Sain tiedon että meistä on tehty taas kerran lasu. En enää yllättynyt tai edes järkyttynyt, reaktio oli lähinnä "jaa"
Syynä 15veen itsensä vahingoittaminen, vaikea masennus jonka takia on ollut osastohoidossakin sekä ulkoisesti normaalilta näyttävän, kehitysvammaisen 11veen raivokohtaukset jotka kuuluvat varmasti kaikkiin asuntoihin etenkin, jos kohtaus tulee rappukäytävässä.
En ymmärä, miten nämä toistuvat lasut muka meitä auttavat. Jos motiivina nyt edes yleensä on huoli lapsista eikä puhdas paskamaisuus.
Kommentit (103)
The_Purge kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
The_Purge kirjoitti:
Eivät lasut autakaan... AP on myös joutunut lasujen uhriksi...
mutta niitä käytetään etenkin moniin kostotoimiin Suomessa, tässä onnettomassa maassa... lasuja tehdään mm. erotilanteissa kun halutaan saada etenkin äiti syylliseksi kaikkeen mahdolliseen ja naapurit mielellään tekevät lasuja liukuhihnalta jos ei muuta niin pelkästään 1. ihan vain kiusatakseen 2. haluavat sanella säännöt naapureille 3. koska eivät tule toimeen naapurinsa kanssa
ja lasuja voi tehdä myös ihmisistä joiden kanssa ei tule muuten toimeen tai joiden naama ei miellytä ja niitä tehdäänkin...
Ja Suomessa lasuja saa tehdä siis liukuhihnalta nimettömästi käytännössä ilman mitään perusteita... riittää kun luettelee kaiken mahdollisen mitä keksii ei niissä tarvita totuuspohjaa, tutkinta on liikkeellä ja lasu uhri on heti tuomittu... ja virkailijat ovat vain tyytyväisiä mitä enemmän lasuja tulee sen enemmän töitä riittää...
Vain ala- ikäisistä tehdään lasuilmoituksia.
mutta toimenpiteet kohdistuvat vanhempiin sitä tässä tarkoitetaan... vanhemmat joutuvat sosiaalivirkailijoiden tarkkailuun...
Säästösyistä olisikin syytä lakkauttaa jo poliisi, eduskunta ja valtuustot kuin myös oikeuslaitos, koska kaikki nuo vallan kolme tasoa on kasattu jo yhden katon alle muutenkin.
Heillä on oikeus antaa tuomioita jopa pelkkiin huhupuheisiin perustuen, useimmiten annetaan sitten tuomioksi vanhemmille ehdonalaista ennaltamääräämättömäksi ajaksi, se voi siis jatkua vaikka eliniän, jos lain ja oikeuden johtotähti niin päättää.
Tämä on vain hyvä ja oikein, tätä me sossussa tästä asiasta ollaan mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ulkopuolisten on vähän paha tehdä mitään muutakaan kuin lasuja kun heillä ei ole mitään päätäntävaltaa. Itselläni vähän vastaava tilanne seinän takana asunnossaan vuorokauden ympäri raivoavan dementikon kanssa. Mitään tahoa ei kiinnosta, vaikka se kuuluisi jo laitokseen, joten huoli-ilmoituksia tehtailen vaan kuukauden välein.
No ilmeisesti ne ei johda mihinkään ne huoli-ilmoitukset, joten oletko varma, että eivät ole aiheettomia kuitenkin. Jos vaikka todettu jo aiheettomiksi. Jos vaikka kuulet harhoja tai ylireagoit huolesi kanssa? Viranomaisilla on aika tarkat määritelmät huolille, joihin pitää reagoida ja niiden käsittelyyn, joita säätelee ihan lait. Kaikki eivät näe huolia samalla tavalla. Voi olla aika subjektiivista tuo huolien herääminen ja mielipide siitä, mitä pitäisi tehdä. Ei sinne laitoksiin oteta sellasia jotka pärjää kotona, vaikka ei niin mukavasti menisikään aina.
