Nautin ennen harrastustapahtumien järjestämisestä, mutta nykyisin se tuo vain pahaa mieltä
Olen jo kauan järjestänyt vapaaehtoistyönä erilaisia voittoa tavoittelemattomia ja osallistujille hyvin edullisia tapahtumia. Se oli ennen aivan ihanaa ja palkitsevaa. Useimmiten osallistujat olivat melko vähään tyytyväisiä ja kiitosta tuli.
Toisin on nykyään. Tuntuu, että joutuu ihan hirveästi ennakoimaan, jotta kaikki olisivat tyytyväisiä esim. kaikkia viihdyttävän ohjelman, majoitusjärjestelyjen, erityisruokavalioiden, sukupuolisensitiivisyyden ja traumataustojen huomioimisen suhteen.
Huomioin näitä kaikkia asioita oikein mielelläni, mutta jos joku kaikesta yrityksestä huolimatta pahoittaa mielensä, niin silloin pitää ottaa vastaan usein paikan päällä raivoamista/huutoitkua ja jälkikäteen ikäviä sähköposteja ja nettikommentointia.
Olen esim. ottanut vastaan rajun huutoitkukohtauksen, kun kerran sijoitin samaan huoneeseen majoittumaan kaksi ihmistä, jotka eivät tulleet toimeen (en ollut tästä asiasta tietoinen ja etukäteen kysytyissä majoitustoiveissa ei asia tullut ilmi). Olisin ihan mielelläni vaihtanut toisen heistä muihin majoitustiloihin vain mukavasti kysymällä, mutta ilmeisesti viestiä piti korostaa tällä huutoitkulla.
Toisella kerralla olin varannut ohjelmanumeron, jossa oli esiintyjä, josta en ollut tajunnut mainita tarkasti etukäteen. Keksittynä esimerkkinä vaikka esim. viulunsoittaja. Sain sitten tapahtuman jälkeen sähköpostin, jossa joku kertoi viettäneensä koko loppuillan huoneessaan itkemässä, koska hänen traumansa olivat triggeröityneet "viulumusiikista". Ymmärrän kyllä tavallaan, koska itsellänikin on melko kummallisista/tavanomaisista asioista triggeröityviä traumoja, mutta en ole koskaan syyttänyt niiden triggeröitymisestä ketään. Eihän kukaan voi sitä tietää ja ottaa huomioon, että jokin kaikille muille normaali ja tavanomainen asia on minulle epämiellyttävä.
Ohjelmalle on myös isot odotukset, vaikka kyseessä olisikin erittäin edullinen/ilmainen tapahtuma. Jos eivät aivan kaikki viihdy joka sekunti, niin siitä saa kuulla kyllä jälkikäteen aivan varmasti.
Aika usein myös tapahtumassa tarjoiltuihin ruokiin ei olla tyytyväisiä, vaikka olen yrittänyt ottaa lähes kaikki erityisruokavaliot maan ja taivaan väliltä huomioon. Jos joku on esim. FODMAP-ruokavaliota noudattava vegaani (esimerkki keksitty), niin pienellä budjetilla ei saa ihmeitä aikaiseksi. Tuntuu, että ennen oltiin kiitollisia, että jotakin syötävää löytyi jokaiselle, nykyisin ollaan pahoillaan, jos ei jokaisella aterialla ole esim. optimaalisessa suhteessa hiilihydraatteja ja proteiineja.
Nyt olen päättänyt, etten enää järjestä tapahtumia kuin vain omille ystävilleni. Harmi, koska intoa olisi järjestää isompiakin tapahtumia, mutta en enää koskaan aio kokeilemaan onneani, että ketä seuraavaksi tahtomattani loukkaan.
Onko täällä mahdollisesti vertaistukea?
Kommentit (10)
Mulla ei ole vertaistukea antaa, mutta sen voin sanoa että olen ollut 13-vuotiaasta asti kasvisyöjä ja nyt on ikää 37-vuotta. Silloin kun mä aloitin kasvissyönnin niin mulla oli melkein aina omat eväät mukana, koska kaikkialla syötiin lihaa ja en halunnut tehdä numeroa syömisistäni. Otin vaikka pelkän papupurkin mukaan, jos en muuta keksinyt. Siitäkin sitten vittuiltiin,kun söin omia eväitä etten olisi ollut isäntäväelle vaivaksi.
