Ovatko työmatkasi sujuneet aina kommelluksitta
vai oletko heitä, joille aina sattuu ja tapahtuu?
Kommentit (9)
Puhutaanko matkasta kotoa tavalliselle työpaikalle vai ihan työmatkasta?
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko matkasta kotoa tavalliselle työpaikalle vai ihan työmatkasta?
Matka kotoa tavalliselle työpaikalle
(Miksei myös jokin vähän erilaisempi työmatka ulkomaille) ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko matkasta kotoa tavalliselle työpaikalle vai ihan työmatkasta?
Matka kotoa tavalliselle työpaikalle
(Miksei myös jokin vähän erilaisempi työmatka ulkomaille) ap.
Ok, no useammin kuin kerran on tullut ajettua työpaikan pihaan tajuamaan, että tietokone on kotona.
Minä kuljen työmatkani metrolla, ja siellä tosiaan tapahtuu, kuten myös asemilla.
Muutaman kerran olen itsekin joutunut soittamaan häkeen.
Kauhein tapaus on ollut kirveen kanssa riehuja.
Minä olen se jolle sattuu ja tapahtuu! Olen joutunut pysähtymään ja soittamaan ambulanssin, bussi mennyt rikki, pyörästä lähtenyt ketjut... Kerran joku lapsensa kanssa leikkipuiston vieressä ollut nainen pysäytti ja alkoi raivota että olin melkein ajanut lapsensa päälle pyörällä aikaisemmin, en ollut ikinä nähnyt kumpaakaan ennen tuota. Olen myös joutunut riitelemään töihin mennessäni jonkun vanhan naisen kanssa siitä olenko murtovaras, kun olen menossa outoa reittiä rakennukseen niin myöhään. Murtovarkailla harvoin on avainlätkät ja rakennuksen avainkoodit, mutta se oli epärelevanttia tämän naisen mielestä.
No siis itse olen välillä melkoinen koheltaja.
Edestakaisin juna-ajeluita, osin toki entisen työpaikan esimiesten vuoksi, kun työt alkoivat toimipaikassa x ja käskettiinkin mennä paikkaan y ja matkalla sain tiedon, että kuitenkin paikkaan x. Välillä sitten bussi ollut myöhässä ja pitänyt lähteä esimerkiksi etelän suuntaan menevällä junalla ja vaihtaa Pasilassa nopeammin pohjoiseen menevällä junalla ja vielä Keravalla taas etelään päin menevään hitaampaan junaan, että on päässyt väliasemalle, jossa nopeampi juna ei pysähdy. Ja tämä vain siksi, että myöhästyin metrillä pohjoiseen päin menevästä hitaasta junasta ja seuraavalla sellaisella olisin myöhästynyt töistä.
Kerran bussista, jolla matkustin tippui polttoainetankki kiinnityksistään...
Enimmäkseen kaikki on mennyt hyvin, mutta paljon autoilevan erinäisiä auto-ongelmia on tullut vastaan. Varsinkin nuorempana, kun tein keikkatöitä ajoin vanhoilla halvoilla autoilla. Yhden auton pakoputki jäi jonnekin Joensuusta itään päin, kun olin menossa sinne työkeikalle, kerran akun laturi hajosi kesken matkan ja akku tyhjeni sitten tietenkin. Onneksi olin jo aika lähellä työpaikkaa ja pystyin ajamaan siinä vieressä olevalle korjaamolle, jossa asia korjattiin parissa päivässä. Ja onneksi olin muutenkin sopinut jääväni yöksi kyseiselle paikkakunnalle, joten se sujui varsin näppärästi. Kerran oli myös hyvin lähellä ettei bensa loppunut, en tajunnut että ison valtatien varrella on niin pitkä pätkä jossa ei ole kertakaikkiaan yhtään tankkauspaikkaa... Ja sitten kun ajoin ensimmäiselle, range 1km siinä kohtaa, sieltä tuli joku ukko kertomaan että eiii täältä saa bensaa, bensa loppu. Ihme kyllä bensa kuitenkin just riitti parin kilsan päähän seuraavalle asemalle asti.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen se jolle sattuu ja tapahtuu! Olen joutunut pysähtymään ja soittamaan ambulanssin, bussi mennyt rikki, pyörästä lähtenyt ketjut... Kerran joku lapsensa kanssa leikkipuiston vieressä ollut nainen pysäytti ja alkoi raivota että olin melkein ajanut lapsensa päälle pyörällä aikaisemmin, en ollut ikinä nähnyt kumpaakaan ennen tuota. Olen myös joutunut riitelemään töihin mennessäni jonkun vanhan naisen kanssa siitä olenko murtovaras, kun olen menossa outoa reittiä rakennukseen niin myöhään. Murtovarkailla harvoin on avainlätkät ja rakennuksen avainkoodit, mutta se oli epärelevanttia tämän naisen mielestä.
Minä sain joskus töihin aamuvuoroon mennessäni laukaistua hälyt kun menin sisään väärästä ovesta tai jotain. En enää tarkkaan muista mikä syy siinä oli, mutta vartija kävi pyörähtämässä paikalla eikä siinä sen ihmeempää. Seuraavalla kerralla osasin jo toimia oikein.
Onhan niitä perinteisiä juttuja sattunut vuosien varrella. Esim. mennyt vanhan työpaikan pihaan ja siellä vasta tajunnut, että on nykyään muualla töissä. Juuttunut autolla lumipenkkaan. Semmoisia, ei mitään varsinaisesti vakavaa.