vauvaa ja äitikin on kovilla, kun ei pysty kahtia jakautumaan. Lisäksi 3.5 -vuotias takertuu äitiinsä eikä oikein osaa leikkiä muiden ikäistensäkään kanssa. Päiväkoti voisi olla ihan ok ratkaisu! Äidin työhön paluukin olisi helpompaa, samoin nuoremman sopeutuminen päiväkotiin, kun työhönpaluu kerran ap:n mukaan kuitenkin jo silloin kun nuorempi vasta 2v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

valitettavasti vaihtoehdot eivät ole meille oikein mahdollisia.



asutaan maalla ja kaverit on kaukana, toki joka viikko tavataan toisia lapsia, mutta leikkiaika jää aika vähäiseksi. Kerhotkin ovat kaikki automatkan päässä ja siksi ei olla oikein tutustuttu muihin kerholaisiin.



lastani en tässäkään tapauksessa laita päiväkotiin, jos olen itse kotona. Ja täällä meillä on pitkät jonot päiväkoteihin, tuskin saisin edes paikkaa.



ei auta kuin yrittää eteenpäin, koko ajan mielessä välkkyy ainoa mahdollinen ratkaisu: töihin heti kun kuopus osaa kunnolla kävellä ja näyttää mitä tahtoo. valitettavasti vissiin näin tulee käymään.

Vierailija
8/9 |
16.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

laittakaa vaan lapsenne päiväkotiin puolipäivähoitoon...kysyn mitä järkeä??? on paljon parempiakin (siis PALJON parempia) vaihtoehtoja kun laittaa lapsensa täyteen ahdettuihin päiväkoteihin.minä en missään nimessä vie lapsiani hoitoon silloin kun olen kotona. asia eri juttu kun töissä ja hoitoon vieminen ainut vaihtoehto. en ymmärrä äitejä jotka ovat kotona ja vievät lapsensa hoitoon ja sitten kehtaavat vielä nimittää itseään kotiäidiksi...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
16.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei! Meidän super-hyper- sosiaalinen ja villi 3,5v. esikoinen kerkesi aloittamaan tarhan ennen tuon kuopuksen tuloa 3v:nä ja hyvä niin. Tosin luultiin kyllä tarhapaikkaa hakuun laittaessa että olen työssä, kun täyttää kolme vuotta. Onnistuttiinkin sitten ihme ja kumma saamaankin toinen lapsi aikaiseksi ja samalla menikin meikäläisen työpaikka konkurssiin. Jos ennustaja eukko olisin ollut, niin olisin varmaan tehnyt elämäni pahimman virheen ja jättänyt tuon tarhapaikan hakematta : ) mutta onneksi en ole. Kas kun tuo esikoinen on tosi tosi seurallinen ja vilkas, niin loppujen lopuksi tarhapaikan saadessaan oli päivittän ITKENYT puolen vuoden ajan leikkiseuran perään - ne kaikki kun ovat täälläpäin tarhassa.. ja se oma paras ystäväkin sitten karkasi sinne pari kuukautta aikaisemmin.



Kaikki muksut ovat yksilöitä. Ja musta kuulostaa, että ap:n lapsen paikka olisi nyt vähintäänkin osa-aikaisena tarhassa, jos vielä huonosti löytyy muuten leikkiseuraa - kuten just meillä täällä.



Ap kirjoitti, että hän " ei pärjää" esikoisen kanssa, mutta taitaa olla asia sellainen, että esikoinen ei pärjää enää kotosalla, vaan tarvitsee enemmän. Joten miksi kiusata lasta vain kiillottaakseen äitiyskruunuaan tai miellyttääkseen muita? Joten rohkeasti vaan hakemusta pistämäänn eteenpäin.



Kivampi se sitten kaikilla, kun äiti voi keskittyä pienempään lapseen, itseensä, kodin pyörittämiseen etc. ja tarhasta kotiuduttuaan toivottavasti sitten äiti voi hyvällä omalla tunnolla ja paremmilla voimavaroilla varustettuna keskittyä siihen esikoiseen. Ja sitten kaikilla onkin asiat hyvin eikös?!



Tsemppiä!



Pst. Meidän esikoinen viettäessään vapaapäivää tai ollessaan kipeänä on muutaman tunnin tyytyväinen ja nauttii, mutta kello ei ole vielä edes 12 päivällä, kun alkaa vinkua ja kerjätä tarhaan päästäkseen ystäviensä kanssa leikkimään..



- Tiina -