Kysymys teille, joilla on ulkomaalaistaustainen puoliso

Kyllä, mies on Skotlannista kotoisin.

En puhu ranskaa kovin hyvin, mutta yritän opetella. Miesystävä puhuu Suomea auttavasti ja oppii koko ajan lisää. Molemmat puhuu sujuvaa englantia, jota käytetään keskenämme.

Mulla on sumalainen puoliso joka osaa sanoa: Da, da vodka horosho!

Puhun ja kirjoitan mieheni äidinkieltä, saksaa, C1-tasolla. Olen tosin hänen kotimaassaan ja äidinkielellään opiskellutkin.

Osaan kyllä, mutta hän ei osaa eikä aio opetellakaan suomea, vaikka on täällä 6 vuotta jo asuttu. Ei kuulemma ole mitään tarvetta, kun töissäkin (it-ala) virallinen kieli on englanti ja "kaikki puhuu englantia".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaan, natiivitasolla. En olisi ottanut ulkomaalaista puolisoa, jos jompaan kumpaan suuntaan olisi ollut epäilys, ettei viestintä toimi täydellisesti kielen puolesta. Viestinnässä on muutenkin riittävästi vaaranpaikkoja. Nykyään mies puhuu myös suomea (on asunut Suomessa reilun vuosikymmenen).

Viestintä voi toimia natiivitasolla vaikka yhteinen kieli ei olisikaan kummankaan äidinkieli.

Niin voikin, mutta omalla kohdallani koen tärkeäksi sen, että molemmat voivat käyttää ns. tunteiden kieltään. Itselleni mieheni kieli on tällainen, koska olen asunut hänen kulttuurissaan nuorena.

Omassa tuttavapiirissä on sattuneesta syystä paljon monikulttuurisia pareja, ja olen havainnut että eron todennäköisyys on suurempi silloin, kun yhteinen kieli ei ole kummankaan äidinkieli (vaikka osaamistaso olisi molemmilla todella hyvä). Lisäksi tällaisista suhteista eronneet ottavat todella usein seuraavaksi kumppaniksi omaa äidinkieltään puhuvan. Tietysti tilanteita ja pareja on moneen lähtöön, mutta tämä on todella yleistä.

t. Se aiempi

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, mies on Skotlannista kotoisin.

Eli puhut skotin kieltä?

Vierailija kirjoitti:

En sujuvasti,mutta ymmärrettävästi, arabia-

Arabien karkoitus

Laadi kansalaisaloite

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, mies on Skotlannista kotoisin.

Eli puhut skotin kieltä?

Tätä mäkin jäin ihmetteleen, että puhuuko skotin vai gaelin kieltä. Luulisi, että olisi osannut itse automaattisesti tarkentaa, kun kerran skotlantilaisen kanssa on kimpassa.

Minä olen kaksikielinen (suomi ja hollanti), tutustuimme Suomessa, myöhemmin muutimme Hollantiin, jossa lapsemme syntyivät. Mies opetteli hollannin ja tuli sillä melko hyvin toimeen. Kun erosimme muutti hän takaisin Suomeen ja minä jäin lasten kanssa tänne. Kotikielenä oli pitkään suomi, mutta muuttui kuin itsestään pikkuhiljaa hollanniksi lasten kasvaessa. Osaavat nykyään yhä auttavasti suomea, mutta koska sitä tulee arjessa kuitenkin käytettyä vähemmän, eivätkä lue suomenkielisiä tekstejä, on kommunikointi hieman hankalaa isänsä kanssa, jolla taas hollanninkieli jäänyt pois aktiivisesta käytöstä. Onneksi osaavat kaikki lisäksi sujuvaa englantia.    

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kaksikielinen (suomi ja hollanti), tutustuimme Suomessa, myöhemmin muutimme Hollantiin, jossa lapsemme syntyivät. Mies opetteli hollannin ja tuli sillä melko hyvin toimeen. Kun erosimme muutti hän takaisin Suomeen ja minä jäin lasten kanssa tänne. Kotikielenä oli pitkään suomi, mutta muuttui kuin itsestään pikkuhiljaa hollanniksi lasten kasvaessa. Osaavat nykyään yhä auttavasti suomea, mutta koska sitä tulee arjessa kuitenkin käytettyä vähemmän, eivätkä lue suomenkielisiä tekstejä, on kommunikointi hieman hankalaa isänsä kanssa, jolla taas hollanninkieli jäänyt pois aktiivisesta käytöstä. Onneksi osaavat kaikki lisäksi sujuvaa englantia.    

Mutta tuossa tapauksessa kyllä "oppivat" suomen kielen nopeasti uudelleen - tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen erään suomalaisen naisen, joka on asunut kolme vuotta puolalaisen miehen kanssa ja ovat menossa naimisiin ensi kesänä. Nainen ei ole opiskellut puolaa ollenkaan, mutta puolalainen mies osaa suomea jo todella hyvin. En vaan käsitä, miksei joku opettelisi uutta kieltä kun siihen tarjoutuu noin hyvä, luonteva mahdollisuus.

Niinpä. kaikkihan eivät voi olla yhtä menestyksekkäitä oppijoita. Minusta siinä on kyse ennen  kaikkea kunnioituksesta ja kiinnostuksesta toisen taustaa kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, mies on Skotlannista kotoisin.

Eli puhut skotin kieltä?

Eri, mutta tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Koska "skotin kieli", scot's leid, on käytännössä vain englannin kielen murre. Toisaalta jos gaelia tarkoitat, niin sitä osaa Skotlannissakaan harvat, ja äidinkielenään sitä puhuvat lähinnä jotkut Hebridien saariston asukkaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, mies on Skotlannista kotoisin.

Eli puhut skotin kieltä?

Eri, mutta tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Koska "skotin kieli", scot's leid, on käytännössä vain englannin kielen murre. Toisaalta jos gaelia tarkoitat, niin sitä osaa Skotlannissakaan harvat, ja äidinkielenään sitä puhuvat lähinnä jotkut Hebridien saariston asukkaat.

Höpsis, monikin kielitietelijä katsoo (ihan aiheellisesti), että skotin kieli on englannin lähisukukieli eikä pelkkä murre, vrt. esim. tanskan ja norjan kielet. Onhan skotin kielessäkin omia murteita. Virallista määritelmää lähisukukielen ja murteen välillä ei ole, mutta jos kriteerinä pidetään sitä, että molempia kieliä puhuvat ymmärtävät toisiaan vaikeuksitta, tämä ei kyllä toteudu. Eli se siitä "käytännöstä".

30 vuotta naimisissa ja kreikkalainen mies, joten luonnollisesti puhun kreikkaa. Ja asutaan täällä, mies sokeltaa jotain suomeksi :D

Kannattaa opetella niin tietää millainen puoliso oikeasti on. Toki jos itse on rasittava suomeksi niin sitten toki pysykää muissa kielissä