Tein abortin eikä kaduta pätkääkään vaikka mitä sanoisitte!!!
Jos olisin pitänyt lapseni, se olisi nyt kouluikäinen, herraties mitä hanttihommia tekevän onnettoman ja yksinäisen yh-äidin lapsi, asuisi todennäköisesti vuokralla tai jossain halvassa rivitalonpätkässä jossakin kamalassa lähiössä Tampereella. Sen sijaan tein abortin, opiskelin ekonomiksi, lähdin töihin Lontooseen ja New Yorkiin, löysin varakkaan ja ihanan aviomiehen, jonka kanssa juuri nyt rakennetaan unelmiemme taloa Espooseen ja odotetaan ensimmäistä lastamme! :) Abortti olisi tuhonnut elämäni, eikä sen lapsenkaan elämä kaksista olisi ollut. Ehkä yksi elämäni parhaista ratkaisuista se abortti.
Kommentit (32)
Vierailija:
kun esikoisesi syntyy ja elät hänen kanssa elämää, niin ymmärrät mitä se tekemäsi abortti merkitsee. itse tein 17v. abortin ja rupesin asiaa vasta suremaan esikoisen syntymän jälkeen. omaa lastansa ei pidä tappaa, kuin painavista syistä. raha ja ura ei ole sellainen syy.
Vierailija:
kun esikoisesi syntyy ja elät hänen kanssa elämää, niin ymmärrät mitä se tekemäsi abortti merkitsee. itse tein 17v. abortin ja rupesin asiaa vasta suremaan esikoisen syntymän jälkeen. omaa lastansa ei pidä tappaa, kuin painavista syistä. raha ja ura ei ole sellainen syy.
opiskellut ekonomiksi, lähtenyt töihin minne nyt ikinä ja rakentanut niin hienon talon kun perusmaisterilla rahat riittää?
Sinä hinnoittelet koulutuksesi ja omaisuutesi kalliimmaksi kuin oman lapsesi hengen ja se on ihan ok. Tunnistat myös oman rajallisuutesi ja tajusit aikoinaan, että et jaksaisi opiskella jos sinulla olisi lapsi. Toiset vääntää tohtorin väitöskirjan ja hoivaa samalla neljää lasta sulle oli liikaa maisterinpaperit ja yksi lapsi.
sitten olisit myös voinut tavata mukavan miehen ja elää myös ihan mukavaa tavallista elämää.
jos arvosi muuttuvat? Toisen elämän lopettaminen oman edun takia on väärin. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Ei tämä asia tule jättämään sinua koskaan rauhaan, vaikka peittelisit kaikella rahalla maailmassa. Yhden ihmisen arvo on korkeampi kuin kaikki maailman materia ja saavutukset.
mutta olet pelottava ihminen. Mitä jos vauva ei ole unelmiesi kaltainen ja pilaa elämääsi. Ehkä se ensimmäinen olisi ollut terve ja tuleva esim. monivammainen? Lämmin ja rakastava ei vain itseään ajatteleva ihminen hoitaisi varmasti hyvin ja rakastaen, mutta sinusta en menisi takuuseen. Toivon silti onnea valitsemallesi tielle.
ja nyt 4 ihanaa ja toivottua lasta :)
Selvä provohan tuo kyllä on, ei kukaan nainen voi olla noin kylmäsydäminen.
tehnyt aborttia! Oisin varmasti todella tunnontuskissa ja masentunut. Olisin tappanut oman lapseni. Minulla on kolme lasta ja kammottavaa, jos yksikin olisi pois oman valintani kautta.
Raskausaikana olen voinut mitä mainioimmin, johtuu varmaan paljolti siitä, etten ole stessannut, minulla on hyvä parisuhde ja kaikki asiat kunnossa. Näin ei olisi ollut silloin 7 vuotta sitten, kun olin rutiköyhä toisen vuoden opiskelija. t. Ap
PS. Ne jotka yrittää vesittää kirjoitukseni syyttämällä provoilusta, ei vaan taida kestää sitä, että jollakulla menee yhtä hyvin kuin minulla. :) No, elämä on epäreilua...
oikeasti hyvinvoiva ja terve ihminen ei laittaisi kaltaistasi viestiä. Olet vieläkin junttimainen.
että olet juuri tehnyt abortin ja mietit, että miten elämäsi tulee olemaan vielä.
Lapsi tuo rikkautta mukanaan, sitä et voi kokea ennen kun olet saanut sen syliisi. Mua ei silti liikuta pätkääkään sun jutut. Elämä ei ole niin yksiselitteistä.
Ja pakko sanoa mikä helpotus se olikaan! Kivi vierähti sydämeltä kun homma oli ohi. Voin sanoa satavarmasti, että lapsi olisi pilannut elämäni täysin. En ole koskaan katunut tai surenut. Nykyään tuskin edes muistan koko asiaa.
kun esikoisesi syntyy ja elät hänen kanssa elämää, niin ymmärrät mitä se tekemäsi abortti merkitsee. itse tein 17v. abortin ja rupesin asiaa vasta suremaan esikoisen syntymän jälkeen. omaa lastansa ei pidä tappaa, kuin painavista syistä. raha ja ura ei ole sellainen syy.
niin onko keskenmeno sikiön itsemurha??
Itsekkin abortin tehnyt enkä päivääkään katunut!! Nyt kolme haluttua lasta joille voin olla omistautunut ja rakastava äiti!
kirjoitti provoisoivaan sävyyn, mutta totuus on, että löytyy varmasti moniakin abortin tehneitä, joita ei koskaan kaduta. Minäkin tein abortin kymmenen vuotta sitten. En miettynyt hetkeäkään mitään muuta vaihtoehtoa. Ei jäänyt traumoja ja nyt olen onnellinen taaperon äiti. Se aika oli silloin, nyt on nyt. Silloiseen parisuhteeseen ja elämänvaiheeseen lapsi ei sopinut. Piste.
miten kylmien ihmisten maailmaan lapseni kasvavat. Nämä tappajaäidit ovat aivan niitä tavallisia ihmisiä, joita näemme. Ymmärrän, jos nuoruuden typeryydessä tekee abortin, mutta että ei edes kadu tai mieti asiaa jälkeenpäin... Tosiaan, esikoiseni syntymän jälkeen vasta tajusin oman lapsen arvon! Sitä ennen en tiedä, vaikka olisin pystynytkin vaikeassa elämäntilanteessa aborttiin. Kiitän Jumalaa, ettei näin tapahtunut! Elämäni olisi pilalla jotenkin, tappo omallatunnolla loppuelämän.
Abortti oli ehkä paras valinta silloisessa elämässäsi, mutta on todella lapsellista ajatella, että vain näin voit elää onnellista elämää ja se talo siellä Espoossa tekee sinut onnelliseksi. Voisit olla jopa onnellisempi, jos olisit valinnut toisin. Pikemminkin minusta tuntuu, että sinua jotenkin vaivaa asia, koska joudut todistamaan valintasi oikeutusta noin voimakkailla ilmaisuilla. Lisäksi kirjoituksestasi paistoi läpi kauhea materialismi... Siperia opettaa näissäkin asioissa.
Minulla kuten monella muullakin tällä palstalla on materiaa ja asemaa varmasti enemmänkin kuin sinulla, mutta meistä harva kertoo elämästään kuten sinä kerrot. Kehottaisin itsetutkiskeluun siitä, mikä elämässä on arvokasta ja mikä ei.