Jo 70- luvulla sossut osas
Äiti kävi töissä ja sai kotiin sossujen perhetyöntekijän. Täti ketjupoltti meidän yksiössä ja piirteli skitsofreenisen näköisiä perhosia.
Ei ruokkinut, ei leikkinyt. Ei käynyt edes vessassa.
Itkin, ja se uhkaili että mut otetaan äidiltä pois.
Äiti tuli töistä ja kysyi mikä hätänä. Täti käänsi hirviönaamansa iloiseksi auringonpaisteeksi, ja selitti jotain.
Itkin nälästä ja uhkailuista. Äiti sai minut kertomaan miten päivä oikeesti meni, ja muutenkin näki tilanteen.
Sitten äiti ilmoitti että täti voi nyt mennä, ja kävi kai siellä toimistolla vähän juttelemassa.
Sen koommin ei mielisairaat olleet häiriöksi, ja sain hyvän ja turvallisen lapsuuden.
Päiväkoti olikin sitten ihan kiva mesta.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Missäs kaupungissa oli perhetyötä siihen aikaan?
Minut ainakin vaan reilusti otettiin huostaan.
Miksi sut otettiin huostaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Missäs kaupungissa oli perhetyötä siihen aikaan?
Minut ainakin vaan reilusti otettiin huostaan.
Miksi sut otettiin huostaan?
Vanhemmat olivat kykenemättömiä huolehtimaan. Sitä alkoholin osuutta huostaanottoon ihmettelen, samoilla perusteilla nyky lapsista puolet olisi huostassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Missäs kaupungissa oli perhetyötä siihen aikaan?
Minut ainakin vaan reilusti otettiin huostaan.
Miksi sut otettiin huostaan?
Vanhemmat olivat kykenemättömiä huolehtimaan. Sitä alkoholin osuutta huostaanottoon ihmettelen, samoilla perusteilla nyky lapsista puolet olisi huostassa.
Siis joku viinilasi joskus?
Olen hirveän pahoillani, vastaaja. Antaisin halin jos pystyisin.
Ap
Nuoruudestani muistan vastaavan tapauksen. Outoa tosiaan, et mielenvikainen pääsi hoitamaan tenavia. Tämän hoitsun lapset tuli vielä ja putsasi kaapit herkuista koulun jälkeen! Eikä myöntänyt mitään vaikka kerran jäi kiinni itse teosta. Muka me oltiin syöty ne, vaikka mitään ei tehnyt ei tarjonnut. Nälissään oltiin nuorin ja minä kun koulusta tulin!
Vierailija kirjoitti:
Olen hirveän pahoillani, vastaaja. Antaisin halin jos pystyisin.
Ap
Ihan hyvän elämän olen saanut. Lämmin kiitos silti empatiastasi, sitä ei ole maailmassa liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Nuoruudestani muistan vastaavan tapauksen. Outoa tosiaan, et mielenvikainen pääsi hoitamaan tenavia. Tämän hoitsun lapset tuli vielä ja putsasi kaapit herkuista koulun jälkeen! Eikä myöntänyt mitään vaikka kerran jäi kiinni itse teosta. Muka me oltiin syöty ne, vaikka mitään ei tehnyt ei tarjonnut. Nälissään oltiin nuorin ja minä kun koulusta tulin!
Julkisissa laitoksissa asiat hoidettiin sääntötarkasti, mutta kotona sai tapahtua mitä tahansa.
Ne olivat kodinhoitajia siihen aikaan. Perhetyöntekijä on ihan eri asia.
Yksinkertaistetusti kodinhoitajan tehtävä on auttaa kodinhoidossa, kun taas perhetyöntekijän tehtävä on valvoa, että perheessä noudatetaan kasvatussuosituksia. Perhetyöntekijä ei siis tee kotitöitä tai vahdi lapsia.
En tiedä mikä nimike oli tuolloin. Ei hoitanut minua eikä kotia.
Ei ottanut lapsentasoista kontaktia.
Piti vain pitkähkön röökitauon.
Samanlainen oli joskus omalla lapsella. Kävelivät ulkona ja tupakkaa paloi. Kaikki lapsen mielestä kivat leikit oli savuttajan mielestä tyhmiä.
Kun on niin pieni koti, että hippa ja piilonen on ihan tyhmiä leikkejä.
Mennääs vähä ulos nii täti juttelee mukavia.
Ja polttaa pari tupakkaa.
Jos olisin nuori äiti niin en edes kynnyksen yli päästäisi.
Lapsen työ on leikki ja puuhastelu.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin nuori äiti niin en edes kynnyksen yli päästäisi.
Kun lasutäti käskee niin siinä ei vanhemmalla jää paljon vaihtoehtoja. Jos siis haluaa pitää lapsensa. Mikäli ei päästä lasutätiä sisään asuntoon niin lasutädin huoli nousee heti aivan toiseen potenssiin.
Jaa. Missäs kaupungissa oli perhetyötä siihen aikaan?
Minut ainakin vaan reilusti otettiin huostaan.