HUHTImasujen alkuviikko

Me kilpailutettiin lähes kaikki vakuutusyhtiöt vuonna 2003 ja paras tarjous saatiin Tapiolasta. Siellä meillä nykyään myös on kaikki muutkin vakuutukset, iahn kotivakuutuksesta autoon ja moottoripyörään.



Mulla päänsärky jatkuu, tod.näk. tää nyt tällä kertaa johtuu siitä että jännitän sitä perjantaista etelänmatkaa. Lentokone kun lähtee täältä vasta 19.55 ja on perillä 1 aikaan yöllä. Kotiin kuh tullaan kahden vkon päästä, kone lähtee sieltä 01.00 ja on täällä 09.05. Todella lapsiystävällisiä lentoaikoja!!!

Toiv muksut jaksaa olla nätisti..



Vointeja kaikille!



t. jonzku80 rv 16+0

Tänään käytiin taas kurkkimassa, mitä masuasukille kuuluu. Kaikki oli ok, vauhdikas vesseli, joka potkiskeli ja karkaili anturin alta vähän väliä pois. Eikä hän myöskään suostunut yhteenkään kasvokuvaan, käänsi vain aina päänsä pois ja näytteli vain hienoa sivuprofiiliaan. Katsottiin siinä kaikki tärkeimmät elimet, selkärangan vauveli näytti oikein komealla venytyksellä, sydän jumpsutti normaalisti ja suu hörppi lapsivettä, napavirtauksetkin olivat ok.

Ainoa seurantaa aiheuttava asia oli istukan paikka, joka nyt oli takaseinässä, mutta melko lähellä kohdunsuuta. Parin kuukauden päästä mennään uudelleen ultraan katsomaan, onko istukka siirtynyt ylemmäs tai jos jotain vuotoja tulee, ni sit heti lääkäriin. Lääkäri oli sitä mieltä et todennäköisesti nousee ylöspäin, mut parempi silti varmistaa, ettei tule mitään ikäviä yllätyksiä.



Meillä ei kerrota ultrassa sukupuolta, enkä oikeastaan halunnut edes tietääkään.



Vakuutuksesta: Todennäköisesti ei oteta. Esikoinen ei olisi tarvinnut sitä vielä ollenkaan, tai en tiedä olisiko vakuutus korvannut synnärillä vietetyt ylimääräiset lastenosastopäivät. Mutta synnäriltä lähdön jälkeen vakuutukselle ei olisi ollut käyttöä. Voihan olla, että uusi tulokas vaatii paljonkin lääkärihoitoa, mutta yritetään sit pärjätä kunnallisessa hoidossa.

Tuli mieleen, että korvaako vakuutus, jos lapsi syntyy keskosena ja vaatii sen takia paljon sairaalahoitoa, vaikka onhan tässäkin se maksukatto mitä enempää ei joudu muutenkaan maksamaan.



Tässä raskaudessa mun mies on ollut paljon enemmän mukana kuin ekalla kerralla. Esikoista odottaessa isäntä ei tullut edes kaikkiin ultriin, eikä muutenkaan ymmärtänyt kysellä mun voinnista paljon mitään. Ilmeisesti synnytys oli sen verran järisyttävä kokemus, että nyt hän on ollut mukana molemmissa ultrissa ja kyselee joka päivä, miten masu jaksaa. Lisäksi hän on ehdottomasti kieltänyt kaikki kävelylenkit yksin pimeillä teillä :)vaikka koko viime talven juoksin samoilla teillä lenkkejä, nyt siellä ei voi edes kävellä, kun voi kaatua ja vaikka mitä :) Sitten hän osteskelee mulle kaikenlaisia herkkuja, vaikka mä yritän vahtia tota painonnousua ja verensokeria. Mutta en mä valita, tää on tosi herttaista.



Tosi tylsää, kun ilmat lauhtu ja lumet lähtee. Tehtiin eilen poitsun kanssa iso lumiukko, eikä siitä taida huomenna olla enää mitään jäljellä. Sataispa se pysyvä lumi pian, niin pääsis jo pikkuhiljaa joulun odotuksen tunnelmiin :)



Heitänpä minäkin kysymyksen ilmoille, eli millloin kerrotte tai kerroitte vanhempien lasten hoitopaikassa tulevasta äitiyslomasta? Siis siinä tapauksessa, että lapset jäävät kotiin, silloin kun loma alkaa.



terv joikkuli rv 19+4

Täällä masu voi entiseen malliin. Eilen illalla närästi kamalasti, edes Rennie ei auttanut. Mutta yön aikaan on rauhoittunut ja nyt taas ihan hyvä olo.

Liikkeitä tuntuu silloin tällöin, yleensä työpäivän loppupuolella tunnen ja iltaisin saattaa jotain tuntua. Vielä kuitenkin harvoin, mutta päivittäin.



