Ennenvanhaan oli olemassa vastustuskyky.
Ja nyt parin vuoden aikana ei puhettakaan sellaisesta. Miksi?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten kuoltiin jopa viiltohaavaan sillo Ennen.
Viiltohaava ei ole virus. Koheltamiseen ei ole olemassa luontaista vastustuskykyä.
Oletko kuullut esim. jäykkäkouristuksesta?
Porukka vertailee koronaa johonkin espanjan tautiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten kuoltiin jopa viiltohaavaan sillo Ennen.
Viiltohaava ei ole virus. Koheltamiseen ei ole olemassa luontaista vastustuskykyä.
Öö, varmaan nyt tarkoitetaan bakteerin aiheuttamaa sepsistä, kun bakteeri on haavan kautta päässyt elimistöön.
Juuri sitä.
Vuonna 1939 Oxfordin yliopistossa aloitettiin tutkimukset, joissa penisilliinin teho eliössä osoitettiin ensin eläinkokeilla ja vuonna 1941 kliinisissä tutkimuksissa. Avainhenkilöt tutkimuksissa olivat australialainen patologi Howard Florey ja saksalaissyntyinen kemisti Ernst Boris Chain. Vuonna 1940 brittiläinen tutkija Dorothy Crowfoot Hodgkin selvitti penisilliinimolekyylin rakenteen (kemiallinen kaava: R-C9H11N2O4S, missä R on muuttuva sivuketju) ja siten mahdollisti penisilliinin syntetisoinnin. Pian tämän jälkeen Yhdysvalloissa kehitettiin Floreyn johdolla tapa tuottaa penisilliiniä suurissa määrin teollisesti. Penisilliinin merkittävyys sairauksien hoidossa oli vuoteen 1945 mennessä ilmeinen, ja Fleming, Florey sekä Chain saivat työstään tuona vuonna lääketieteen Nobel-palkinnon.[1]
Lähde; wiki
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat liian hygieenisia. Ei sitä tarvitse paskalle haista, mutta vähempikin itsensä ja ympäristönsä puunaaminenkin riittäisi. Ei pääse vastustuskyky kehittymään, jos kaikki hyödyllisetkub pöpöt puunataan heti pois. Monilta kadonnut täysin järki. Luontokin kiittäisi, jos ihmiset lopettaisivat liiallisen puunaamisen.
Puunata ei tarvitse. Kotona täytyy pitää yllä terveitä bakteerikantoja. Siis monipuolisia ja sellaisia, jotka suojaavat tautia aiheuttavilta ja antibiooteille vastustuskykyisiltä kannoilta. Kädet täytyy pestä, kun saapuu kotiin.
Kodin ulkopuolella kannattaa varoa koskemasta esim. hissinappuloihin, ostoskärrynkahvoihin, suojateiden painonappuloihin (käytä kyynärpäätä painamiseen) kaiteisiin (hanki tasapainoa, niin et tarvitse kaiteen tukea tai puhdista kädet, jos koskit) yms ja sen jälkeen viemästä käsiä limakalvoille eli kasvoilla nenään, suuhun, silmiin yms. Kun sipaiset kädellä hiuksiasi, niin siitäkin ne siirtyvät tarttuville alueille. Haavat täytyy myös pitää puhtaina ja suojata.
On aiheellista pitää itseltään poissa ne taudinaiheuttajat, joita jotkut ovat rikastaneet. Kun kuitenkin osa näistä tarttuu, niin käsien saippuapesulla ne torjutaan kodin omilta pinnoilta. Bakteerien ja virusten määrällä on väliä, jotta omat hyvät bakteerit pysyvät voitolla. Kotona pestään kädet sinne tultaessa, ennen ruoanlaittoa ja aina wc-käynnin yhteydessä ja muuten eletään kuin pellossa, vailla huolta ja vailla vahvoja kemiallisia puhdistusaineita. Jos joku onnistuu tuomaan kotiin vatsataudin, niin voi toki pestä ovenkahvoja yms kotonakin tehostetusti, niin sillä voi jopa välttää koko perheen sairastumisen.
Vierailija kirjoitti:
Porukka vertailee koronaa johonkin espanjan tautiin.
.
Espanjantauti oli koronan tapainen tauti.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastustuskykyä. Sairastan vain tietyt taudit, en jokaista nuhaa, päänsärkyä tai vatsatautia.
Olen eläissäni sairastanut mm vesirokon, influenssan ja koronan. En ota kausirokotteita, mutta perusrokotusohjelman mukaiset rokotteet olen ottanut. Voin olla terve jopa vuosia.
Koronankin olen sairastanut vasta kerran ja en ole sen jälkeen suojautunut maskilla, eikä ole tarttunut nopeasti uudestaan. Sairastamisen taitoon kuuluu myös se, että kun on sairas, niin myöntää sen itselleen ja alkaa hoitamaan itseään ja lepäämään. Uni, lepo ja kevyt ruoka ovat parasta lääkettä.
Onko sulla lapsia? :D
Ennen vanhaan (ei ole yhdyssana) oli ihan samanlainen vastustuskyky kuin nykyään. Mutta koska ravinto oli kehnoa, hygienia mitä sattui eikä päteviä lääkkeitä eikä rokotuksia ollut, ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä tulehduksiin ja tauteihin, jotka nykyään ei ole edes mikään ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Porukka vertailee koronaa johonkin espanjan tautiin.
