Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Samaa yksinäisyyttä kun 10 vuotta sitten, ei minusta mummokaan koskaan tule, sekään  unelma ei toteudu ikinä. N60v 

Vierailija kirjoitti:

Samaa yksinäisyyttä kun 10 vuotta sitten, ei minusta mummokaan koskaan tule, sekään  unelma ei toteudu ikinä. N60v 

Kaikki ei edes saa lapsia vaikka haluaisi, joten on sulla sentään puoliksi toiveesi toteutuneet. Sitten tämä Suomi niin on tämä niin yksinäisten maa. Itse kärsin kumppanin puutteesta.

Yksinäisyys on varmasti rankkaa,  minulla on puoliso ja olemme eläkkeelle juuri päässeet joten yksinäinen en ole. Tuo mummuksi tulo haave on minullakin, eikä hyvältä näytä sen suhteen.  Suvussa ja tuttavaperheissäkin on miespuolisia 30-35 vuotiaita hyvästä parisuhteesta ja lapsista haaveilevia. Ei vain tunnu puolisoa löytyvän. Tv sarjassa Metsolan Erkki sanoi parisuhteesta kysyttäessä että jos hyvää ei saa ja huonoa ei huoli niin minkäs teet. Eletään silti toivossa. Hyvää joulunodotusta sinulle ja kaikille lukijoille.🌹

N64v

Täällä kans puoliso sairastaa parantumatonta sairautta. Kävimme juuri katsomassa pientä muutaman päivän vanhaa lapsenlasta, ihana että sukumme jatkuu, vaikka joka hetki puolison kanssa onkin tietoista luopumista.

Yksinäisyys on minullekin tuttua. Olen nuorempi ihminen vielä ja kohta syntymäpäiväni. Äitini muistaa sen. Isäni ehkä muistaa, mutta ei mainitse mitään siitä ja muut sukulaiset eivät välitä ja emme enää edes ole läheisissä väleissä. Aiemmin käytiin juhlissa yms, mutta sitten kaikki vähäkin hiipui. Tähän vielä muutto yms joka vaikutti asiaan. Ystäviä minulla ei ole.

Näin välillä sorrun itsekin siihen suremiseen, että syntymäpäiväkin menee miten menee. Etenkin, kun täyttää pyöreitä vuosia. Tulee sellainen jollakin tavalla turha ja näkymätön olo, että taas yksi vuosi on mennyt jo ikää tulee lisää eikä ole oikeastaan edes elossa muille ihmisille. Joulu on toinen jolloin tämä ajatus korostuu. Olin yksinäinen ja kiusattu jo nuoruudessa joten ei tämä mikään uusi juttu ole. Samalla se pelottaakin miten irrallinen on kaikesta. Moni ihminen elää niin erilaista elämää.

Nyt huomaan itsenikin olevan melko väsynyt kaikkeen. Pitäisi saada asioita aikaa ja silti fiilis ei ole hyvä. Eräs ovi jumitti kiinni ja en saanut lukkoa auki, vaikka piti saada. Nyt jos joutuu korjaajan tilaamaan niin rahat menevät siihen. Pahin mahdollinen hetki, kun muitakin kuluja on paljon. Lisäksi jääkaappipakastin alkaa hajoamaan ja ulisee kovaa  öisinkin. Ei ole omani (asun vuokralla) ja pitää sitten alkaa vuokranantajan kanssa "neuvotella", että tuoko hän uuden. Ei ole helppoa jos on pihi vuokranantaja joka viimeiseen asti väittää vastaan. Nämä edellä mainitut jutut olisivat saaneet jäädä välistä. Olivat liikaa nyt tähän hetkeen. Huomaan aina välillä kuinka toivon vaan rauhaa elämääni. Ettei se olisi jatkuvaa kamppailua. Tietysti jollakin on vakavaa sairautta yms. Silti koen monesti etten vaan jaksa jotain asiaa. Ihmisistä olen saanut myös hyvin ikäviä kokemuksia. Joskus mietin, että miksi kaikki menikin näin.

