Kun menet tapaamaan kaveria, ja selviää että olet se viimeinen vaihtoehto

Niin se menee

En mä mieti tuollaisia ollenkaan. Keskityn vaan sitten olemaan sen kaverin seurassa ja. nauttimaan siitä, riippumatta siitä olenko ensimmäinen, keskimmäinen vai viimeinen vaihtoehto. Ihan sama.

No mut se voi johtua ihan vain siitä että olet uusi tuttavuus. Käy tavan mukaan kaikki vanhat ensin läpi.

Joko tuo kaverisi on vähän törppö, tai sitten epävarma. Jos on vähän varpaillaan uudesta kaveruudesta niin saattaa tuollalailla selitellä että olis mulla muitakin kavereita. En tiedä.

Ei oikein ole tilannetajua jos pitää kertoa että kysyi ensin monta muuta.

Mun lapsen kaveri tekee noin, mutta he ovat vasta 13 v.

Miksi pitää sanoa "pyysin ensin Jennaa, Saraa ja sitten Ellaa, mutta kun kenellekään ei käynyt, soitin sulle" Miksei voi vaan todeta "tosi kiva kun pääsit"

Se kaveruus on ohi. Ei mitään järkeä jatkaa.

Toi "uusi tuttavuus" sanoo jo paljon, en itsekään heti ekana kysy uutta tuttavaa vaikkapa teatteriin, jos en tiedä mitä hän siitä tykkää, mutta joku vanha kaveri on innokas kävijä.

Ette tunne vielä niin hyvin, että hän keksisi sinua kysyä ensimmäisenä ja kun ne "varmempana pidetyt" on käyty läpi sinun kanssa kokeillaan "kepillä jäätä". Eli anna vielä aikaa ja teidän yhteydelle tilaa kasvaa, voi olla, että tiettyihin menoihin nouset ajanmyötä ykkösvaihtoehdoksi.

Mä olisin varmaan naurahtanut ja ihmetellyt ääneen "ai jaa, mä olin se viimeinen vaihtoehto vai?"

Ei mut, ehkä se on vaan sosiaalisesti kömpelö. Tai luulee että status nousee kaverien lukumäärää luetellessa.

Mulle on jopa sanottu suoraan, että joku toinen on bestis ja hänen kanssaan mennään matkalle jne. Itse en ole koskaan arvottanut ketään paremmuusjärjestykseen.. lopetin kaverina olemisen. Olen opetellut olemaan itseni kaveri.

Tarviitko sitä sit aina olla se ykkäsvaihtoehto? Jos sillä oli 7 lapsuudenkaveria, niin aika luonnollista, että kysyi niiltä ensin. Olisin otettu, että sitten kysyi minua mukaan. Viettäisin kivan illan ja katsoisin sitten myöhemmin, tuleeko tuosta ihmisestä hyvä kaveri vai ei.

Voi olla myös NS sanasokeutta.

Uusi tuttavuus. Siinähän se tuli. Toki pitäs silti osata pitää suunsa kiinni, että 567 hlöä kieltäytyi ennen sua. Antaisi nyt sulle mahdollisuuden.

Yksi hyvä ystäväni perusti perheen. Yhtäkkiä hän lopetti yhteydenpidon. Hänelle alkoi kelpaamaan vain muiden perheellisten seura. Itse olen siis yksineläjä. Mutta kas kummaa, kun olisi tarvinnut yksi viikonloppu baariseuraa, niin laittoi minulle ilta kymmeneltä viestiä! Eikä siis muuten ole pitänyt mitään yhteyttä tai ehdottanut tapaamisia. Ilmeisesti joku hänen uusista perheellisistä ystävistään lähti kotiin, ja tämä ex ystäväni olisi halunnut jatkaa iltaa. En todellakaan lähtenyt.

Jouduin tekemään surutyön hänen katoamisensa jälkeen. Ja nykyään olen ns. päässyt yli hänestä.

En suostu olemaan hätävara tai se viimeinen vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Mä olisin varmaan naurahtanut ja ihmetellyt ääneen "ai jaa, mä olin se viimeinen vaihtoehto vai?"

Ei mut, ehkä se on vaan sosiaalisesti kömpelö. Tai luulee että status nousee kaverien lukumäärää luetellessa.

Mulla oli yksi tuttava, joka teki tuota juuri statuksen noston vuoksi. Piti luetella kenen kanssa kaveeraa, ettei vaan luulla hänen olevan yksinäinen no-life. Tällaiselle ihmiselle olisi kauhistus tehdä tai käydä missään yksin.

Puhuttiin entisen kaverin kanssa viikkoa aiemmin, että pitäisi nähdä tulevana viikonloppuna. Palasin asiaan sitten perjantaina. Hänelle olisi sopinut kuulemma sunnuntai-illasta pari tuntia. Välittömästi tämän jälkeen kyseli snäpissä, mitä muut tekevät viikonloppuna, eli hänellä ei ollu edes suunnitelmia vielä... Ei olla enää kavereita

Eräs kaverini kysyi etukäteen kerran lähdenkö festareille hänen kanssaan, jos miesystävä tai äiti ei pääse. Olin se kolmas vaihtoehto. En päässyt.