Lue keskustelun säännöt.
Mikä auttaa ihmiseen, jonka puhe ja kielenkäyttö on ivallista ja sarkastista?
Kommentit (19)
En tiedä. Itselläni on ivallinen ja teräväkielinen työkaveri. Aina saa olla varpaillaan kun on hänen kanssaan tekemisissä. En tiedä ajatteleeko hän itse että on vain suorapuheinen, vaikka kaikki vähän jopa pelkäävät häntä. Ei ivallisuus ainakaan työilmapiiriä paranna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä suu puhuu, mitä sydän on täynnä 💔
Ei ainakaan se, että jäädytään tilanteessa, ja aletaan änkyttää nolostuneena, vaikka möläyttelijän pitäisi olla se, joka nolostuu. Hänelle ei ilmeisesti ole koskaan huomautettu mitään?
Jos hänelle sanoisi takaisin, että ellei sinulla ole mitään muuta sanottavaa, pitäisit kuonosi kiinni? Tai että kokeilepa, jos valitsisit kerrankin elämässäsi rakentavan kommentoinnin v***uilun sijaan. Toinen vaihtoehto on aina se, että jättää tapaamasta. Mikä pakko on olla yhteydessä?
"Mikä pakko on olla yhteydessä?"
Esim. samassa työpaikassa vuosikausia. Vaikea on siinä vältellä toista, etenkin jos ollaan pienemmässä työyhteisössä.
Kyseinen ihminen joutaisi hermolomalle. Takaisin ihmisten ilmoille sitten kun on levännyt tarpeeksi. Valitettavasti kaikki eivät huomaa tilaansa itse ja osaa toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ainakaan omaehtoisesti tule koskaan oman elämänkokemukseni perusteella loppumaan, ap.
Heikko itsetunto pitää olla, jos toisen puheita ei kestä. Ehkäpä hän onkin niin oikeassa, että se suututtaa, mutta valehtelet itsellesi syyn olevan hänessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseinen ihminen on jäänyt kehityksessä kesken. Valitettavasti et oikein voi yhtään mitään henkiselle murrosikäiselle, fyysiseltä iältään aikuiselle. Yritä pitää etäisyyttä.
Sarkasmi kielletään vuonna 2028. Pitää jaksaa vain odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sarkasmi kielletään vuonna 2028. Pitää jaksaa vain odottaa.
Sarkasmissa ei ole vikaa jos sitä viljelee harkitusti. Moni itseään sarkastisena pitävä vaan oikeasti näyttäytyy muille ilkeilijänä ja negatiivisena persoonana.
On hiljaa eikä ole kuulevinaakaan möläyttelijän puheita tai sitten kysee ettäanteeksi, mitä tarkoitat-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mikä pakko on olla yhteydessä?"
Esim. samassa työpaikassa vuosikausia. Vaikea on siinä vältellä toista, etenkin jos ollaan pienemmässä työyhteisössä.
Kyllä. Minun työpaikassani esihenkilöasemassa oleva yhdessä työntekijän kanssa vittuilivat minulle tuntikausia ilman syytä. Samat henkilöt ottavat itselleen erivapauksia esim. työajan käytön suhteen. Mitään ei ole tehtävissä.
Luulen että moni ei edes tunnista sarkasmia, asuuko perheessäsi sarkastinen ihminen? Tässä viisi vinkkiä tunnistamiseen.
Psykolingvistikko Roger J. Kreuz (1996) määrittelee viisi piirrettä, joista sarkasmin voi tunnistaa:
todellisuudenvastaisuus (esimerkiksi koiranilmalla lausuttu ”Kaunis ilma tänään”)
vahva liioittelu (tarjoilijaa kauan odoteltua lausuttu ”Täällähän on aivan loistava palvelu”)
varmistavan kysymyksen käyttö (juurihoidon jälkeen lausuttu ”Taisit nauttia siitä, vai mitä?”)
suora vihje (kuten: ”Rakastan tätä luentoa – jos valehdellaan”)
kineettiset ja prosodiset vihjeet (silmien pyörittely, silmänisku, ironinen äänensävy)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heikko itsetunto pitää olla, jos toisen puheita ei kestä. Ehkäpä hän onkin niin oikeassa, että se suututtaa, mutta valehtelet itsellesi syyn olevan hänessä?
Olkoon ihmisellä millainen itsetunto tahansa niin se ei oikeuta omaa huonoa käytöstä toista ihmistä kohtaan. Se, ettei kykene pitämään omia mielipiteitään itsellään vaan haluaa tarkoituksella satuttaa toista niin kertoo enemmän tästä ihmisestä kuin hänestä, keneen hän ilkeytensä kohdistaa.
Kuinka hyvin tällainen ilkeä ihminen itse kestää, jos hänelle kerrotaan suoraan, ettei hänestä pidetä hänen käyttäytymisensä vuoksi ja hänen läsnäolonsa työpaikalla vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin?
Toisaalta, ehkä kannattaisi.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Itselläni on ivallinen ja teräväkielinen työkaveri. Aina saa olla varpaillaan kun on hänen kanssaan tekemisissä. En tiedä ajatteleeko hän itse että on vain suorapuheinen, vaikka kaikki vähän jopa pelkäävät häntä. Ei ivallisuus ainakaan työilmapiiriä paranna.
Miksi pitäisikään olla varpaillaan? Yleensä tuollaiset ihmiset, jotka ylpeilevät sillä, että sanovat suoraan, ovat yksinkertaisesti vain huonokäytöksisiä, eikä sitä tarvitse sietää yhtään.
Minulla on myös ollut parikin sellaista työkaveria, ja kun en viitsinyt enää kuunnella, aloin vain laittaa kovan kovaa vasten ja pistin omasta puolestani rajat touhulle. Jatkoin niin kauan, että viesti meni perille, enkä ollut koskaan se, joka pskamyrskyn aloitti. Sitten kohun laannuttua jatkoin itse ihan normaalisti kanssakäymistä, vaikka sainkin mulkoilua, selän takana jauhamista ja mykkäkouluakin osakseni. Kun tyypit huomasivat, että en provosoidu, elleivät he aloita, enkä valitse puoltani, niin lopulta meillä oli jopa työrauha.
Nykyään vastaan ivallisesti ja sarkastisesti lähinnä silloin, jos minulle puhutaan samalla lailla. Muutoin kyllä pyrin pitämään kieleni kurissa tai ainakaan sarkasmi ei ole tahallista.
Vierailija kirjoitti:
Väkivalta on aliarvostettu ongelmanratkaisukeino.
Kyllä vittuilijaa pitäisi voida kumauttaa pataan, kun on ensin varoittanut:
"Puhupa minulle ihmisiksi, tai alkaa läski tummumaan!"
Vierailija kirjoitti:
Sarkasmi kielletään vuonna 2028. Pitää jaksaa vain odottaa.
Sarkasmilla ei ole mitään tekemistä vittuilun kanssa.
Ei mikään. Silloin pitää ajatella mikä auttaa itseä, eli lähteminen pois sen ivallisen seurasta ja pysymällä pois sieltä. Ihmiset harvoin muuttuvat miksikään. Tai etäälle jos se on sukulainen.