Kysymys teille, joilla on ulkomaalaistaustainen puoliso

Mitäs luulisit? Yleensähän sitä tutustutaan kielen opiskelun merkeissä. Tai jos on tutustuttu muulla tavoin, niin kyllähän sitä sen verran mielenkiintoa löytyy toisen kulttuuria kohtaan, että myös kieli tulee tutuksi, jos ei natiivin tasolle niin melkein.

Kyllä (serbokroatia)

En sujuvasti,mutta ymmärrettävästi, arabia-

Osaan, natiivitasolla. En olisi ottanut ulkomaalaista puolisoa, jos jompaan kumpaan suuntaan olisi ollut epäilys, ettei viestintä toimi täydellisesti kielen puolesta. Viestinnässä on muutenkin riittävästi vaaranpaikkoja. Nykyään mies puhuu myös suomea (on asunut Suomessa reilun vuosikymmenen).

Tunnen erään suomalaisen naisen, joka on asunut kolme vuotta puolalaisen miehen kanssa ja ovat menossa naimisiin ensi kesänä. Nainen ei ole opiskellut puolaa ollenkaan, mutta puolalainen mies osaa suomea jo todella hyvin. En vaan käsitä, miksei joku opettelisi uutta kieltä kun siihen tarjoutuu noin hyvä, luonteva mahdollisuus.

Me puhutaan pääosin enkkua ja hitusen suomea eli ja vaimo opiskelee suomen kieltä

Kyllä (englantia, mies on irlantilainen)

Jonkun verran(filipina)

Kaikki tutut, joilla on ulkomaalaistaustainen puoliso, puhuvat keskenään enkkua.

Kyllä juu, jos nyt ei ihan natiivitasoisesti mutta hyvin sujuvasti kuitenkin, työssänikin käytän hänen äidinkieltään. En kyllä ulkosuomalaisena oikein tiedä eroa ulkomaalaisen ja ulkomaalaistaustaisen välillä, mutta miesystäväni on italialainen, asumme keskieurooppalaisessa maassa.

Puolisoni puhuu kahta eri kieltä äidinkielenään. Toinen näistä on yhteinen keskustelukielemme ja toista minä opetettelen. Vastaavasti mies opettelee suomea.

Kysymys ulkomaalaistaustaiselle.

Puhutko suomea?

tietysti ja sujuvasti. mies puhuu suomea ymmärrettävästi, mutta kielioppia pahoinpidellen :)

Vierailija kirjoitti:

Kysymys ulkomaalaistaustaiselle.

Puhutko suomea?

Vastaan, vaikka en ole ulkomaalaistaustainen. Suomessa pärjää erittäin hyvin englannin kielellä missä tahansa, joten suomen kielen opiskelu ei siltä osin ole tarpeen, ellei muuten ole kielestä kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Osaan, natiivitasolla. En olisi ottanut ulkomaalaista puolisoa, jos jompaan kumpaan suuntaan olisi ollut epäilys, ettei viestintä toimi täydellisesti kielen puolesta. Viestinnässä on muutenkin riittävästi vaaranpaikkoja. Nykyään mies puhuu myös suomea (on asunut Suomessa reilun vuosikymmenen).

Viestintä voi toimia natiivitasolla vaikka yhteinen kieli ei olisikaan kummankaan äidinkieli.

Kyllä, englantia. 

Eiköhän tuo ole enemmän riippuvainen siitä, mihin maahan asetutaan asumaan. Minun kotimaahani, niin puoliso opiskelee Suomea ja jos asetutaan puolison kotimaahan niin minä opiskelen tarvittaessa vaikka retoromaniaa.

Yleisimmin nämä eri kielitaustasta tulevat puhuvat keskenään englantia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä (englantia, mies on irlantilainen)

Sama täällä.

Tottakai, espanjalainen vaimo ja espanjaa puhutaan.

En juurikaan ja se on ollut ihan tietoinen valinta meiltä. Sen sijaan, että minä opettelisin puolisoni kieltä, olemme katsoneet hyödyllisemmäksi sen, että puolisoni oppii ensin suomen kunnolla, koska asumme Suomessa ja tulemme asumaan täällä jatkossakin.

Nykyään puolisoni suomi alkaa olla sujuvaa, joten alkaa olla minun aikani opetella hänen kieltään. Ennen kuin saamme lapsen haluan osata perusteet, jotta pystyn jotenkin seuraamaan puolison ja lapsen keskusteluja.