Onko sinulle tärkeää kerryttää perintöä jälkeläisillesi?
Kommentit (27)
On, jotta pääsee elämässä helpommalla kuin itse. On vapaampi tekemään valintoja.
Ei. Käytän itse kaiken vähän mitä tienaan. Kerryttäköön omat perintönsä. Eriasia on siinä vaiheessa jos voitan ison summan lotossa.
Kyllä. Minun lapseni ovat tärkeämpiä kuin muiden lapset. Ja varsinkin kärsivät sotalapset.
Minäminäminä!
Ei. Annan pientä omaisuuttani pois jo elinaikana lapsilleni. Toki varojeni mukaan
Haluan elää täysillä loppuun asti ja koska minulla ei ole aavistustakaan viimeisestä käyttöpäivästä, niin haluan omistaa kotini ja riittävästi käyttörahaa. Se jää lapsille perinnöksi.
Ei ole. Lasteni ei tarvitse päästä yhtään helpommalla kuin minä ja isänsäkkään aikoinaan. Ja hyvin ovat pärjänneetkin.
Ei ole. Jos tilanne menee vanhana ja /tai sairaana tiukaksi niin sen verran pitää olla itselleen, että voi vaikka maksaa hoidosta ja eutanasiasta. Ei meitä kukaan kunnallisesti kunnolla hoida turha kuvitella. Jälkipolvi on muutenkin jo paremmassa tilanteessa kun meitä edeltävä sukupolvi.
Tottakai. Tavoitteenani on antaa jokaiselle viidelle lapselleni oma isompi asunto kasvukeskuksesta ennen kuin he täyttävät 30v.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Jos tilanne menee vanhana ja /tai sairaana tiukaksi niin sen verran pitää olla itselleen, että voi vaikka maksaa hoidosta ja eutanasiasta. Ei meitä kukaan kunnallisesti kunnolla hoida turha kuvitella. Jälkipolvi on muutenkin jo paremmassa tilanteessa kun meitä edeltävä sukupolvi.
Kyllä. Riuskat nuoret ihmiset ovat enemmän kuin kykeneviä hankkimaan maailmassa sen mitä tarvitsevat ja enemmänkin.
Ei varsinaisesti. Yritän säästää ja sijoittaa että pärjäisin eläkkeellä jollain lailla etten ainakaan taakaksi olisi. Jos lapsille jotain jää niin se on plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Jos tilanne menee vanhana ja /tai sairaana tiukaksi niin sen verran pitää olla itselleen, että voi vaikka maksaa hoidosta ja eutanasiasta. Ei meitä kukaan kunnallisesti kunnolla hoida turha kuvitella. Jälkipolvi on muutenkin jo paremmassa tilanteessa kun meitä edeltävä sukupolvi.
Maksat samasta jonka varattomat saa ilmaiseksi. Fiksua.
Vierailija kirjoitti:
Haluan elää täysillä loppuun asti ja koska minulla ei ole aavistustakaan viimeisestä käyttöpäivästä, niin haluan omistaa kotini ja riittävästi käyttörahaa. Se jää lapsille perinnöksi.
Näinhän se on. Eläkepäiviin varautuminen johtaa väistämättä siihen, että omaisuutta jää perittäväväksikin. Vaikka se perinnön kerryttäminen ei olisikaan päämäärä.
On tärkeätä, elämä muuttuu haastavammaksi, työelämä pätkittäiseksi, asuntojen hinnat pk-seudulle nousevat tavallisten duunareiden ulottumattomiin. Olemme miehen kanssa tulleet köyhistä suvuista, joten haluamme kerryttää varallisuutta, koske meillä on sellainen tilanne, että voidaan, vaikka olemme ihan keskituloisia. Toivottavasti seuraava sukupolvi kerryttää tämän päälle vielä oman osuutensa. Pidän tärkeänä, sillä uskon että polarisaatio yhteiskunnassa tulee kasvamaan myös taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Annan pientä omaisuuttani pois jo elinaikana lapsilleni. Toki varojeni mukaan
Sama. Vanhempieni perintö meni suoraan lapsilleni ja muutenkin, ilman muuta, ajattelen aikusia lapsiani omaisuuden suhteen. Minkä sijoituksen arvo säilyy niin siihen rahat. Vaikka hyvin pärjäävätkin, esikoisella on tuplasti parempi palkka kuin minulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Annan pientä omaisuuttani pois jo elinaikana lapsilleni. Toki varojeni mukaan
Sama. Vanhempieni perintö meni suoraan lapsilleni ja muutenkin, ilman muuta, ajattelen aikusia lapsiani omaisuuden suhteen. Minkä sijoituksen arvo säilyy niin siihen rahat. Vaikka hyvin pärjäävätkin, esikoisella on tuplasti parempi palkka kuin minulla.
Miksi? Kutsutko tätä rakkaudeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Annan pientä omaisuuttani pois jo elinaikana lapsilleni. Toki varojeni mukaan
Sama. Vanhempieni perintö meni suoraan lapsilleni ja muutenkin, ilman muuta, ajattelen aikusia lapsiani omaisuuden suhteen. Minkä sijoituksen arvo säilyy niin siihen rahat. Vaikka hyvin pärjäävätkin, esikoisella on tuplasti parempi palkka kuin minulla.
Miksi? Kutsutko tätä rakkaudeksi?
Raha ja omaisuus ovat markkinataloudessa ainoita rakkauden muotoja.
Ei tuollaisia ajattele kun on niin paljon puuhaa. Jälkikasvu muutenkin ihan varoissaan.
Ei sinänsä kerätä, mutta sitä kertyy.
Asuntoni on nyt velaton. Palkka ei huima mutta käypänen. Eläkekin tulee olemaan ok. Kulutus ei nuukuutta mutta maltillista.
Tästä yhtälöstä jää aina jotain säästöön. Kun kuolen niin ainakin asunnon hinnan verran jää lapsille
Oma siemen on vähän kuin itsensä jatke. Omaisuus ja raha ovat tärkeintä elämässä, ja niiden kerryttäminen ja varmistaminen että jälkipolvellekin jää on normaalia kilpailuvietin ja narsismin ilmenemiä ihmisessä.