Toivooko kukaan muu salaa, että mies pettäisi?
Toivon usein, että mies löytäisi jonkun toisen, niin voisi erota hyvällä omallatunnolla ilman syyllisyyttä.
En jaksaisi riitoja enkä kriisiä, toivon vaan että hän ihastuisi toiseen niin saisin lähteä ilman omantunnon tuskia.
Olen puhunut rakkaudettomuudesta ja etten ole onnellinen, käymme terapiassa ja sielläkin terapeutti tsemppaa, mies yrittää ja haluaa olla yhdessä, mutta ei osaa puhua tunteistaan yhtään ilman terapeuttia.
Mutta en vaan rakasta enää, mies on ihan erilainen (vaativa neitsyt-luonne).
Olen boheemimpi, spontaanimpi ja suurpiirteisempi, mies on pikkutarkka ja ihan päinvastainen nalkuttaja.
Koen arjen raskaaksi ja miehen holhoavan isälarppauksen ärsyttäväksi.
Haluaisin vaan elää rauhassa ja kuten hyvältä tuntuu, pingottamatta otsasuonta.
Mitään kriisiä ei kuitenkaan ole ja tuntisin varmasti syyllisyyttä ja miehen puolelta vihaa, jos lähtisin.
Joten toivon mielessäni, että mies kohdistaisi mielenkiintonsa toiseen.
Seksiäkin on ollut vain kaksi kertaa vuoden aikana, ei tee mieli yhtään.
Miehelle ilmeisesti tämäkin ok. 😩
Kommentit (7)
Toivon kovasti. Meillä ihan onnellinen perhe-elämä, mutta ei seksiä/läheisyyttä. Ollaan vähän kuin hyvät ystävät tai sisarukset. Ei riitoja niin en viitsi rikkoa lasten elämää
Sinuna vaan lähtisin ja antaa miehen tuntea vihaa, kyllä se jossain vaiheessa ohi menee. En kyllä voisi tuollaiseen suhteeseen jäädä.
Olet siis salaa aisankannattaja. Haluat imeä miehesi mulkkua joka on puolituntia aiemmin ollut toisen naisen ahterissa. Luonnollinen tarve.
Joo, mä toivoin samaa, jotta olisi helpompi erota. Toive ei toteutunut, joten piti itse olla aloitteellinen eron suhteen. Parisuhde oli kuollut ja elin jatkuvassa pelossa henkisen alistamisen vuoksi. Tajusin, että en olisi enää pysynyt järjissäni siinä pitkään, joten jollakin ihmeellisellä tahdonvoimalla hankin oman asunnon ja muutin pois. Oli kamalaa, mutta nyt ei enää tarvitse pelätä omassa kodissa.
Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että jos sulla ap on paha olla sun parisuhteessa, niin älä jää odottelemaan, että mies tekee ratkaisun, vaan ota rohkeasti aloite omiin käsiin. Se on valtavan suuri päätös, mutta se voi tietyissä tilanteissa olla ainoa oikea ratkaisu!
Vanha viisaus on että jokainen vastaa itse omasta onnestaan. Ei kukaan muu, ja sen mukaan pitää toimia. Se on Sinun oma ja ainutkertainen elämä.
Mulla sama kokemus. Se jatkuva nalkutus, joka ei lopu sitten ikinä. Ihastuin aikanaan siihen neitsytmiehen energiaan, maanläheisyyteen ja hyvätapaisuuteen. Nykyään tosiaan olisi helpointa, jos joku veisi sen mukanaan.
Mä toivoin samaa, mutta otin lopulta eron ja kyllä se kohtuullisesti meni. Nyt kahden vuoden jälkeen mies ei ole ilmeisesti vieläkään löytänyt ketään.