Vierailija kirjoitti:
The_Purge kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
The_Purge kirjoitti:
Eivät lasut autakaan... AP on myös joutunut lasujen uhriksi...
mutta niitä käytetään etenkin moniin kostotoimiin Suomessa, tässä onnettomassa maassa... lasuja tehdään mm. erotilanteissa kun halutaan saada etenkin äiti syylliseksi kaikkeen mahdolliseen ja naapurit mielellään tekevät lasuja liukuhihnalta jos ei muuta niin pelkästään 1. ihan vain kiusatakseen 2. haluavat sanella säännöt naapureille 3. koska eivät tule toimeen naapurinsa kanssa
ja lasuja voi tehdä myös ihmisistä joiden kanssa ei tule muuten toimeen tai joiden naama ei miellytä ja niitä tehdäänkin...
Ja Suomessa lasuja saa tehdä siis liukuhihnalta nimettömästi käytännössä ilman mitään perusteita... riittää kun luettelee kaiken mahdollisen mitä keksii ei niissä tarvita totuuspohjaa, tutkinta on liikkeellä ja lasu uhri on heti tuomittu... ja virkailijat ovat vain tyytyväisiä mitä enemmän lasuja tulee sen enemmän töitä riittää...
Vain ala- ikäisistä tehdään lasuilmoituksia.
mutta toimenpiteet kohdistuvat vanhempiin sitä tässä tarkoitetaan... vanhemmat joutuvat sosiaalivirkailijoiden tarkkailuun...
Säästösyistä olisikin syytä lakkauttaa jo poliisi, eduskunta ja valtuustot kuin myös oikeuslaitos, koska kaikki nuo vallan kolme tasoa on kasattu jo yhden katon alle muutenkin.
Heillä on oikeus antaa tuomioita jopa pelkkiin huhupuheisiin perustuen, useimmiten annetaan sitten tuomioksi vanhemmille ehdonalaista ennaltamääräämättömäksi ajaksi, se voi siis jatkua vaikka eliniän, jos lain ja oikeuden johtotähti niin päättää.
Tämä on vain hyvä ja oikein, tätä me sossussa tästä asiasta ollaan mieltä.
No ei kai tuo ehdonalainen niin kamalaa ole. Voi elää normaalisti, kunhan ei tee uusia rikoksia. Paitsi eihän kiva ole ikinä tulla väärin perustein tuomituksi tai jopa väärennettyjen.
Mitä, mitä, mitä.... Eikö ne "erityislapset" olekkaan niiiin ihaaaniiiaaaa, kun on annettu ymmärtää. Vähintään kerran kuukaudessa saa lukea jostain lehdestä, missä erityislapsen äiti kehuu kuinka "erityislapsi" tuo niiiin paljon sisältöä elämään. Sitten ne äidit vinkuu anonyymisti, kuinka "on niin raskasta ja lähipiiri ei auta". Näissä perheissä ainoastaan se ns. tervepäinen lapsi kärsii, kun äidin huomio on vain siinä erityislapsessa.
Täällä taas. Mieheni käy töissä kodin ulkopuolella kun minä teen töitä kotoa käsin ja otan lapset vastaan,kun tulevat koulusta. Nuorempi koulupäivän jälkeen kuormittunut ja kuin pirun riivaama, huuto alkaa monesti heti kun nousee taksista. Tosin ei viikonloppuisinkaan tai näin lomilla ole helpompaa.
Mieheni anoppi on leski ja kyvytön hoitamaan lapsia, etenkin erityislapsia. Minunkaan vanhempani eivät jaksa poikaa isoina annoksina, muutama tunti menee. Sisarukseni asuvat toisissa kaupungeissa.
Unelma olisi omakotitalo jossa heti seinän takana ei olisi naapurit korvat höröllä, mutta kuormittaisiko se siten perhettämme lisää kun kuitenkin vaatisi töitä kuten haravointia, lämmitysöljyn tilaamista ym. Jaksaisiko ja muistaisiko sitä.. vai istuttaisiinko lopulta kylmässä, retuperällä olevasa talossa.