Noh, kuiteskin niin kauan olen tottunut varautumaan siihen, ettei välttämättä ole kasvisruokaa tarjolla niin todellakaan en ymmärrä niitä ihmisiä jotka jotenkin erityisesti vaatimalla vaatii, että kaikki ruokavaliot täytyy ottaa huomioon.
Ei vertaistukea, kun en koskaan ole halunnut mennä juurikin ilmaiseksi törkykupiksi. Varmaan helpompaa tosiaan järkätä ihmisille, jotka jo tuntee ja jotka osaavat arvostaa vaivannäköä -eikä ihmisille, jotka vain etsivät seuraavaa uhria, johon pahaaoloaan purkaa.
Itse olen ruokarajoitteinen, mutten tee siitä koskaan numeroa, jos ei löydy itselle sopivaa murkinaa. Se kun on mielestäni oma ongelmani ja aiheuttaisi vain hirveää vaivaa kaikille, jos alan listaamaan mikä on ok ja mikä ei.
Samoin ns triggeröityminen: omasta päästänihän se on kiinni, eikä kellään ole velvollisuutta tietää saati ymmärtää mieleni koukeroita. Menen sitten sivummalle jos on tarvis, ja joskus vaivaan järjestäjiä kysymällä etukäteen asioista taikka varmistamalla, että onhan ok, jos poistun tarpeen mukaan.
Sen sijaan nuo henkilöt, jotka haluavat, että ympäristö mukautuu heidän jokaiseen oikkuunsa aiheuttavat kyllä myötähäpeää sekä ärsytystä. Eivät tunnu tajuavan, että oma napa se on muillakin, ja jos kaikki rupevat yhtä hankaliksi, niin harvasta asia toimii enää kovinkaan jouhevasti. Lisäksi vapaaehtoinen on tosiaankin vapaaehtoisesti siellä, eikä mikää orja, jota voi juoksuttaa miten tahansa.
Ylipäätään asioiden vaatiminen on jotenkin tosi röyhkeää.
Vierailija kirjoitti:
Mä en itse järjestä tapahtumia, mutta uskon, että tollaista se just on. Kai ne valittavat siitäkin, kun et enää järkkää mitään?
Jää nähtäväksi. En yhtään ihmettelisi, vaikka tulisi valituksia sähköpostilla, että miksen enää järjestä erästä vuotuista tapahtumaa. En tiedä, mitä vastata, jos tällaisia viestejä saan.
Ap
Tottahan se on. Yli 20v yhdistysaktiivina on kyllä imenyt aika hyvin mehut pois. Vapaaehtoisia ei löydy, ja kun pienellä porukalla tehdään, niin sitten valitetaan siitä että kun teillä on aina noi samat naamat tekemässä hommia...
No nyt ei enää järjestä samat naamat looeteettiin yksi iso tapahtuma kokonaan, niin nyt ulostaa sitten sitä, että miksi ette järjestä...
Tunnen tuskasi, en juuri järkkäile enää mitään. Kaikkea ollaan kyllä vailla, mutta itse sitä ei haluta järjestää ja kun joku muu järjestää niin oli huonosti järjestetty.
perussetti, ketään ei kiinnostaa osallistua järjestelyihin mut kriitikoita kyllä sitten löytyy. Paras lääke tosiaan on välttää tälläistä järjestelemistä sitten. Moni olettaa että kaikki minä olen asiakas ja siten kuningas säännöt pätee myös näissä vapaaehtoisvoimin järkätyissä tapahtumissa :D
Hauskaa että viulumusiikki tms. triggeröi.
Kuka vuodattaa järjestäjälle tuollaista??
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Yli 20v yhdistysaktiivina on kyllä imenyt aika hyvin mehut pois. Vapaaehtoisia ei löydy, ja kun pienellä porukalla tehdään, niin sitten valitetaan siitä että kun teillä on aina noi samat naamat tekemässä hommia...
No nyt ei enää järjestä samat naamat looeteettiin yksi iso tapahtuma kokonaan, niin nyt ulostaa sitten sitä, että miksi ette järjestä...
Kuulostaa todella tutulta. Yhdistystoiminnassa ehkä pahinta on sellaiset vanhat jäärät rivijäseninä, jotka valittavat, että miten kaikkea järjestetään väärin, mutta itse ei luonnollisestikaan halua olla järjestämässä. Ihan vain teoriassa osaisi kaiken paremmin.
Ap
Mä en itse järjestä tapahtumia, mutta uskon, että tollaista se just on. Kai ne valittavat siitäkin, kun et enää järkkää mitään?