Muutimme miehen kanssa maaseudulle ja kaikki on nyt aivan hirveää!
Kaupungissa asuminen kävi liian kalliiksi meille mutta saimme hyvin rauhalliselta maalaiskylältä pienen talon erittäin edullisesti. Se kaipasi hieman laittoa, alkaen märkätiloista. Pesutiloissa oli jotain pientä tummentumaa seinissä mutta ne lähtivät omin voimin pesten pois. Se oli raskasta aikaa mutta jaksoin unelmoida yhä, vaikka sitten vanhaa postimyyntikataloogia selaillen. Nyt syksy on vienyt lehdistä värin ja voiman.
Yritimme molemmat hakea töitä mutta tilanne näyttää aivan toivottomalta. Työkkäri ei voi auttaa asiassa lainkaan ja kohteli meitä asiattomasti! Alueella ei ole ollut lainkaan töitä sitten 90-luvun alun! Se oli kerrassaan murskaavaa kuulla. Näin joskus mieheni salaa itkemässä kuistilla. Mikä pahinta, en uskalla peseytyä kylppärissämme koska sieltä tulee jotain kummaa ekseemaa! Hometarkastus on tilattu ja pelkään pahinta.
Mitä tässä voi enää tehdä että saisimme rahat riittämään? Onko meidän hylättävä lemmikkimme? Kylmät yöt ovat jo alkaneet. Olemme keränneet kaikki mahdolliset marjat ja sienet lähiluonnosta ja keräämme pulloja joiden tulot laitamme veikkaamiseen mutta meillä ei ole enää muuta kuin rakkautemme toisiimme...
Kommentit (85)
Ensi kerralla kun muutatte maalle niin miettikää minkälaiset mahdollisuudet on työllistä ja miten.
Silleen sit kävi. Voi teitä raukkoja.
Trolli varmasti. En usko tähän tarinaan.
No nyt sytytätte talon palamaan otatte vakuutusrahat ja häivytte
Et ole edes tarinankertojana kovin hyvä
Nyt Marjukka POIS SIELTÄ JA TUO OLUTTA KANSSA :DDDDDDDDDDDD
Jos muutitte vuokra asuntoon? Sossu paluttaa teidät takaisin Helsinkiin. Järjestää asunnonVantaa tai Helsinki? Ei myönnä toimeentulotukea, ei ota rasiteeksi teitä kuntaan tai maalais kaupunkiin työttöminä, varattomina.
Missä voisimme vielä säästää, voiko mäyräkoiran luontoon päästää, nyt on lokakuu ja öisin pakastaa... vai miten se meni.
Minä voin myydä teille halvalla vanhan Samarani. Pääsette sillä pois.
T: Naapurinne
Provo on ollut aiemminkin, muistamme sen. Mutta mökki myyntiin ja kuntaan asumaan, ilmeisesti.
Ei se mitään, kun Timo sinuun kerran rakastui, Sirpa. Kyllä pärjäätte, ja valtio huolen pitää omistaan, kun on tarpeeksi sekaisin päästään. Senhän jo tiedätkin.
Kukaan ei muuta paikkaan, jossa oli töitä viimeksi 30 vuotta sitten.
Tykkäsin. Kai te saitte naapurin ladaa lainaan ja pääsette kaupunkiin?
Hauska tarina, tai ei siis hauska vaan koskettava.
Oma: verhoja vasten näin hahmojen lähestyvän toisiaan, verho on peittänyt rakkaani ikkunaa. Lähelläs on joku.
Ei ei ei Laila
Kosketan poskeas valkeaa...
Jatkakaa toiset omalla tarinalla
Tylsä novelli.
Jos kirjoittaisit kuin Jari Tervon, Sofi Oksasen ja Agatha Christien yhdistelmätyylisesti voisit onnistuessasi lyödä rahoiksi, mutta tämä aloitus... Mene mieluummin vaikka nukkumaan.
Muista, että mäyräkoiraa ei saa päästää luontoon!
:D huutings