Ap
Päässä pätkii.. olen niin sresssantunut että kumma kun selviän enää töistäni. Eilen koetin kysyä mieheltä missä kaikki haarukat ovat ja tiedustelin lopulta "sitä piikkijuttua jolla syödään". Yhtenä päivänä jätin avaimet autoon. Kohta en varmaan uskalla ajaa autoa, etten törmää kenenkään tai mihinkään.
En todellakaan uskonut että arjestamme tulisi tälläistä! Nuoremman erityisyys ei mitenkään näkynyt kun syntyi, vasta kun oli 5vuotias alettiin sekä neuvolassa että päivähoidossa huolestua. Alkuun kuviteltiin että kyseessä olisi ADHD mutta ei ollutkaan. Olisipa ollut. Siihen sentään on lääkitys..
Ap
Vierailija kirjoitti:
No eihän se nyt käy että lapsesi terrorisoi koko taloa! Cp-vamma tai ei.
Missä luki cp-vamma? Sehän ei ole automaattisesti kehitysvamma vaan liikuntavamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä herranjestas 15-vuotiaalla on hätänä? Mitä on tapahtunut?
Koulukiusaaminen ja kotiolot, eli juurikin nämä pikkusisaren raivarit.
Ap
Pikkusisaren? Aiemmassa viestissä sanoit, että kehitysvammainen lapsesi on poika... Hmm...
Niin+ Minulla on veli ja sisko, joista kumpikin on sisareni.
Ap
Isäsi taitaa olla myös veljesi, ja äitisi myös siskosi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Lasta kiusataan koulussa, kukaan ei tee mitään.
-Äiti yrittää kaikkensa mm. raivokohtauksia saavan erityislapsen ja vakavasti masentuneen teininsä kanssa, naapurit tekevät lasuja sen sijaan että kysyisivät voimmeko auttaa jotenkin.
-Äiti purkaa tuskaansa tilanteesta keskustelupalstalle jolla saa osakseen vttuilua, trollaamista ja haukkumista.
Kyllä ihminen on hieno laji.
Tämä palsta on nykyään kyllä ihan perseestä.
Tuota naapurien osuutta en oikeastaan ihmettele. En ehkä itsekään viitsisi mennä kysymään tarvitseeko apua. Enkä varmaan mitään osaisikaan tehdä.
Jos ei tunnu että osaisi auttaa ei tietenkään kannata tarjoutua, mutta jos yhtään voisi ajatella jotain apua, tyyliin pitää äidille ovea auki että saa raivoavan lapsen sisään, niin tarjoutukaa ...
Tarjotkaa apua, jos vaan suinkaan rohkenette, ei Suomen tarvitsisi olla niin lapsinegatiivinen yhteiskunta. Ei se apu tarvi olla siinä hetkessä muuta kuin että äiti pääsee edes kotiinsa / autoonsa sen lapsen kanssa.
Ja että saa vähän ymmärrystä ympäristöstä. Voitte uskoa että erityisen kanssa on mulkoiluja saanut aivan riittämiin jo.
Erityisen ja uhmaikäisen yleensä kaupan lattialla erottaa. Uhmailija kyllä kertoo mikä sitä ottaa päähän ja mitä hän sillä huudollaan tahtoooo.
Erityinen vain raivoaa tai huutaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Lasta kiusataan koulussa, kukaan ei tee mitään.
-Äiti yrittää kaikkensa mm. raivokohtauksia saavan erityislapsen ja vakavasti masentuneen teininsä kanssa, naapurit tekevät lasuja sen sijaan että kysyisivät voimmeko auttaa jotenkin.
-Äiti purkaa tuskaansa tilanteesta keskustelupalstalle jolla saa osakseen vttuilua, trollaamista ja haukkumista.
