Onko noloa leikkiä leluilla virlä ylä-aste ikäisenä?
Olen 14v ja mua kiinnostaa virläkin leikkiä lasten leluilla, esim autoilla junilla ja legoilla. Olen. Huomannut, että ikäiseni tupakoi käyttäytyy ja pukee ja esittää aikuista. Jo olen mielestäni liian lapsellinen kotona ja muuallakin, paitsi koulussa koska muut ikäiseni ovat sielä.
Kun käyn ,esim prismassa ja menen aina katsomaan lelu osastoa onko sielä mitään uuttaa, tai tarjouksia. Onko se huolestuttavaa/noloa leikkia ja olla kiinnostunun ala-aste ikäisten jutuista?
Kommentit (28)
Rakenna sähkötupakka legoista ja olet kovempi.
Ainakin noloa, outoudesta en osaa sanoa. Älä kerro kellekään harrastuksistasi...
Mä olen 37 ja rakentelen legoilla, palikoilla, junaradoilla yms. Ja veistelen hiekkalaatikolla hienoja rakennelmia. Toki lasteni kanssa. Mutta siis tykkään noista touhuista ihan tosissani. Olenkin miettinyt, kehtaanko jatkaa hiekkarakennelmien tekoa enää sitten, kun ei ole enää pikkulapsia siinä mukana kulissina😅
Mun lapseni lopetti leikkimisen leluilla yläkoulun ekalla luokalla. Varmaan ihan siksi, että koki se olevan noloa. Mun puolesta olisi saanut leikkiä pidempäänkin.
Eli seitsemännellä luokalla hän vielä jouluksi toivoi muutaman lelun. Ostin ne, mutta ne kumminkin jäi pakettiin avaamattomina. Esim silkkikissaperhe.
Pojat rakenteli vielä robotteja tuossa iässä. Ei ole noloa.
16-vuotias poikani on viime aikoina innostunut tekniikkalegoista. Ja kyllähän niissä on mahdollisuuksia vaikka mihin! Sopivat minkä ikäiselle vaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 37 ja rakentelen legoilla, palikoilla, junaradoilla yms. Ja veistelen hiekkalaatikolla hienoja rakennelmia. Toki lasteni kanssa. Mutta siis tykkään noista touhuista ihan tosissani. Olenkin miettinyt, kehtaanko jatkaa hiekkarakennelmien tekoa enää sitten, kun ei ole enää pikkulapsia siinä mukana kulissina😅
Olen sun jälkeen kirjoittanut ja samoin koen minä. Tykkäsin lapseni leluista ja leikin hänen kanssaan mielellään.
No, toivottavasti saan lapsenlapsia.
Mun lapsen luokalla oli yläkoulussa kaksi lasta, jotka vielä leikkivät hevosia seiskalla ja kasilla. Yksillä toinen olisi halunnut jatkaa, mutta toinen lopetti, niin ei se yksin.
Ei mitään noloa eikä mitään vikaa, mutta onhan se totta, että monet muut tuon ikäiset saattavat pitää lapsellisena. Ja jotkut aikuisetkin. Mutta viimeistään aikuisena huomaa, että sillä ei ole mitään väliä, vaikka pitäisivätkin.
Ei ole noloa, mutta ehkä epätavallista. On kuitenkin paljon terveempää kuunnella omaa itseään tässä asiassa. Aikuisena on aikaa olla vaikka 90 vuotta, lapsena vain reilun 10 vuotta. Siitä kannattaa oikeasti nauttia, että voi vielä olla lapsi.
Muistutan myös siitä, että moni aikuinenkin harrastaa leluja, vaikkakaan ei enää leikkimismielessä siihen tapaan kuin lapset. Kyllä leluosastolla saa käydä katselemassa kuka vain!
Minulla oli 12-13 -vuotiaana vahva surun tunne siitä, että lapsuus päättyy eikä "voi" enää leikkiä ja iloita niistä asioista, jotka lapselle tuottavat iloa. En halunnut aikuistua ja vähän ylikorostin sitä leikkivää puolta itsestäni nuoremman siskon kanssa leikkimällä. Kun olin noin 14-vuotias, se vain jäi itsestään vähemmälle, eikä enää tuntunut tarpeelliselta. Vanhempieni ikäluokalla moni piti leikkimistä vielä normaalina 15-vuotiaanakin, toki siihen aikaan saatettiin olla sen ikäisenä jo työelämässäkin; se riippui paljon perheolosuhteista.
Leiki rauhassa, jos siltä tuntuu. Ehkä sitä ei kannata kaikille kertoa, mutta älä häpeilekään sitä. Kun on oikea aika, tuntuu luonnolliselta siirtyä seuraaviin kiinnostaviin asioihin. Jos pakotetaan aikuistumaan väkisin liian aikaisin, se kostautuu aikuisena.
Ei ole noloa. Monet aikuisetkin rakentelevat legoilla, leikkivät nukkekodeilla, tekevät niihin sopivia pikkuesineitä, tekevät barbeille vaatteita jne. Ja ainakin ennen vanhaan miehet tykkäsivät leikkijunaradoista.
Oikein mieluusti 14-vuotiaat saisivatkin leikkiä paljon enemmän!! Paljon mieluummin kuin harrastaisivat tupakointia, kännäystä, seksikokeiluja, somessa keikistelyä ja epämääräisten 24-vuotiaiden seurassa marhaamista.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsen luokalla oli yläkoulussa kaksi lasta, jotka vielä leikkivät hevosia seiskalla ja kasilla. Yksillä toinen olisi halunnut jatkaa, mutta toinen lopetti, niin ei se yksin.
Muistan omalta yläasteajalta 90-luvulta myös vastaavat heppaleikkijät. Ihailin sitä, että he eivät piitanneet muiden pilkasta, koska heillä näytti olevan todella hauskaa samaan aikaan kun muut notkuivat muka cooleina koulun seiniin tylsistyneinä nojaillen.
Itse leikin autoilla vaikka ikää on jo 50.
Rakentelen itsekin pienoismalleja, vaikka olen jo 52. En näe suurempaa eroa Lego-rakentamiseen.
Kun katsoin Lego masters -ohjelmaa, mulle tili hirveä hinku ostaa tajuttomasti logoja ja rakennella niillä! Olen 40 v.
Kun puolisoni lapsi täytti 11, hän toivoi lahjaksi leikkihevosta. Hän tuolloin jo pitkään tyttö ja ulkonäöltään varmaan teinimäisempi. Yksi sukulainen naureskeli lapsen kuullen, että vieläkö tuon ikäinen leikkii leluilla. Mielestäni tosi kummallinen kommentti ja vielä lapsen kuullen.
Haluaisin myös nukkekodin jota sisustaa.
Aloittajalle sanoisin, että kyllä aikuisetkin leikkii, lelut vaan muuttuu leikkimopoista oikeisiin moottoripyöriin jne. Ihan samaa "leikkimisen" riemua (ja isompaakin) niistä saa. Tai oikean hevosen harjan letittämisestä. Tai värityskirjoista..mitä kukakin tykkää tehdä.
Mikään ei ole noloa. Ihminen saa tehdä mitä haluaa (paitti tietty rikkoa lakia). Nolostelu on aivan turhaa. Ei kannata antaa muiden ihmeisten määritellä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä.
Ei ole noloa, mutta onhan se ehkä vähän harvinaisempaa tuossa iässä. Mutta jos tykkää, niin mikä ettei. Parempi niin päin kuin aikuistua liian aikaisin.