AHDISTAA! Jos meinaa selvitä laskuista pitää olla töissä aina
Päivällä, lisänä iltoja ja viikonloppuja. Vapaat on ihan minimissä ja olen henkisesti todella väsynyt. Mutta koska töitä löytyy, on pakko tehdä. Sähkö, lainat, teinien harrastukset, ruuat jne. kaikki maksaa :(. Auto pitää korjata.
Miten te muut selviätte?
Kommentit (15)
Jotenkin tuntuu ettei tämä ole mitään elämää. Vaikka jaksaisi niin milloinkaan ei ole aikaa. Ei aikaa lepoon, ei ystäville, ei liikuntaan. Työtä vaan koska on pakko-pelkään että tulee burn out. Jos en toisaalta tee, niin sitten loppuu rahat. Melkoinen oravanpyörä.
Itse teen vain 25 tuntista työviikkoa 8-13/5pv/vk farmaseutti, mies tekee n.30t/vk, keskimäärin 9-15 + yhden viikonlopun kuukaudessa(hammaslääkäri).
Nettopalkassa ei ole niin suurta eroa, että sen takia viritettäisiin perhe-elämä liian tiukkaan aikatauluun.
Mä olen työtön ja puoliso pienipalkkainen. Ihan hyvin riittää rahat.
Hyvä, teillä ei varmaan ole tulossa 1500e sähkölaskua ja saman verran lainakuluja kk?
Jos ei voi tehdä enempää töitä pitää vähentää laskujen määrää. Eli lopeta krääsän ostaminen.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, teillä ei varmaan ole tulossa 1500e sähkölaskua ja saman verran lainakuluja kk?
Tarkoititko minua, työtöntä?
Ei todellakaan tule 1500e sähkölaskuja tai saman verran lainaa.
Nyt on pakko käyttää inhokkisanontaa, elämä on valintoja.
Yleisesti ottaen kohtalaisesti, vaikka pieni palkka, mies tällä hetkellä työttömänä ja joudun auttamaan aikuista lasta taloudellisesti ajoittain. Joka kuukausi on pärjätty. Tosin luottokorttivelkaa on pari tonnia kertynyt valitettavasti
Alunperin varmaan liian kireälle vedetty talous, jos käy niin, että nyt ei meinaa rahat riittää? Tai siis tiukempaa on meilläkin, mutta olen nyt ainakin väliaikaisesti vähentänyt säästämistä (eli laitetaan 100 euroa kuussa vähemmän rahastoon ja 50 euroa kuussa vähemmän säästötilille, sille siis joka on äkillisiä menoja jne varten) ja katson tarkemmin että mitä kaupasta ostan. Me saadaan puolison kanssa yhteensä nettopalkkaa noin 4000 euroa/kk. Ei siis olla mitenkään hyvätuloisia ja on eletty aina sen mukaan.
Yh äidin vinkit:
- edullinen vuokra-asunto läheltä työpaikkaa
- ei autoa
- ei lainoja, kaikki käteisellä
- ei kalliita harrastuksia
- ei heräteostoja
Hyvin pärjää!
Suomessa ostovoima on ollut pitkään aivan naurettava. Esimerkiksi tuotteista maksettava alv on täällä 24%, ruuasta 14%, kun Saksassa tuotteista 19% ja ruuasta 7%. Lisäksi esim. autoilusta saa pulittaa paljon enemmän Suomessa. Palkat Suomessa ja Saksassa on karkeasti samaa tasoa (jotain alakohtaista vaihtelua).
Tämä tarkoittaa sitä, että kun vaikka sähkön hinta ja lainakorot koko Euroopassa nousee, saksalaiset vielä selviää, mutta suomalaisilta tavallisilta kansalaisilta loppuu ostovoima kokonaan.
Meidän verotetaan hengiltä, ja tätä tapahtuu monelta suunnalta, ei pelkästään ansiotuloverotuksen kautta. Kellään ei ole varaa ostaa tuotteita ja palveluita, joten kaikki niitä tekevät ja tarjoavat menevät konkkaan ja kurjuutta kaikille on lopputulema.
Sitä kutsutaan oravanpyöräksi, jota kokoomuslaiset ajavat täydellä teholla Suomeen.
Mitä laskuja?
Sähkölasku. Vesilasku. Puhelinlaskut. Nettilasku.
Vuokra tai yhtiövastike.
Kerran vuodessa vakuutukset.
Jos sairastuu, sitten siitä kulut/laskut.
Bussilippu, joka maksetaan etukäteen, ei laskulla. Tai autosta tietenkin kuluja vuosittain, kuukausittain ja bensaan viikottain. Onko auto todella välttämätön, se on jokaisen perheen mietittävä erikseen omalta kohdaltaan.
Mitä muita laskuja voi ihmisellä olla?
Kertokaa minulle tyhmälle, kun en ymmärrä sitä, kun aina käytetään ilmaisua "jää laskujen jälkeen sen ja sen verran rahaa".
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan oravanpyöräksi, jota kokoomuslaiset ajavat täydellä teholla Suomeen.
Ei kyllä ne on sieltä vasemmalta puolelta ne, ketkä nyhtää työssäkäyvän kansalaisen kaikki rahat, jotta voivat ylläpitää kankeita, hitaita, toimimattomia ja tuottamattomia virastojaan, jonne voivat palkata kavereitaan. Samat asiat saisi tehtyä paljon kustannustehokkaammin, jolloin verotusta voitaisiin keventää ja syntyisi enemmän tuottavia yrityksiä, kun ihmisillä olisi varaa maksaa niistä tuotteista ja palveluista. Siitä syntyisi hyvinvointia. Nyt kellään ei jää mitään käteen, vaikka kuinka tekisi töitä. Kommunismia.
Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa.
En tiedä miten tästä selviää. Sama tilanne eli teen normityöpäivät + viikonloput päälle ja oon ihan uupunut.