Vaikean synnytyksen kokeneet? Haluatko kertoa synnytystarinasi?

ja oli yhtä helvettiä niin kuin monet osaa kuvitella. Tuloksena sitten eppari, joka ommeltiin väärin ja nyt menossa haavan korjausleikkaukseen.

Vedet meni aamu 5. Iltaan 8 mennessä ei supistuksia ollenkaan. Sen jälkeen alkoi säännöllinen supistelu (kovia) aamu 9 ei mitään ollut vielä tapahtunut. Poika syntyi illalla 6 aikaan imukupilla (sydänäänet katosi ja olin tosi väsynyt kuten voi kuvitella tuon valvomisen kanssa) terve poika syntyi ja anturi oli vain irronnut. Istukka jäi kumminkin sisälle. Käsinirroitus. Hb laski 130sta 70een.

vedet meni pe illalla, la-iltaan mennessä ei supistuksia (ei ollut koko raskausaikanakaan yhtään harjoitussupparia) joten käynnistettiin. säännölliset supistukset alko su-aamuyöstä ja voimistuivat nopeasti kunnes lopulta olin ihan uskomattoman tuskaisessa kunnossa, yrjösin ja kiljuin vaan.



epiduraalia ei voitu enää antaa ja kätilö meinasi että vetäisen luomuna. itkemällä ja kerjäämällä sain kiljumisen ja yrjöämisen välissä kinuttua lievitystä ja antoivat sitten spinaalin.



spinaali vei tunnon kaulasta alaspäin, mikä oli aluksi ihanaa mutta kostautui siinä vaiheessa kun en käynnistetys supparit loppuivat ponnistusvaiheeseen tultaessa ja ois pitänyt pusertaa lapsi ulos ihan vatsalihaksilla (siis täysin tunnottomilla). en ihan onnistunut ja tunnin turhan ähkimisen jälkeen lapsi autettiin imukupilla ulos.



repesin kohdunsuulta alkaen koko matkan ja eppari tehtiin myös, ja kursittavaa minussa riitti kätilölle sekä repeämälääkärille seuraavaksi kahdeksi tunniksi. en saanut enää kunnon lääkkeitä koska verenpaineet ja hemoglobiini oli rajusta vuodosta johtuen alhaalla. yritin vetää " överit" ilokaasulla mutta ei se auttanut, aina kun melkein tusin tajunnan hiipuvan niin alkoi oksettaa ja oli pakko päästää maskista irti.



ihan kuin minua kiusatakseen laittoivat minut osastolla vihoviimeiseen potilashuoneeseen, muut huoneet olivat samalla käytävällä mistä ruoka ym. haettiin ja minä sain tuhannen päreinä hissutella jostain nurkan takaa osaston takimmaisesta nurkasta hakemaan ne ruuat ja kahvit ja muut. olisi ärsyttänyt mutta olin niin paskana etten jaksanut, hyvä kun jaksoin kantaa tarjotinta.

synnytyksistäni vaikein:

Lapsivedet menivät aamuvarhaisella, ei ollut yhtään supistuksia aijemmin. Supistukset käynnistyivät iltapäivällä. Jatkuivat yön yli. En saanut nukuttua ollenkaan vaikka antoivat jotain unilääkettä.

Seuraavana aamuna oksitoonitipppa ja näin mentiin tämä päivä. Seuraavana aamuna (en ollut taaskaan saanut nukuttua) kätilö luuli että kohdunsuu on 7cm auki. Päivän mittaan selvisikin, että se oli vasta 5cm auki. Olin itse tosi huonossa kunnossa. Jossain vaiheessa minulle nousi kova kuume, palelin kuin horkassa, silloin tehtiin leikkauspäätös. Sektio tehtiin 2,5vrk sairaalaantulon jälkeen.

Leikkaushaavakin sitten vielä tulehtui...