Olen aina tykännyt lukea kuolinilmoituksia. Nuorena kun näki jonkun 45vuotiaan kuolleen mietti" no se alkoi olla vanha", nyt kun itse on melkein 45 niin miettii "noin nuori!"

Systein kanssa kun emme tupakoi emme juo.Hesaria nuorena yhdessä katsotiin ja lopuksi kuolin ilmotukset Sunnuntai lehdestä. Todeten kuolin ilmotuksita, taas on paljon jengiä jotka teneet tupakka lakon ja laitaneet viina korkin kiini.

Ymmärrän että tuo perspektiivin muuttuminen on tosi yleistä, mutta itseäni tuo näkökanta on aina hämmentänyt, sillä minä en kyllä teininäkään pitänyt nelikymppisiä minään ikäloppuina. 45-vuotias kuollut olisi vaikuttanut minusta lapsenakin aivan liian nuorelta kuolemaan.

Minulla ja yläkoulukavereillani oli aina näyttelijäihastuksetkin yli kolmekymppisiä. En osannut ainakaan tuolloin ajatella sen olevan mitenkään erikoista.

Onhan se jos kuolee 45 vuotiaana, traagista koska siilloin on vasta keski-iässä.