3-kympinkriisi ja pohdiskelua elämästä.

Olen viime aikoina miettinyt paljon omaa elämääni ja tulevaisuuttani.



Viime päivinä olen tajunnut, että olen aina päässyt liian helpolla.

Ammatti, parisuhde, lapset, kaikki on tulleet kuin tilauksesta, elämäni on aina ollut todella helppoa jo lapsuudesta lähtien. En ole koskaan joutunut näkemään vaivaa minkään eteen tai kärsimään menetyksiä tai muuta epäonnea.



Kyllästyn nopeasti kaikkeen, en jaksa olla kauaa edes samassa työpaikassa. Nyt on edessä kotiäitiyden loppu ja jotain pitäisi alkaa tekemään. Alavalinta tuntuu väärältä, en tiedä mitä haluan tehdä elämälläni.

Toisaalta uudet opinnot kiinnostaisivat, mutta pelkään sitä, että en onnistukkaan tai jos kyllästynkin uuteenkin alaan.



Onko muilla samoja mietteitä?