Mielenterveydeltään vakavasti sairaan fyysisiä vaivoja ei terveyskeskuksessa oteta vakavasti

Onko se tullut ihan hulluksi kivusta?

Se on varsinainen "kipee ukkeli", jolla on kuitenkin "upee kikk..."

Mitä vaivaa ne ei ota todesta terveyskeskuksessa? Älä kuitenkaan tapa itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä vaivaa ne ei ota todesta terveyskeskuksessa? Älä kuitenkaan tapa itseäsi.

Kaikenlaisia mitä tulee ja eikä enää edes muista jos joku vaiva kun ei edes ilmoita niistä kun pitävät vaan luulosairaana ja jos kumminkin käy näyttäytymässä ja sitten toteavat "ei ole mitään" Olen sitten luulosairas tai en ei tunnu siltä aivan sama. Elämänhalu mennyt.

aloittaja

Ei tarvitse edes olla kuin masennustaustaa niin sekin on selittävinään kaiken. Valitin lääkärille väsymystä niin syy oli muka korvien välissä. Olin hankala ja vaadin verikokeet, joista ilmeni anemia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vaivaa ne ei ota todesta terveyskeskuksessa? Älä kuitenkaan tapa itseäsi.

Kaikenlaisia mitä tulee ja eikä enää edes muista jos joku vaiva kun ei edes ilmoita niistä kun pitävät vaan luulosairaana ja jos kumminkin käy näyttäytymässä ja sitten toteavat "ei ole mitään" Olen sitten luulosairas tai en ei tunnu siltä aivan sama. Elämänhalu mennyt.

aloittaja

Eiks se oo hyvä, ettei ookkaan mitään?

Sairastin synnytyksen jälkeisen masennuksen ja olin huolissani vauvani syömisestä ja kasvusta. Imeminen on todella vaikeaa vauvalle sekä rinnasta että tuttipullosta. Neuvolassa kaikki johtui - tietysti - minun masennuksestani, joka oli hoidossa masennus- ja ahdistuslääkkeillä. Vauvan kasvu hidastui ja kaikki oli silti syytäni. Rukoilin vauvalle tarkempia tutkimuksia, mutta turhaan. Minun syytäni.

Muutama vuosi eteenpäin ja lapsi ohjattiin päiväkodin aloitteesta puheterapiaan. Neuvolan terveydenhoitaja - uusi hoitaja, koska valitin saamastamme kohtelusta - antoi lähetteen puheterapiaan ja mitäs siellä löytyikään. Lapsella oli SYNNYNNÄINEN huulten alueen lihasten heikkous, joka näkyy puheen kehittymisen viivästymisenä ja - yllätys yllätys - SYÖMISVAIKEUKSINA. Tämä kaikki olisi vältetty, jos huoleni olisi otettu vakavasti, mutta mielenterveyden sairauksien takia lapseni joutui kärsimään. En anna tätä ikinä anteeksi.

Sama kokemus täälläkin.

Vaikka minulla masennusdiagnoosi on vanha ja taakse jätettyä elämää, ja oli vaiva melkein mikä hyvänsä, lääkärit tykkäävät kopioida toisen lääkärin kirjoittaman tekstin "mielenterveysongelmainen nainen" aina tekstin alkuun.

Ei todellakaan oteta todesta, jos on sellaista vaivaa, jonka masennus/ahdistus voisi selittää. Nytkin minulla on vaivaa, jota pitäisi tutkia, mutta sen tietää taas, että tuskin pääsee edes tutkimuksiin.

Ota ap seuraavan kerran tukihenkilö mukaan vastaanotolle, voi olla kuka tahansa luotettavaksi kokemasi aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Sairastin synnytyksen jälkeisen masennuksen ja olin huolissani vauvani syömisestä ja kasvusta. Imeminen on todella vaikeaa vauvalle sekä rinnasta että tuttipullosta. Neuvolassa kaikki johtui - tietysti - minun masennuksestani, joka oli hoidossa masennus- ja ahdistuslääkkeillä. Vauvan kasvu hidastui ja kaikki oli silti syytäni. Rukoilin vauvalle tarkempia tutkimuksia, mutta turhaan. Minun syytäni.

Muutama vuosi eteenpäin ja lapsi ohjattiin päiväkodin aloitteesta puheterapiaan. Neuvolan terveydenhoitaja - uusi hoitaja, koska valitin saamastamme kohtelusta - antoi lähetteen puheterapiaan ja mitäs siellä löytyikään. Lapsella oli SYNNYNNÄINEN huulten alueen lihasten heikkous, joka näkyy puheen kehittymisen viivästymisenä ja - yllätys yllätys - SYÖMISVAIKEUKSINA. Tämä kaikki olisi vältetty, jos huoleni olisi otettu vakavasti, mutta mielenterveyden sairauksien takia lapseni joutui kärsimään. En anna tätä ikinä anteeksi.

Minä sain neuvolassa huonoa kohtelua sen takia kun sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen.  Halveksuva suhtautuminen tuli minua kohtaan. Koliikkivauvalle en saanut apua.  Muillakin on huonoja kokemuksia neuvolasta.