Miten kieltäytyä kohteliaasti kaverin kyläkutsusta?
Asiahan on niin, että en jaksaisi kuunnella itseään täynnä olevan juttuja, joten miten kieltäydyn (näen pakosti kerran viikossa muutenkin) kyläkutsusta. Tällä kaverilla ei juurkaan ole ystäviä (en ihmettele toisaalta, itsekeskeisyys), mutta en jaksa olla terapeuttina kaiken aikaa.
Kommentit (9)
Vierailija:
Häpeä!
itseasiassa olen sen verta perhekeskeinen, että tilanne olisi ihanteellinen, ettei kukaan pyytäisi
Vierailija:
oon kais sitten niin nössö, että tapaan kaveria, josta en välitä
Sano sille, että sulla on joku meno, ja lupaa palata asiaan myöhemmin, etkä sitten palaakaan....Tein tuon saman muutaman kerran eräälle puolitutulle, joka väkisin yritti ystävystyä kanssani (ei kiinnostanut, koska ollaan ihan eri aaltopituudella), tajusi loppujen lopuksi olla soittelematta ja tekstaamatta kyläkutsujaan.
Julmaa? Voi olla. Mutta mulla on läheisiä ystäviä 6 kpl, joiden kanssa pidän tiiviisti yhteyttä, ja heitä tapaan mielellään. Sitten on ns. kavereita, joiden kanssa ehkä vaihdetaan kuulumiset kun sattumalta nähdään, mutta sen tiiviimmässä yhteydessä en halua olla.
Mutta toisaalta, jos hän todella on ystäväsi, niin voisit yrittää venyä ja kuunnella häntä, jos hän sitä todella kaipaa. Niin minäkin teen oman kaverini kanssa, vaikka välillä on hermo kireänä. Tokihan kaverissasi on jotain hyviäkin puolia, vai?
Kaveri= jonka kanssa tykkää viettää aikaa vaikka sen kaffe pullan kanssa ja olla tarvittaessa myös teraputti näitä saattaa olla 10+
Ystävä= enemmän kuin kaveri, tyyppi jolle voi kertoa omia murheitaan ja tietää että tämä ystävä todella välittää yleensä ihmisillä on näitä vain 1-2
Ärsyttää, kun toinen soittelee (usein kotipuhelimeen missä ei ole nronäyttöä kun on varmaan jo tajunnut etten vastaa kännykkään jos hän soittaa), selittää ongelmistaan (jotka eivät mun mittapuun mukaan ole edes mitään ongelmia, vai soitatteko te puolen tunnin puhelun jollekin jos ette osaa päättää mitkä vaatteet lapsi laittaisi kerhokuvaan?), on tunkemassa kylään ja kutsumassa jatkuvasti meitä heille, jne. En koskaan itse soita hänelle, kieltäydyn tekosyiden varjolla menemästä kylään tai ottamasta heitä meille, " unohdan" vastata sähköposteihin ja tekstareihin, messengerissä tämä henkilö on estolistalla. Siltikään ei tajua, että en halua olla hänen kaverinsa. En vain pidä hänestä, enkä halua väkisin olla sellaisen kaveri josta en pidä (miksi edes pitäisi, kun mukaviakin ihmisiä on maailma täynnä?). Pian on varmaan pakko sanoa suoraan että älä enää ahdistele, kun ei muuten tunnu menevän viesti perille!
Vierailija:
Ärsyttää, kun toinen soittelee (usein kotipuhelimeen missä ei ole nronäyttöä kun on varmaan jo tajunnut etten vastaa kännykkään jos hän soittaa), selittää ongelmistaan (jotka eivät mun mittapuun mukaan ole edes mitään ongelmia, vai soitatteko te puolen tunnin puhelun jollekin jos ette osaa päättää mitkä vaatteet lapsi laittaisi kerhokuvaan?), on tunkemassa kylään ja kutsumassa jatkuvasti meitä heille, jne. En koskaan itse soita hänelle, kieltäydyn tekosyiden varjolla menemästä kylään tai ottamasta heitä meille, " unohdan" vastata sähköposteihin ja tekstareihin, messengerissä tämä henkilö on estolistalla. Siltikään ei tajua, että en halua olla hänen kaverinsa. En vain pidä hänestä, enkä halua väkisin olla sellaisen kaveri josta en pidä (miksi edes pitäisi, kun mukaviakin ihmisiä on maailma täynnä?). Pian on varmaan pakko sanoa suoraan että älä enää ahdistele, kun ei muuten tunnu menevän viesti perille!
Niin tuttua, niin tuttua! kerros hyvä syy kieltäytyä?
Yksi tuttu oli eka niin hyvää pataa, mut rupes jossain vaihees niin sapettaa sen suuret puheet aina omasta elämästä ja samal mollas muita. Osoittautu vielä takinkääntäjäks ni laitoin " oven kiinni" . En ota " elämääni" ihmistä joka vie musta kaiken energian.
Häpeä!