Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kehollisuus, byrokratia, sukupuoli ja työelämä
31.10.2022 |
Olen opiskellut aika paljon työ- ja organisaatiopsykologiaa ja näin miehenä ollut aina enemmän kiinnostunut ns.naisvaltaisista aloista eli toisin sanoen ihmissuhdetyöstä kouluissa tai sosiaali- ja terveysalalla.
Kehollisuus ja mieheys saattaa joskus olla hyvä asia, jos puhutaan johtajuudesta ja pääsemisestä johtaja-asemaan. Johtajat ovat tyypillisesti pitkiä ja pitkät miehet taas Tinder-kriteereillä suosittuja. Hoitoalan töihinkin on joidenkin mainosten perusteella joskus haluttu saada lisää miehiä. Mielenkiintoista on, että stereotypioiden mukaisia ominaisuuksia ei kuitenkaan ainakaan virallisesti sitten kuitenkaan haluta lisäarvoksi työelämään eli miehen jämäkkyys ja fyysinen kyvykkyys ei ole lisäarvoa tuova asia, vaikka toisaalta miestä joka tapauksessa tarkastellaan Tinder-kriteereillä, koska rekrytoijana on yleensä nainen ja ihminen ei voi kytkeä vaistojaan pois päältä.
Työelämän tasa-arvossa on ehkä osittain kyse siitä tässä kontekstissa, että miesten vahvuudet ovat ikään kuin nolo asia, joka pitää piilottaa maton alle ja se, miten tämä onnistuu on lisäämällä byrokratiaa ja koulutusvaatimuksia, jotka eivät välttämättä ole loogisia. Koska taas miehet ovat tyypillisesti vähemmän myöntyväisiä ja kyseenalaistavat asioita enemmän, nämä samat vaatimukset taas pitävät valtaa naisten ja poliittisesti korrektien miesten käsissä. Muodolliset pätevyysvaatimukset, jotka eivät välttämättä liity hirveästi työpaikan todellisuuteen toimivat perusteluna sille, miksi esim.lihava keski-ikäinen nainen on pätevämpi pitämään kuria teini-ikäiselle kriminaalipojalle kuin bodattu nuori mies, joka osaa puolustaa itseään ja muita, mutta joka ei ole seksikkään pitkä, vahvaleukainen, tuuheahiuksinen ja samanaikaisesti ei ole hallinnollisesti uskottava eli ei vaikka ole tutkintonsa harjoittelujen suorittamisessa tietyssä vaiheessa, jolloin eteneminen tai työpaikalle pääsy voidaan torpedoida vetoamalla hallinnolliseen syyhyn ja samalla tavalla oma hallinnan- ja pätevyydentunne säilyttää.
Kommentit (2)
Hallinto-osaaminen on tärkeää hallinnollisissa töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Uhkakuvien piirtely ja asioiden paisuttelu on myös myös jollain tavalla esiintyy näiden alojen hommissa; kahvilla käyminen vaatii suuriakin "vuorovaikutustaitoja", jos mies ei ole kovin seksikäs järjestötädin mielestä ja tämän takia hänelle ei voi sellaista vastuuta antaa, että kävisi tukihenkilönä kahvilla nuoren kanssa.
Itse asiat voivat olla aika helppoja, mutta kun ne piilotetaan vakavalta ja hienostuneilta kuulostavien isojen sanojen ja jopa sivistyssanojen taakse ja tehdään sisään kurkkaaminen fyysisesti vaikeaksi, säilytetään illuusio hankalista asioista ja vaativuudesta, johon on kelpoinen vain tietyn opintopolun kautta ja asioiden redusoiminen tähän opintopolkuun myös samanaikaisesti häivyttää kehollisuuden ja sukupuolen miesten vahvuuksien osalta, vaikka samalla naisrekrytoijien Tinder-kriteerit ja joskus poliittisen ideologian aiheuttama ymmärrys miesten vahvuuksista hämärtyy; jotkut tutkijat ovat esim.kirjoittaneet kirjoja siitä, missä he yrittävät perustella naisten olevan urheilussa yhtä kyvykkäitä kuin miehet. Vielä suurempi tabu on naisten suurempi taipumus neuroottisuuteen ja tositilanteessa hätääntymiseen, vaikka 90% siviiliurotyömitaleista menee miehille USA:ssa ja Kanadassa.
Mikä sitten selittää sitä, että miehet toisaalta nousevat usein johtoasemiin myös näillä sote-aloilla? Osittain se saattaa olla juuri tämä, että he haluavat olla isoja kaloja pienessä lammessa ja he kaipaavat lisää haasteita, koska he näkevät epäsuhdan uhkakuvien ja tosivaatimusten välillä. Älykkäät ihmiset, jotka tiedostavat nämä asiat usein suuntautuvat muille aloille, joissa pääsee vertaisten ihmisten pariin jo kättelyssä, mutta toisaalta voidaan spekuloida sillä, josko pehmeillä aloilla juuri vieraantumisen tunne ja halu päästä valloittamaan ja käyttämään kompetensseja edes jollain näkyvällä tavalla ajaa miehiä johtoasemiin myös pehmeillä aloilla. Toki tässä samalla karsiutuu ne miehet, jotka myöntyväisyyden puutteen ja kyseenalaistamisen takia eivät pääse tuosta ruohonjuuritilanteesta eteenpäin.