Kyllä ihminen on hieno laji.
Tämä palsta on nykyään kyllä ihan perseestä.
Tuota naapurien osuutta en oikeastaan ihmettele. En ehkä itsekään viitsisi mennä kysymään tarvitseeko apua. Enkä varmaan mitään osaisikaan tehdä.Jos ei tunnu että osaisi auttaa ei tietenkään kannata tarjoutua, mutta jos yhtään voisi ajatella jotain apua, tyyliin pitää äidille ovea auki että saa raivoavan lapsen sisään, niin tarjoutukaa ...
Tarjotkaa apua, jos vaan suinkaan rohkenette, ei Suomen tarvitsisi olla niin lapsinegatiivinen yhteiskunta. Ei se apu tarvi olla siinä hetkessä muuta kuin että äiti pääsee edes kotiinsa / autoonsa sen lapsen kanssa.
Ja että saa vähän ymmärrystä ympäristöstä. Voitte uskoa että erityisen kanssa on mulkoiluja saanut aivan riittämiin jo.
Erityisen ja uhmaikäisen yleensä kaupan lattialla erottaa. Uhmailija kyllä kertoo mikä sitä ottaa päähän ja mitä hän sillä huudollaan tahtoooo.
Erityinen vain raivoaa tai huutaa.
Totta kai jotain tuollaista voi tehdä, mutta en usko, että se perheen tilannetta mitenkään muuttaa. Minua ei sinällään lasten huuto häiritse ja ymmärtäisin kyllä, jos äiti olisi vielä käynyt selittämässä mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Päässä pätkii.. olen niin sresssantunut että kumma kun selviän enää töistäni. Eilen koetin kysyä mieheltä missä kaikki haarukat ovat ja tiedustelin lopulta "sitä piikkijuttua jolla syödään". Yhtenä päivänä jätin avaimet autoon. Kohta en varmaan uskalla ajaa autoa, etten törmää kenenkään tai mihinkään.
En todellakaan uskonut että arjestamme tulisi tälläistä! Nuoremman erityisyys ei mitenkään näkynyt kun syntyi, vasta kun oli 5vuotias alettiin sekä neuvolassa että päivähoidossa huolestua. Alkuun kuviteltiin että kyseessä olisi ADHD mutta ei ollutkaan. Olisipa ollut. Siihen sentään on lääkitys..
Ap
Olet ylirasittunut. Itsekin olin samanlainen hyvin stressaavassa elämäntilanteessa. Oletteko saaneet apua sieltä sossusta? Voi olla, että sitä apua joutuu vaatimalla vaatimaan (koska pyritään säästämään, mutta se ei saisi olla este avun saamiselle).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkopuolisten on vähän paha tehdä mitään muutakaan kuin lasuja kun heillä ei ole mitään päätäntävaltaa. Itselläni vähän vastaava tilanne seinän takana asunnossaan vuorokauden ympäri raivoavan dementikon kanssa. Mitään tahoa ei kiinnosta, vaikka se kuuluisi jo laitokseen, joten huoli-ilmoituksia tehtailen vaan kuukauden välein.
No ilmeisesti ne ei johda mihinkään ne huoli-ilmoitukset, joten oletko varma, että eivät ole aiheettomia kuitenkin. Jos vaikka todettu jo aiheettomiksi. Jos vaikka kuulet harhoja tai ylireagoit huolesi kanssa? Viranomaisilla on aika tarkat määritelmät huolille, joihin pitää reagoida ja niiden käsittelyyn, joita säätelee ihan lait. Kaikki eivät näe huolia samalla tavalla. Voi olla aika subjektiivista tuo huolien herääminen ja mielipide siitä, mitä pitäisi tehdä. Ei sinne laitoksiin oteta sellasia jotka pärjää kotona, vaikka ei niin mukavasti menisikään aina.
