Kasvava hallinto- ja virkamieskunta luo liian monimutkista yhteiskuntaa

Vanhukset ja vähän kouluja käyneet ovat heikoilla. Virkamiehiä vähennettävä ja menkööt tavallisiin töihin. Eiköhän turhien määräysten määrä vähene.

No moni onkin jäänyt pois tästä yhteiskunnasta- tahtomattaankin.

Hallinnolla on taipumus paisuttaa itseään ja omia etujaan. Suomessakin riittäisi korjattavaa vaikka kuinka paljon.

Palkka maksetaan näille säätäjille verovaroista. Ei ole yhteiskunnalle tuttavaa työtä. Puolet pois.

Olen jo vuosia sanonut että virkamiehiä on liikaa. Jokainen pelkää että joku lopulta huomaa ettei oikeita töitä ole koko porukalle ja väkeä vähennetään. Siksi ollaan tekevinään tärkeätä työtä ja hyvien ideoiden ollessa vähissä tehdään kaikkia hölmöjä päätöksiä.

Keskustan toiveesta ainakin sote-alalle on tulossa mittava paikallishallintotaso.

Poliitikot luovat paljon näitä suojatyöpaikkoja. Moni paikan haltija ei kestäisi normaalia työtä.

Tilanne on kohta se, että yhtä tavallista työtä yrityksessä tekevää kohti on kymmenen byrokraattia. Suomi kurjistuu näinkin.

Itse asiassa tuo kehityssuunta on jo kääntynyt alaspäin. Isot ikäluokat ne oli niitä virkamiehiä, jotka koko ikänsä mietiskelivät eläkevirassa aina uusia säädöksiä. Nykyisin ketään ei palkata ministeriöihinkään kuin ehkä projektiluontoisiin töihin vuodeksi, joten kellekään ei pääse syntymään enää sellaista "osaamista", että he voisivat uudistuksia enää tehdä.

Koskee varsinkin rakentamisen ja soten alaa. Nuorilla viransijaisilla ei ole murto-osaa siitä tietomäärästä, joka joltain hallinnonalalta katoaa eläkeläisten mukana.

Terveisin, tästä työuran puolivälistä, olen ehtinyt nähdä vanhojen työntekijöiden yhden alan asiantuntemuksen ja nuorten paloittaisen osaamisen.

Itse asiassa ongelmana ei niinkään ole hallinto- ja virkamieskunnan koko, vaan se on seurausta syystä. Syy on puolestaan se, että siinä missä ennen hoidettiin vakiintuneita toimiviksi havaittuja prosesseja ja kaikille oli selvää prosessin eri vaiheet, nykyisin koko ajan kehitetään ja muotoillaan uudelleen kaikki. Myös ne toimivat prosessit.

Toinen ongelma on tämä, että tehdään hallintohimmeleitä, joissa on johtajia, päälliköitä, esimiehiä ja väliportaan esimiehiä päättämässä, että saako ja voiko ruohonjuuritasolla oleva alainen edistää päivänselvää asiaa. Joka risaukseen tarvitaan päätös, mutta väliportaan esimies, esimies, päällikkö ja johtaja eivät osaa päättää kuka heistä oikeastaan voisi tai haluaisi päättää asiasta, koska päätökseenhän liittyy myös vastuu ja se ei vaan oo niin kivaa, vaikka siitä maksetaankin. Päättäjät mieluummin miettivät, että missä kivassa paikkaa voitaisiin pitää viikonloppukokous ja hioa taas strategioita, jossa osallistetaan henkilökunta päätöksiin koska siitäs saavat maistaa vähän vastuuta.

Sipilä yritti purkaa sääntö-Suomen järjettömyyksiä, mutta törmäsi neliraajajarrutukseen kaikilta tahoilta, jopa perustuslakivaliokunnasta joka normaalisti toimii hallituksen kumileimasimena. Aika vähän onnistuttiin purkamaan ja nyt niitä taas on lisätty oikein urakalla. Kohta kakimme muovikasseihin ja viemme sisällön kaupungille analysoitavaksi.

nulkki julkiselta kirjoitti:

Itse asiassa ongelmana ei niinkään ole hallinto- ja virkamieskunnan koko, vaan se on seurausta syystä. Syy on puolestaan se, että siinä missä ennen hoidettiin vakiintuneita toimiviksi havaittuja prosesseja ja kaikille oli selvää prosessin eri vaiheet, nykyisin koko ajan kehitetään ja muotoillaan uudelleen kaikki. Myös ne toimivat prosessit.

