Puiden poltosta kysymys - sattuuko täällä tietäviä olemaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienhiukkaset ja maailman pelastus 😂😂😂

Näkeehän sen, että kun puuta on poltettu tuhansia vuosia ja sinä aikama satoja miljardeja ihmisiä on kuollut, niin vaara on ilmeinen. Kumma juttu, että Nuuksiossa laavulla pienhiukkasia ei nuotiosta synny, koska ei lämmitetä tulisijaa, vaan paistetaan makkaraa.

Vihreän ihmisen tekemä nuotio ei tuota pienhiukkasia samalla tapaa kuin meidän muiden.

Terveisin entinen vihreä ja nykyinen saastuttaja

Pellit täysin auki koko ajan, alusta loppuun. Peltejä ei kannata laittaa ollenkaan kokonaan kiinni, hivenen voi sulkea kun hiillosta ei ole ollut enää tuntiin. Helposti tulee huoneilmaan ei haluttuja hiukkasia, saa päänsärkyä ja nukkuu huonosti.

Savupelti aina täysin auki jotta veto toimii ja jos haluaa säädellä puiden palamista niin uuninluukulla ja sen reillä säädellä palamisilmanmäärää ja siten puiden palamisen nopeutta.

Vierailija kirjoitti:

Pellit täysin auki koko ajan, alusta loppuun. Peltejä ei kannata laittaa ollenkaan kokonaan kiinni, hivenen voi sulkea kun hiillosta ei ole ollut enää tuntiin. Helposti tulee huoneilmaan ei haluttuja hiukkasia, saa päänsärkyä ja nukkuu huonosti.

Tällä ohjeella lämpö karkaa, mutta peltiin voi ja pitääkin tehdä pieni reikä tai laidasta pala pois, niin ei vaaraa häkämyrkytyksestä ja pellin voi laittaa kiinni kunhan ei enää sinistä liekkiä ole näkyvissä.

Tiedän, että pitäisi odottaa monen mielestä koko punaisen hehkun katoavan ennen pellin kiinni laittoa, mutta sen reiän avulla olen säilynyt hengissä 50 vuotta

On lähes mahdotonta sanoa, mikä on täsmälleen oikein tapa polttaa puita, jos ei ole nähnyt kyseistä tulisijaa, ja testannut eri polttotapoja. Tulisijat ovat yksilöitä, ja yksi mikä tähän vaikuttaa, on talon ulkopuoliset tekijät; minkälaisessa paikassa talo sijaitsee! Sekin vaikuttaa.

Toinen tulisijasta riippumaton tekijä on hormi, onko se sopivan kokoinen (ei liian suuri, ei liian kapea) ja onko se riittävän pitkä, muttei liian pitkä.

Pönttöuuni on käsittääkseni tulisija, jossa tulisi polttaa useampi pieni tulipesällinen puita, jotta se lämpeää kunnolla. Itselläni on 80-luvulla muurattu kuoritakka, jossa on erikseen ns. kesäpelti, eli pellillä pystyy ohjaamaan savukaasut suoraan piippuun tai kiertämään poskikanavien kautta siten, että ne lämmittävät koko massiivisen tiilirakennelman.

Tämä tulisijan kanssa oikea tapa on seuraava: takka lämmitetään joka toinen päivä, kovilla pakkasilla joka päivä. Vain aivan äärimmäisissä olosuhteissa (kova pakkanen ja kova tuuli) takkaa voi lämmittää kaksi kertaa vuorokaudessa. Takan pesä täytetään puilla ja sytyttäessä kesäpellin pitää olla auki, kaikki savupellit auki. Kun puut ovat syttyneet kunnolla, kierto päälle (eli kesäpelti kiinni) ja annetaan palaa. Palamisen loppuvaiheessa, kun pesässä on enää hiillosta, avataan kesäpelti hetkeksi ja silloin hiillos kouhitaan, jotta sinne ei jää suuria palamattomia kekäleitä. Tulipesän luukut takaisin kiinni ja kesäpelti kiinni. Kun hiillos on hiipunut niin, että pesässä on enää yksittäisiä hehkuvia hiiliä (ei hiilipetiä koko pohjan laajuudelta), savupeltejä voi laittaa kiinnemmäs. Tässä vaiheessa hiilloksesta ei enää nouse nokea, joten piipun nokeentumisesta ei ole huolta. Vasta kun hiillos on hiipunut, pellit kokonaan kiinni. Pelleissä ei ole häkäreikää, joten jos on epävarmuutta siitä, onko hiillos oikeasti hiipunut, niin pellit jätetään noin 1cm verran auki. Tämä pieni rako ei aiheuta tulisijan jäähtymistä, mutta estää hään kertymisen sisälle taloon.

Tähän tulisijaan EI SAA laittaa lisää puita palamisen aikana, jos on aivan pakko lämmittää enemmän, niin sylillinen puita sitten hiillosvaiheessa. Oikea tapa on lämmittää tätä takka sitten, että tarvittaessa lämmitetään takka uudestaan 12 tunnin päästä. Takka on talon yksikerroksisessa osuudessa, suhteellisen lyhyt tiilihormi.

Takka on ollut jatkuvassa käytössä 40 vuotta, ja nuohous on suoritettu säännöllisesti. Hormiin ei tällä tyylillä ole kertynyt nokea.

Meillä on myös kamina, joka on kaksikerroksisen talon alakerrassa, pitkä tiilihormi. Sitä sitten poltetaankin eri tavalla: ensin poltetaan muutama pesällinen ilmanottoraot auki, ja kun on saatu sekä kamina että piippu lämpenemään, pienennetään ilmanottoa, ja voidaan lievällä kitupoltolla ylläpitää saavutettua lämpötilaa. Kamina itsessään ei varaa lämpöä lainkaan, mutta kahden kerroksen läpi menevä piippu toimii varaavana massana. Lämpimämpänä vuodenaikana en sulje lainkaan kaminan savupeltejä piipusta (niitä on yksi molemmissa kerroksissa), kylminä talvipäivinä suljen tulen sammuttua (siis kun jäljellä tulipesässä on vain tuhkaa) sekä yläkerran että alakerran savupellit. Näin piippu pysyy pitkään lämpimänä. Näissä pelleissä on häkäreiät.

Kymmenessä vuodessa ei ole nuohoojilta tullut kommenttia, että polttotekniikka aiheuttaisi nokeentumista.

Mutta sitten kun kyseessä onkin pönttäuuni, niin en osaa kertoa oikeaa polttotekniikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Savupelti aina täysin auki jotta veto toimii ja jos haluaa säädellä puiden palamista niin uuninluukulla ja sen reillä säädellä palamisilmanmäärää ja siten puiden palamisen nopeutta.

Just näin olen toiminut puulämmityksen kanssa jo 50 vuotta.