Vakuutuksesta: Meillä on esikoisella ja on ollut tarpeen. Lähinnä sen takia, että pojalla on atooppinen ihottuma, joten saamme vakuutuksen korvaukset yksityisen lääkärin käynneistä ja lääkerasvoista, kaikista nyt kun 50 euron omavastuu on ylittynyt. Tässä tapauksessa oli tosi hyvä, sillä tk-lääkärit eivät osanneet auttaa ihottumassa lainkaan vaan oli pakko viedä yksityiselle.

Samaten vietettiin myös muutama päivä sairaalassa rota-viruksen takia, josta vakuutus taas korvaili. Meidän vakuutus on Lähivakuutuksessa ja mies on niitä kiltisti hoitanut.



Ultrasta: ajattelin kysyä sukupuolta, paitsi jos lääkäri on sen oloinen, että turha yrittääkään.



Asunnosta: Meillä ostettiin ok-talo, nyt ollaan asusteltu kaksiossa, joten hankinta tuli ihan tarpeeseen.



Maria rv 16+4

Tylsää on kyllä,kun meni näin vetiseksi tuo sää,kaupassa täytyisi lähteä käymään,mutta varoen saa mennä,ettei liukastu.Mä oon kateellisena lukenut juttuja,kun jotkut täällä pystyy kunnolla harrastamaan liikuntaa.Itelläni pienikin lenkki saa olon huonoksi,ja nyt uutena oireena on ruvennut supistamaan vähän.Eli rauhallisesti otettava.

Mä pidän mun 4-vee pojan hoidossa kun vauva syntyy,poika hoidossa nytkin 10päivää kuussa,niin on sitten kotipäiviäkin.Kesällä muutettiin vielä eri paikkakunnalle,niin käy taas liian rankaksi jos haen johonkin kerhoon.Kun juuri tutustunut hoidossa kavereihin,ja sitten taas eri kaverit.Mutta saa olla ton 10päivää kuussa lyhyitä päiviä hoidossa.

Mies ollut mukana välillä vähän liiankin innokkaasti,kaikkiin tutkimuksiin tulossa mukaan,ja vahtii etten tekisi mitään liian raskasta=)ja tuo suklaata.Tuntuu hyvältä,kun edellisten lasten isä ei ollut mukana missään.Vähän kyllä pelkään miten synnytyksen kestää,kun on herkkä mies,mutta oon sanonu,että voi odotella käytävällä jos tuntuu pahalta.Kovasti on kyllä mukaan tulossa.

Vakuutuksen aion hankkia,kun edellisillä ei ollut,ja kakkonen joutui olemaan sairaalassa pitkään ja lisäksi korvatulehduskierre,niin ois ollu tarpeen.

Huiskutin 18+1

Mieli taas nousi, kun eiliset sateet lakkasivat ja aurinko paistaa. Loppuviikolle lupailtiin taas pakkastakin, joten eiköhän se talvi tule ja pysy jo pian.



Vakuutus ollaan ajateltu ottaa ennen syntymää, ja varmaan Tapiolasta, kun siellä on muutkin vakuutukset. Hyvä, kun tuli puhetta, että se pitää ottaa 3 kk ennen laskettua aikaa. Eihän tuohon enää niin kauan ole...



Mies on meillä mukana odotuksessa täysillä, voisi jopa sanoa, että odottaa välillä enemmän kuin minä. On ollut neuvoloissa mukana ja tulee rakenneultraan ensi viikolla myös. Ja vaunujen katselu (kun meinataan käytettynä hommata) on jäänyt aika lailla hänen kontolleen. Hän on kuitenkin meistä se tarkempi osapuoli, joten en voisi kuvitellakaan ostavani vaunuja itsekseni :).



Mahan kasvusta oli tuolla oikein oma pinonsa, mutta kysyn nyt teiltä samassa vaiheessa olevilta, että kuinka nopeaa teidän mahat kasvaa? Itselläni se kyllä näkyy vähän, mutta ei ole mun mielestä (eikä mittanauhankaan mielestä) kasvanut ainakaan neljään viikkoon ollenkaan. Kai se kohtu siellä nousee koko ajan, mutta ei se ulospäin näy. Joku puhui joskus siitä kaksoismahasta. Mulla on ollut vähän samalla tavalla, vaikkakin ylä- ja alamaha alkavat pikkuhiljaa yhdistyä :). Nyt, kun 18 viikkoa tulee täyteen, niin kohdun korkeimman kohdan kai pitäisi olla suurin piirtein navan korkeudella tai vähän alle (?).



Liikkeitä odottelen innolla. Niin monet tuntuu jo niitä tunteneen. Mullakin on saattanut tuntua, mutta miten te olette niin varmoja? Kun itse en voi olla varma, oliko se vain joku muu " napsahdus" mahan seudulla. Mahani kun on aina ollut aika vilkas ilman vauvaakin.



Hauskaa päivää kaikille!