Espanjantauti on yhdyssana. Ja korona on, ikävä kyllä, pitkälti verrattavissa espanjantautiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten kuoltiin jopa viiltohaavaan sillo Ennen.
Viiltohaava ei ole virus. Koheltamiseen ei ole olemassa luontaista vastustuskykyä.
Oletko kuullut esim. jäykkäkouristuksesta?
Olen. Siitä huolimatta viiltohaava ei ole virus.
Jäykkäkouristuksen aiheuttaa bakteeri, jota vastaan meidät kaikki on rokotettu.
Ja jos sen saa, siihen on lääke.
""Vuonna 1939 Oxfordin yliopistossa aloitettiin tutkimukset, joissa penisilliinin teho eliössä osoitettiin ensin eläinkokeilla ja vuonna 1941 kliinisissä tutkimuksissa. Avainhenkilöt tutkimuksissa olivat australialainen patologi Howard Florey ja saksalaissyntyinen kemisti Ernst Boris Chain. Vuonna 1940 brittiläinen tutkija Dorothy Crowfoot Hodgkin selvitti penisilliinimolekyylin rakenteen (kemiallinen kaava: R-C9H11N2O4S, missä R on muuttuva sivuketju) ja siten mahdollisti penisilliinin syntetisoinnin. Pian tämän jälkeen Yhdysvalloissa kehitettiin Floreyn johdolla tapa tuottaa penisilliiniä suurissa määrin teollisesti. Penisilliinin merkittävyys sairauksien hoidossa oli vuoteen 1945 mennessä ilmeinen, ja Fleming, Florey sekä Chain saivat työstään tuona vuonna lääketieteen Nobel-palkinnon.[1]""
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten kuoltiin jopa viiltohaavaan sillo Ennen.
Viiltohaava ei ole virus. Koheltamiseen ei ole olemassa luontaista vastustuskykyä.
Oletko kuullut esim. jäykkäkouristuksesta?
Jäykkäkouristuksen aiheuttaa kylläkin bakteeri.
Me, ikivanha mummo ja vaari, kuljemme paljon metsissä, marjastamme ja sienestämme ja ihan vaan huvin vuoksi. Minulla on ollut 1999 influenssa ja vaarilla 3 vuotta sitten nuha.
Meillä on ilmeisen hyvä vastustuskyky. (Kop kop, pitää koputtaa puupäätä, ei sitä tiedä, milloin se pettää.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastustuskykyä. Sairastan vain tietyt taudit, en jokaista nuhaa, päänsärkyä tai vatsatautia.
Olen eläissäni sairastanut mm vesirokon, influenssan ja koronan. En ota kausirokotteita, mutta perusrokotusohjelman mukaiset rokotteet olen ottanut. Voin olla terve jopa vuosia.
Koronankin olen sairastanut vasta kerran ja en ole sen jälkeen suojautunut maskilla, eikä ole tarttunut nopeasti uudestaan. Sairastamisen taitoon kuuluu myös se, että kun on sairas, niin myöntää sen itselleen ja alkaa hoitamaan itseään ja lepäämään. Uni, lepo ja kevyt ruoka ovat parasta lääkettä.
Onko sulla lapsia? :D
On. Pienenä lapset tartuttivat minuunkin muutaman taudin, mutta nyt kun lapset ovat kouluikäisiä, koko perhe on ollut terve. Opetin lapsille miten suojautua. Sain koronan ja influenssan omilta lapsilta. Vesirokon sairastin itse lapsena ja kun lapseni sairastivat vesirokon, se ei tarttunut minuun.
Lasten kanssa saippuan ja veden käyttö tärkeää ja että lapsi osaa niistää ja yskiä nenäliinaan. Hoitoon ei pidä viedä puolikuntoisena. Varsinkin korvatulehduksen kanssa on syytä tiedostaa, että sillä hankkii vain korvatulehduskierteen, jos lapsi on koko ajan nuhainen. Lapset tarvitsevat lepoa myös, kun ovat sairaana ja uutta tartuntaa ei kannata hakea heti edellisen perään. Väliin terveitä päiviä! Elämää kannattaa rauhoittaa silloin kun lapsi on ollut kipeä eli ei mennä heti kyläilemään nuhaisen kaverin kotiin, vaikka itse olisi jo terve. Et kysynyt vinkkejä, mutta näillä keinon lapseni sairastivat kukin yhdet korvatulehdukset ja vatsatauditkin menivät nopeasti ja helposti ohi.
joo tytöt osasi vastustaa pyllistelyä ja vilauttelua, ei enää
Agraariyhteiskunnassa ei välttämättä syöty yhtään sen paremmin tai oltu sen terveempiä, kuin nykyäänkään. Ruokaa oli välillä niukemmin ja yksipuolisemmin, sairauksiin johon ei nykyään kuolla olivat silloin hengenvaarallisia. Lapsikuolleisuus oli suurta. Elinajan odote oli huomattavasti matalampi. Ja evoluution näkökulmasta ihminen on alunperin ollut metsästäjä-keräilijä ruokavalioltaan. Tosin ihmisten terveydestä ja elinajan odotuksista on vähemmän tietoa. Eli pitäisi ehkä määritellä, mitkä ovat ne entisajat?