Pienellä ikäerolla (alle 2v) lapsensa saaneet äidit!..

Ei muutamalla kuukaudella olisi meille merkitystä sillä esikoisen kehitys kulkee niin hitaasti. Mielummin näin ja odotellaan nyt molempien lasten kehitystä.

mutta lisää lapsia ei ihan lähivuosina tule! ;)

niin kyllä!!

Lapsilla ikäeroa 26min=)

ja olen tod. tyytyväinen!

kun lapset on jo kouluikäisiä=)

mutta silti jos saisi itse valita niin...

5 jolla keskosina syntyneet ja PALJON sairastelleet lapset

Silloin oli hyvä ratkaisu. Mutta raskastahan tämä on, kuopus nyt vähän yli vuoden. Tiedän että kohta helpottaa.... mutta jos olisin ollut vähän nuorempi ja töissä ja nykyisellä tietämyksellä niin olisin vielä odottanut hetken. Ainakin meillä tietty kynnys oli kun saatiin esikoinen pois vaipoista. Sitten helpotti aika paljon.

En varmasti vaihtaisi tuota ikäeroa pois. Jos olisi ollut mahdollisuus, olisin mielelläni hankkinut enemmänkin lapsia samaan syssyyn. Ei vain ole ollut ja näyttää siltä, että enää ei tuukaan. Harmi!



Myönnän, että vauva-aika oli raskasta, mutta nyt lapset ovat jo 4v ja 5v ja ovat ylimmät ystävykset keskenään. Tosi hauskoja tapauksia.

Enkä tosiaankaan pidentäisi ikäeroa. Nyt on niin mukavaa, kun lapset 9- ja 10-vuotiaat.



Silloin kun raskaaksi tulin, olisin kyllä ehkä vähän halunnut taukoa, olihan edellisestä synnytyksestä vasta 4 kuukautta. Mutta hyvä näin!

En odottaisi pitempään. Vaikeimmat ajat olivat, kun kuopus oli ihan pikkuvauva. Nyt kun toinen on 1v. ja toinen 3v, meillä on oikein mukavaa. Halusin tuollaisen noin parin vuoden ikäeron, kuten itsellänikin on sisaruksiini, ja olen siihen oikein tyytyväinen.



Lapsilukukin meillä on täynnä, joten ei edes tarvitse miettiä, olisiko joku toinen ikäero parempi.

raskastahan tämä on vieläkin välillä, mutta tässähän tämä menee, kun ei valita, eikä ajattele asioita sen enempää. Enkä usko, että muutama kuukausi vaikuttaisi ihmeemmin...siis jos ikäeroa vaikka 1v4kk.

Meillä ei ole ollut mustasukkaisuutta, ei vieläkään, vaikka nuorempi on jo 11 kk ja vaatii oman osuutensa leluista, leikkitilasta, vanhempien huomiosta...Sisareni lapsilla, ja kolmen kaverini lapsilla, taas on 3 vuoden ikäerot, ja heillä isommat lapset ovat olleet kovin mustasukkaisia (tönivät, lyövät, purevat vauvaa, tai käyttäytyvät typerästi huomiota saadakseen). Minun lapseni ovat tiimi, bestikset.



Meillä esikoinen osasi vauvan syntyessä jo syödä itse, pääasiassa pukeakin itse, ja oli päiväkuiva. Vaipat jäivät kokonaan pois käytöstä kaksivuotissynttäreiden kynnyksellä. Eli minulla ei ole ollut hoidettavana " kaksi vauvaa samaan aikaan" , kuten moni on sanonut.



Vauvakuume nostaa taas päätään, mutta tällä kertaa lapsillemme tulee väkisinkin isompi ikäero. Pakko nääs mennä välillä töihinkin.

Hankalat vauva-ja taaperovaiheet ohi nopeammin ja päästään jo yhdessä harrastamaan jne. Samat kiinnostuksen kohteet (voin lukea samoja kirjoja jne.)

enkä odottaisi. Ikäero oli täydellinen. Vähän pienemmällä ikäerolla voisin lapset tehdä, mutta en kuitenkaan alle 1,5 vuoden ikäerolla.

1-2 1v 5kk

2-3 3 vuotta



ja loistavat ikäerot on! Kaksi isoa ja yksi pieni riittää minulle. En kolmea pientä olisi jaksanut.

ja odotan huomattavasti pitempään seuraavan kohdalla. Jos nyt tulisin raskaaksi, niin kahden nuorimman ikäeroksi tulisi lähes 4 v. Eikä suunnitelmissa ole raskaus vielä, joten ikäeroksi tulee luultavasti vähintään 5-6 vuotta.



Ei sillä että katuisin kahden ensimmäisen pientä ikäeroa, päin vastoin. Me halusimme saada kaksi lasta " putkeen" , koska se sopi monin tavoin siihen elämäntilanteeseen.

Nämä on poikia, joten vilskettä on =)



Mutta ei meille muutenkaan lapsia tule enää

Vauvan ja puolitoistavuotiaan yhdistelmä oli aika raskas, myönnettäköön se rehellisesti. Mutta hyvin äkkiä se siitä alkoi helpottaa. Lapset nyt 3 ja 4 v ja tosiaan ovat kavereita ja seuraa on toisistaan kovasti. Äiti pääsee jo todella helpolla.

vaikka ikäeroa lapsilla niinkin paljon kuin 1v11kk. Esikoinen on nyt 4- vuotias ja nyt vois olla sopiva hetki sille, että talossa olisi pikkuvauva.



Toisaalta nyt kun lapset on 4 ja melkein 2 v, niin leikkivät yhdessä melko hienosti ja vaikee/hankala vauva- aika meni melkein yhdellä kertaa ohi...

minusta on ollut tosi hyvä ikäero! Kuopus on nyt puolitoistavuotias ja noi kaksi on aina ollut paita ja peppu, leikkivät ihan ihanasti yhdessä. Asiaa vielä " parantaa" se, että poika on ollut ehkä keskimäärästä hitaampi kehityksessä, ja tyttö nopeampi joten ovat hyvin lähellä toisiaan =)



Esikoisen ja keskimmäisen ikäero on 4v, eikä siinäkään ole ollut mitään vikaa. Toisaalta isompikin ikäero on kiva (esikoisella ja kuopuksella melkeen 6v) että sillon isompi auttaa ja nauttii vauvasta eri tavalla.



Valitettavasti meille ei tule enää lapsia, muuten pieni ikäero olisi ollut kiva.

ja vieläkin harmittaa kun mies venytti sitä sen pari kuukautta, kun olisin halunnut vauvan jo aiemmin jolloin ikäeroa olisi ollut 1v5kk, mutta ihan hyvä ikäero tuo on ollut :) EHkä oli hyvä, että esikoinen sai olla ainokainen edes vähän pidempään :)



Hetkeäkään en ole katunut että on noin pieni ikäero. Ja ettei liian helpoksi käy niin täytyyhän sitä samaan syssyyn hankkia pari eläinlasta :)