Lue keskustelun säännöt.
Apua: 3,5-vuotias kuriin liikenteessä???
08.11.2006 |
Meillä on 3,5-vuotias poika ja 1,5-vuotias tyttö. Kesästä saakka olemme liikkuneet kolmisin niin, että tyttö on rattaissa ja poika kävelee. Kuljemme jalkakäytäviä ja kävelyteitä pitkin, ja systeemi on toiminut ihan hyvin, poika on kävellyt hyvin, jäänyt välillä jälkeen ja sitten taas ottanut kiinni, tienylitykset käsi kädessä.
Talven tultua asuinkaupungissamme jalkakäytävät ovat monin paikoin kävelykelvottomassa kunnossa, ja on koukattava autotien puolelta. Tämä tarkoittaa, että pojan on kuljettava suuri osa matkasta käsi kädessä, mikä aiheuttaa ongelmia. Poika suuttuu liikenteessä pikkuasioista, rupeaa kiukuttelemaan keskellä autotietä tai risteystä, tänään viimeksi heittäytyi polvilleen ajokaistalla, jyrkässä jäisessä mäessä. Mulla ostokset toisessa kädessä, toisella lykin rattaita ylös jäistä mäkeä. Ostoskassi kädessä tempaisin pojan kädestä ylös ja kiskoin sen verran eteenpäin, että pääsimme taas jalkakäytävälle. Tosi vaarallista, ja aika rasittavaa. Poika sitten vielä itkemään, että miksi kuljetan häntä kädestä sillä tavalla.
En tiedä kuinka saisin pojan tottelemaan näissä tilanteissa! Tai siis, ettei näitä tilanteita syntyisi, siis kulkemaan kunnolla liikenteessä ja ymmärtämään, että risteyksessä tai ajotiellä ei kiukutella. Ei huvittaisi enää tämänikäisille hankkia kaksostenrattaita, mutta tuntuu, että melkein on pakko! Hyviä vinkkejä?
Kommentit (7)
Joko ei halua tajuta, tai sitten viesti unohtuu kuitenkin liikenteessä, kun joku alkaa harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset 3 v ja 6 kk. Meillä on kuljetusvaihtoehtoina
- vauva liinassa ja esikoinen rattaissa
- vauva liinassa ja esikoinen pulkassa (kun teitä ei ole aurattu juuri lainkaan)
- vauva rattaissa ja esikoinen seisomalaudalla
- vauva rattaissa ja esikoinen kävelee
Esikoinen on vahva ja reipas lapsi, joka kyllä kävelee hyvällä tuulella pitkänkin matkan. Hän on rattaissa lähinnä silloin, kun on kiire tai kun hän on huonolla tuulella eikä suostu kävelemään.
Tänään hän sitten teki sen, että ei suostunut kävelemään juuri ollenkaan, kun olimme tulossa kotiin. Yritin pitää häntä väkisin seisomalaudalla, mutta hän vain valui siitä alas. En mitenkään saanut kannateltua häntä ja hän valui aina välillä kuraiselle tielle itkemään. Yhdessä vaiheessa kuljimme kapeaa tietä, jossa ei ole jalkakäytäviä. Minun oli pakko riepottaa hänet nopeasti pois tieltä, ja hän roikkui tosi kurjasti, itki, likaantui ja oli vihainen.
Kun hän sitten lopulta noin puoli kilometriä ennen kotia suostui vähän kannattelemaan omaa painoaan ja välillä kävelemäänkin, olin jo niin kypsä, että melkein tilasin ne kaksostenrattaat saman tien. Tuntuu kyllä tosi tyhmältä noin isolle lapselle hommata sellaisia, mutta en minä kyllä häntä voi liukkaalla kantaakaan kotiin edes kilometrin päästä. Kyllä ärsyttää!
Hesassa asutaan, vilkkaan kadun varressa.
Nyt esikoinen on 4,5 ja ongelmaa ei enää ole.
On toki olemassa kaksostenrattaatkin. Niitä käytän silloin, kun tuntuu jo kotona lähtiessä siltä ettei tuo kolmivuotias jaksa/laittaa hirveästi vastaan. Saan aika mojovia ilmeitä vastaantulijoilta, kun lapseni ovat molemmat pitkiä. 3v on yli 4vuotiaan mittainen. :)
Mut tuota tapahtuu TODELLA harvoin. Olen jo alusta asti pitänyt selvänä ja teen sen edelleen kokoajan selväksi(niin varmasti te muutkin) että paikassa kun paikassa on pidettävä rattaista kiinni.
Kävi sitten eilen niin että oltiin rattailla liikenteessä, ja isompi käveli. LÄhdimme ylittämään tietä(kaksi kaistaa samaan suuntaan). Eka kaistalta tullut auto pysähtyi ja näytti merkkiä meille ett mennä yli. Me lähdettiin, toinen kaista oli tyhjä. KUNNES kaukaa tuli pieni valkoinen auto ihan hirveää ylinopeutta. Minä siinä ehdin sanoa lapselle, et nyt pysähdytään, tuo auto tulee muuten päälle. Lapsella oli rukkaset kädessä, ja ote lipsahti irti rattaiden kahvasta. Lapseni kompastui ja lensi suoraan toiselle kaistalle. Kaahailija jarrutti liukkaalla tiellä, ja pysähtyi juuri ennen lastani. Kyllä minä huusin ja karjuin ja puin nyrkkiä ja OLIN VIHAINEN!!! Näkyvyys oli hyvä ja rajoitukset matalat. Ja auto pysähtyneenä ennen suojatietä. Näitä tapauksia on ihan liikaa... Onneksi se äijä sai auton pysäytettyä, mut ei se kauas jääny.
Niin et tuosta vaan tuli se mieleen, et vaikka kuin käskis pitää rattaista kiinni, ja lapsi pitääkin, niin joka hetki se ei purista siitä kahvasta niin lujaa että pysyis joka tilanteessa rattaiden kanssa samassa vauhdissa.
Meillä isompi villikko on noin 20 kg. Mihin tupliin sellaisen jötkäleen saa? Jos ne nyt olisi sitten pakko hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksillä rattailla ja seisomalaudalla esim. sohjossa. Tuplarattaat on paljon helpommat ja tasaisemmat hallita.
,5v on jo oikeasti aika fiksu ja tajuaa kyllä asian, jos haluaa. .... se onkin sitten toinen juttu, mut kannattaa yrittää..