Toinen ongelma on tämä, että tehdään hallintohimmeleitä, joissa on johtajia, päälliköitä, esimiehiä ja väliportaan esimiehiä päättämässä, että saako ja voiko ruohonjuuritasolla oleva alainen edistää päivänselvää asiaa. Joka risaukseen tarvitaan päätös, mutta väliportaan esimies, esimies, päällikkö ja johtaja eivät osaa päättää kuka heistä oikeastaan voisi tai haluaisi päättää asiasta, koska päätökseenhän liittyy myös vastuu ja se ei vaan oo niin kivaa, vaikka siitä maksetaankin. Päättäjät mieluummin miettivät, että missä kivassa paikkaa voitaisiin pitää viikonloppukokous ja hioa taas strategioita, jossa osallistetaan henkilökunta päätöksiin koska siitäs saavat maistaa vähän vastuuta.

Aika hyvä kiteytys.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo vuosia sanonut että virkamiehiä on liikaa. Jokainen pelkää että joku lopulta huomaa ettei oikeita töitä ole koko porukalle ja väkeä vähennetään. Siksi ollaan tekevinään tärkeätä työtä ja hyvien ideoiden ollessa vähissä tehdään kaikkia hölmöjä päätöksiä.

Näinpä juuri. Aikoinaan eräs ministeri lisäsi ministeriössään suunnittelijoiden määrää melkoisesti. Näin työttömät maisterit saivat töitä. Samalla lisääntyi kentällä kaikenlaisten määräysten ja ohjeistusten määrä huimasti. No tuttavani käveli viisaasti silloin työpaikastaan, sosiaalitoimen toimistotyöstä, ulos. Ei ole katunut.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo vuosia sanonut että virkamiehiä on liikaa. Jokainen pelkää että joku lopulta huomaa ettei oikeita töitä ole koko porukalle ja väkeä vähennetään. Siksi ollaan tekevinään tärkeätä työtä ja hyvien ideoiden ollessa vähissä tehdään kaikkia hölmöjä päätöksiä.

Ohi sinullahan viisautta riittää, pitäisikö ryhtyä päättäjäksi? Ei se auta, että kaverille sanoo ja palstalla. Arkadianmäelle vaan!

Olin yhdessä valtion organisaatiossa töissä. Siellä pomoporras mietti viikkotolkulla paikan strategiaa ja visiota kalliin konsulttifirman johdolla kaiken maailman retriitteineen. Se konsultti ei muuten ymmärtänyt organisaation varsinaisesta substanssista yhtään mitään. Ihan päätöntä hommaa. No oli siellä paljon muutakin hullua, mutta tämä nyt tuli mieleen ihan ensimmäisenä. Strategia-väännön lopputuloksena olu jotain abstraktia sanahelinää. Henkilökuntaa asia ei kiinnostanut pätkääkään.

Korona-aika toi selvästi esiin sen miten järjettömäksi hallintomme on rakennettu. Mitään päätöksiä ei saada tehtyä joko ollenkaan tai ei ainakaan nopealla aikataululla ja sitten törmätään etupiiriristiriitoihin.

Suomen hallitus toteaa että ei heillä ole päätösvaltaa vaan asia kuuluu AVI:lle ja AVI nostaa kädet pystyyn ei se meille kuulu vaan asia on kaupungin päätösvallassa. Esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentoasema, jota ei saatu suljettua eikä pakollisia tarkastuksia voimaan koska päätösvalta valutettiin Vantaan lääkärille, jolta ei löytynyt munaa lyödä lentoasemaa kiinni tai edes pakkotestejä voimaan. Lennot tosin vähenivät koska ei ollut paikkaa minne olisi voinut lentää ja laskeutua.

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa tuo kehityssuunta on jo kääntynyt alaspäin. Isot ikäluokat ne oli niitä virkamiehiä, jotka koko ikänsä mietiskelivät eläkevirassa aina uusia säädöksiä. Nykyisin ketään ei palkata ministeriöihinkään kuin ehkä projektiluontoisiin töihin vuodeksi, joten kellekään ei pääse syntymään enää sellaista "osaamista", että he voisivat uudistuksia enää tehdä.

Koskee varsinkin rakentamisen ja soten alaa. Nuorilla viransijaisilla ei ole murto-osaa siitä tietomäärästä, joka joltain hallinnonalalta katoaa eläkeläisten mukana.

Terveisin, tästä työuran puolivälistä, olen ehtinyt nähdä vanhojen työntekijöiden yhden alan asiantuntemuksen ja nuorten paloittaisen osaamisen.

