Muita, joiden lapsi kiukuttelee kaikesta?
Otsikko on kärjistys, ei tietenkään kaikesta. Mutta niin usein ja niin monesta asiasta, että alkaa tuntua, että kaikesta. Päivät yhtä kiukuttelua aamusta iltaan. Vaikka yritän olla kuunteleva äiti eli asiat voisi hoitaa helposti kanssani puhumalla ilman kiukkua, ja vaikka koskaan ei ole saanut kiukuttelemalla tahtoaan läpi. Ja on selitetty, että saa jatkossakaan. Onko tämä joku temperamenttijuttu vai mikä? Ja miten sen saa loppumaan?
Kommentit (24)
On tuttua juu!
Arvelen, että negatiivisuuden kierre pitäisi katkaista. Teille molemmille jotain mukavaa yhteistä tekemistä tai tekemättömyyttä mistä molemmat tykkäätte, ja voit kehua lasta ja bondata. Ihan sylittelyä ja hellimistä myös säästelemättä.
Sitten toisaalta tuon ikäinen voi jo tarvita hyvin paljon kavereiden seuraa ja vähän ehkä jotain harrastustakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syynä on ollut tulinen temperamentti, joka ryöpsähtää valloilleen heti, jos lapsella on yhtään nälkä.
Tulinen temperamentti näkyisi kaikessa muussakin. Jos se tulee esille kun on nälkä, niin hänellä on vain nälkä. Verensokeri päässyt alas.
Oikeasti temperamenttisen raivopään äitinä huokailen, kun olisikin lapsi joka pimahtaisi vain ruoka-aikaan.Miten jaksat, kun lapsi on temperamenttinen raivopää? Mikä sinua itseäsi auttaa?
Oma aika iltaisin auttaa kun lapsi kuitenkin nukkuu aika hyvin. Ja tietysti lapsesta täytyy nähdä se hyvä, rakastaa kaikesta huolimatta. Rakkaudella jaksaa.
Kaikkien muiden AV-mammojen lapset on tunnetusti erittäin hyvin kasvatettuja, rauhallisia, hyväkäytöksisiä, kilttejä, tottelee pyytämättäkin, osaa yksivuotiaana täyttää sudokuja jne. Eli et tule täältä saamaan vertaistukea.