Kerttu 17+6

Mulla sen ainakin huomaa jo selvästi että pöllöttää tuossa navan kohdalla ja todellakin se " ylämaha" ja " alamaha" alkavat yhdistymään. Vaatteista kasvun huomaa parhaiten kun eivät mahdu enää päälle=) Kun viimeksi neuvolassa mitattiin kohtua niin oli jo noussut tuonne navankorkeudelle.

Vauvan liikkeet aloin tuntea melko selkeänä jo viikolla 16, vaikka olenkin ensisynnyttäjä. Ensin tuntui vaan pientä " kuplimista" , mutta nyt jo selkeästi vauva myllää mahassa ja tiedän aina missä kohti on kaivelemassa. Muutama hento potkukin jo tullut.. Minulla noiden liikkeiden tuntemiseen hyvin ja mahan kasvuun on vaikuttanut se että kohtu on tuossa edessä ja tuntuu selkeästi. Miten muilla?? Tämä oli ihan hyvä keskustelunaihe..



tamsku rv 17+2

Meillä ei yhteiselo ole muuttunut mitenkään raskauden aikana. En saa osakseni mitään erikoiskohteluja tai huomionosoituksia. Ei mies edes muista tai tajua asiaa koko aikaa - näin totesi itse toissailtana. Sama se on minullakin, tai siis minä ajattelen kyllä asiaa koko aika, mutta kunse ei vaikuta mitenkään normaaliin elämään, en odotakaan toisen sitä paljoa pohtivan.



Ensimmäisen lapsen kohdalla mies oli mukana kaikilla neuvolakäynneillä poislukien ne viimeiset viikot, kun siellä sai ravata monta kertaa viikossa (verenpainetta seurattiin). Nyt en oletakaan tulevan mukaan paitsi ultriin. Aika tyhjän kanssa ne miehen osallistumiset oli ekalla kerrallakin. Neuvolat oli lähinnä minun mittaamistilaisuuksia.



Synnytykseen on tulossa mukaan ja huokailee jo valmiiksi, että miten jaksaa katsoa sitä touhua taas vierestä. Minulla oli eka synnytys lähes luomu (ilokaasua lukuunottamatta) ihan omasta päätöksestä, koska en halunnut puudutteita kuin pakon edessä. Ei ollut kivuton synnytys, mutta ihana:) Miehelle siis rankka.



Minullakin maha on kova möyryämään, joten välillä saa miettiä, onko tuo tunne tuossa liikettä vai suoliston pulpatusta. Minulla kyllä on jo pari viikkoa tuntuneet ihan napakat potkutkin, jopa miehen kädellä on ne tunnistettu (ja neuvolassa sai dopplerin anturi osansa). Kohtu on taaksepäin kallistunut, mutta istukka on takana tällä kertaa. Ja olen nk. keskivartalostani hyvin kehittynyt, lievästi ylipainoinen.



Vieläkös muut käyvät ns. normaalijumpissa? Minkälaisissa ja miten pitkään olette ajatelleet käydä? Minä käyn astangajoogassa alkeistasolla. Alunperin ajattelin käydä vain jouluun saakka, mutta tällä hetkellä olo on niin hyvä, että haluaisin jatkaa pitemmällekin. Hieman mietityttää se, että ohjaaja avoimesti myönsi, ettei tiedä raskaana olevien ohjaamisesta mitään. No, jossain vaiheessa alan kyllä käydä mammavesitreenissä, koska se on niin hauskaa ja rentouttavaa!!!

En edes muista, että koska olisin viimeksi kirjoittanut. Lukemassa olen käynyt, aluksi joka päivä ja nyt säännöllisesti. Viikkoja on tänään 16 ja ensimmäistä odotellaan. Mies on ollut tosi ihanasti mukana tässä. Tullut mukaan joka käynnille, antaa mun maata sohvalla joka ilta ja tekee itse kotityöt+raksaamisen. Ollaan jo muutettu tänne meidän omakotitaloomme, mutta paljon on kesken.

Pahoinvointia on edelleen. Viikonloppuna sain jo tehtyä ruuan ja tyhjättyä astianpesukoneen, elikkä toivon mukaan tämä tästä pikkuhiljaa. Mulla on ollut pahoinvointi iltaisin, joten onneksi olen töissä pystynyt olla normaalisti. Pääsen 17-18 välissä ja tuntuu että ph liittyy selvästi väsyyn. Masua on ihan selvästi. Omat housut ei ole mahtuneet päälle enää aikoihin.

Ultrassa oltiin 3 viikkoa sitten ja kaikki näytti olevan hyvin. Oli se aika valloittava kokemus!!! Lääkärissä on käyty kerran ja neuvolassa pari kertaa. Rakenneultra on kuun lopulla.

Äitiyspakkaus otetaan vaikka värit ei houkuttele yhtään. Tosiaan, poikavoittoista... Sisko sai just vauvan ja heillä on se sama pakkaus.

Kertokaahan mulle, että miltä ne supistukset tässä vaiheessa tuntuu. Liikkeen tuntemista odotan kovasti.

Joulua ja lumisadetta odotellessa... :)