Hyvä näkökulma. Mutta tarvitaanko yliäätään niin paljon säädöksiä, että alan virkakoneistokin yskii helposti? Tämä on laaja kysymys. Entä voisiko käyttää tietotekniikkaa automatisoimaan, luokittelemaan, järjestämään, hakemaan ym. asioita? Kansalaisten oikeusturvahan tässä on koetuksella. Kaikki eivät ole korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa tuo kehityssuunta on jo kääntynyt alaspäin. Isot ikäluokat ne oli niitä virkamiehiä, jotka koko ikänsä mietiskelivät eläkevirassa aina uusia säädöksiä. Nykyisin ketään ei palkata ministeriöihinkään kuin ehkä projektiluontoisiin töihin vuodeksi, joten kellekään ei pääse syntymään enää sellaista "osaamista", että he voisivat uudistuksia enää tehdä.

Koskee varsinkin rakentamisen ja soten alaa. Nuorilla viransijaisilla ei ole murto-osaa siitä tietomäärästä, joka joltain hallinnonalalta katoaa eläkeläisten mukana.

Terveisin, tästä työuran puolivälistä, olen ehtinyt nähdä vanhojen työntekijöiden yhden alan asiantuntemuksen ja nuorten paloittaisen osaamisen.

Hyvä näkökulma. Mutta tarvitaanko yliäätään niin paljon säädöksiä, että alan virkakoneistokin yskii helposti? Tämä on laaja kysymys. Entä voisiko käyttää tietotekniikkaa automatisoimaan, luokittelemaan, järjestämään, hakemaan ym. asioita? Kansalaisten oikeusturvahan tässä on koetuksella. Kaikki eivät ole korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Tuota digitalisointiahan tehdään koko ajan.

Riski minusta. Algoritmit määrää lopulta.

Kaikki hyödyllinen toiminta alkaa tukehtua tähän säätelyyn. Suojatyövirkoja perustettiin hyvinä aikoina ylijäämä maistereille. Yliopistoista valmistuu maistereita koko ajan mutta ongelma on ettei todellisuudessa kaikkia näistä tarvita. Ongelma onkin keskiluokan. Se on hallintoluokka mutta sen hallintopalveluita ei kaipaa oikeastaan kukaan muu kuin itseään työllistävä hallinto. Tätä läsiä on syytä alkaa leikata ja samalla rajoittaa hallinnon valtaa. Korona aikana kun nuakuumeen vuoksi ajettiin monta kokonaista liiketoiminnan alaa perikatoon tyhjän vuoksi. Osoittaa hallinolle annetun liikaa valtaa.

Myös kansan olisi syytä ymmärtää ettei kenelläkää ole oikeutta vaatia toista tuhoamaan elinkeinoaan vain jottei joku 85 v monisairas kroonikko kuole hoivakodissa vuotta tai paria aikaisemmin. Sama koskee myös muita korkean riskin ryhmiä. Andy Mackoy sanoi ettei kuole kenenkään vuoksi koska jokaisella meillä on aikamme. Täydennän siihen vielä etten aja itseäni ja läheisiäni perikatoon jonkun 85v hoivakodin potilaan tai muuten korkean riskin potilaan vuoksi. Minua ei lämmitä jos olen menettänyt kaiken elikö 85v vuoden pidempään tai joku syöpäpotilas vielä vuoden pari ennen kuin kasvain taas uusi ja vei hautaan. Tiivistettynä on epäkypsää ajattelua uhrata hyvinvointinsa jonkun toisen vuoksi.

nulkki julkiselta kirjoitti:

Itse asiassa ongelmana ei niinkään ole hallinto- ja virkamieskunnan koko, vaan se on seurausta syystä. Syy on puolestaan se, että siinä missä ennen hoidettiin vakiintuneita toimiviksi havaittuja prosesseja ja kaikille oli selvää prosessin eri vaiheet, nykyisin koko ajan kehitetään ja muotoillaan uudelleen kaikki. Myös ne toimivat prosessit.

Toinen ongelma on tämä, että tehdään hallintohimmeleitä, joissa on johtajia, päälliköitä, esimiehiä ja väliportaan esimiehiä päättämässä, että saako ja voiko ruohonjuuritasolla oleva alainen edistää päivänselvää asiaa. Joka risaukseen tarvitaan päätös, mutta väliportaan esimies, esimies, päällikkö ja johtaja eivät osaa päättää kuka heistä oikeastaan voisi tai haluaisi päättää asiasta, koska päätökseenhän liittyy myös vastuu ja se ei vaan oo niin kivaa, vaikka siitä maksetaankin. Päättäjät mieluummin miettivät, että missä kivassa paikkaa voitaisiin pitää viikonloppukokous ja hioa taas strategioita, jossa osallistetaan henkilökunta päätöksiin koska siitäs saavat maistaa vähän vastuuta.

Tämä näkyy myös koulutoiminnassa hyvin. Opetussuunnitelmamuutokset ja Wilmakikkailut tulevat lopulta syrjäyttämään opetustyön.