Voi jösses, on se tosi kiva että random besserwisseri netissä tietää nämäkin asiat paremmin. Kyseessä on ihminen, joka huutaa tosiaan välillä vuorokauden ympäri vi ttua ja saa tanan huo raa ja per kelettä, kotihoito käy useamman kerran päivässä kun se ei pysty tekemään enää mitään itse. On vaipoissa, ja asunto haisee rappuun asti hirveältä kun kotihoitokaan ei selvästi ehdi kaikkea. Se viedään aina välillä lanssilla johonkin pariksi päiväksi ja kipataan silti joka kerta takaisin luukkuunsa huutamaan, ilmeisesti kun ei ole vakituista hoitopaikkaa tarjota. Mut joo, kyllä se varmaan olenkin *minä* joka kuulen harhoja ja ylireagoin kun se karjuu siellä klo 2 yöllä saata naa ja hu oraa itsekseen.
1. Teidän palkkanne ei ole kerrostalossa.
2. Miksi kehitysvammainen ei ole laitoksessa? Nyt hän pilaa kaikkien elämän
3. Miksi teit kaksi lasta kun eka jo oli vaikea?
Vierailija kirjoitti:
1. Teidän palkkanne ei ole kerrostalossa.
2. Miksi kehitysvammainen ei ole laitoksessa? Nyt hän pilaa kaikkien elämän
3. Miksi teit kaksi lasta kun eka jo oli vaikea?
Haistapa kuule pitkä pa ska. Missä luki, että eka "oli jo vaikea"? Totta helvetissä se oireilee, kun elämä nuoremman kanssa on tuollaista, plus sitten mahdolliset muut matkan varrella kehittyneet ongelmat. Mikäli et tiennyt niin lapset ei yleensä vaginasta ulos tullessaan osoita mitään varmoja merkkejä sen suhteen, minkälaisia teinejä niistä aikanaan tulee.
Ap on nyt selvästi pahoin ylikuormittunut. Puhuu anopistaan "miehen anoppina" ja veljestään "sisarena".
Tuo ripulifetissitrolli vielä heittää vettä kiukaalle.
Vierailija kirjoitti:
1. Teidän palkkanne ei ole kerrostalossa.
2. Miksi kehitysvammainen ei ole laitoksessa? Nyt hän pilaa kaikkien elämän
3. Miksi teit kaksi lasta kun eka jo oli vaikea?
Jos opettelisit lukemaan, tietäisit että aloittaja sai TERVEEN vauvan jolla todettiin 4-vuotiaana kehitysvamma.
Ennen sentään osattiin laittaa kurittomat häiriökakarat kasvatuslaitoksiin. Pienintäkään käytöshäiriötä ei suvaittu ja niihin puututtiin kovimman kautta. Jos ei Koivuniemen herra auttanut, niin viranomaiset kyllä osasivat laittaa kauhukakarat kuriin!
En lukenut mitään, mutta öiti, joka tietää lyhennökset lastensuojeluilmoitukselle on todennäköisesti todella huono äiti ja on aivan oikein, että hänen lapsensa viedään.
Vierailija kirjoitti:
Päässä pätkii.. olen niin sresssantunut että kumma kun selviän enää töistäni. Eilen koetin kysyä mieheltä missä kaikki haarukat ovat ja tiedustelin lopulta "sitä piikkijuttua jolla syödään". Yhtenä päivänä jätin avaimet autoon. Kohta en varmaan uskalla ajaa autoa, etten törmää kenenkään tai mihinkään.
En todellakaan uskonut että arjestamme tulisi tälläistä! Nuoremman erityisyys ei mitenkään näkynyt kun syntyi, vasta kun oli 5vuotias alettiin sekä neuvolassa että päivähoidossa huolestua. Alkuun kuviteltiin että kyseessä olisi ADHD mutta ei ollutkaan. Olisipa ollut. Siihen sentään on lääkitys..
Ap
Mikä kehitysvamma hänellä on?
EI, ei ja ei. Ei isovanhempien vastuulle eivätkä varmasti jaksaisikaan.