Jotkut kirjoittivat lastenlapsien saannista. Minä itse olen äidilleni kertonut, etten koskaan halua lapsia. Tietysti ymmärrän sen, että moni tahtoisi lastenlapsia. Minäkin vaan kamppailen itseni kanssa ja olen melko huonossa tilanteessa. Näin en voi ajatella lapsia ja omien kokemusteni kautta en kestäisi heidän esim kiusatuksi joutumistaan. Kun en kestänyt edes omia kokemuksiani ja nekin vaikuttavat elämääni. Ehkäpä äiti ymmärtää. Tietysti asiaan vaikuttaa muutkin syyt. Huomisesta tulee rankka päivä. Tiedän sen. 

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyys on minullekin tuttua. Olen nuorempi ihminen vielä ja kohta syntymäpäiväni. Äitini muistaa sen. Isäni ehkä muistaa, mutta ei mainitse mitään siitä ja muut sukulaiset eivät välitä ja emme enää edes ole läheisissä väleissä. Aiemmin käytiin juhlissa yms, mutta sitten kaikki vähäkin hiipui. Tähän vielä muutto yms joka vaikutti asiaan. Ystäviä minulla ei ole.

Näin välillä sorrun itsekin siihen suremiseen, että syntymäpäiväkin menee miten menee. Etenkin, kun täyttää pyöreitä vuosia. Tulee sellainen jollakin tavalla turha ja näkymätön olo, että taas yksi vuosi on mennyt jo ikää tulee lisää eikä ole oikeastaan edes elossa muille ihmisille. Joulu on toinen jolloin tämä ajatus korostuu. Olin yksinäinen ja kiusattu jo nuoruudessa joten ei tämä mikään uusi juttu ole. Samalla se pelottaakin miten irrallinen on kaikesta. Moni ihminen elää niin erilaista elämää.

Nyt huomaan itsenikin olevan melko väsynyt k

Apea tarina, tunnen myötätuntoa. Kirjoitat kuitenkin sujuvasti, oletko huomannut tämän taidon itsessäsi? Sulla pitäis olla vanha kunnon kirjeenvaihtokaveri, kenen kanssa vaihtaa ajatuksia. (Tuli vaan mieleen) Toinen, mitä mietin: eikö tuo jumittunut ovi kuulu vuokranantajalle? Vai onko muu, kuin kiinteistöön kuuluva?

Mukavaa joulukuuta sinulle🧑🎄, joulun aika yleensä korostaa yksinäisyyttä. Voisitkohan osan joulusta viettää äitisi kanssa? Tai ehkä vapaaehtoistyössä? Mietin semmoista tekemistä, ettet olisi niin yksin...

N62

Viiden tunnin yöunilla on tämä päivä suoritettu. Myöhästyin töistäkin lähes puolituntia ja 40 minuuttia ylitöitä tein. Kompensoin näin myöhästymistäni.

Väsy olo ollut koko päivän ja pää sekä vatsa ollut vähän sekaisin. Mielikin vähän matala ja kieltäydyin perheeni luona huomisesta lounaasta, jossa on sukua koolla. Viihdyn jotenkin paremmin yksin näinä aikoina. En jaksa mitään rumbaa harrastaa ainakaan näillä näkymin. Parhaan olot ovat ihan omissa oloissani nämä hetket.

Surullinen olo. Isäni on ollut  nyt pari yötä luonani (hoisimme samalla eräitä remontti yms hommia) ja nyt hän viivyttää lähtöään. Monelle varmaan kiva asia, mutta minulle ei. Isäni on hyvin rasittava ja hankala ihminen. Asiat pitää tehdä niinkuin hän sanoo ja koko eilinen päivä meni jo hänen mukaansa ja autoin häntä .

Joku ei ehkä käsitä miten toinen voikin viedä kaiken tilan toiselta. Hän elää täysin oman rytminsä mukaan. Herää jopa kello 3 kolistelemaan. Nyt viime yönä yritin sanoa, että älä herää niin aikaisin. Silti avaa oveni auki jo hyvin aikaisin tänäänkin ja alkaa kysellä asioita mistä voisi puhua myöhemmin. Saattaa myös ravata ulkona ja sisällä jo aamuyöstä keksien jotain puuhaa pihalla. Harmi vaan, kun kolistelee ovea niin ja kaikki kolaamisen yms äänet kuuluvat sisälle. Näin nukuin ekana yönä 3 tuntia ja tämä yönä ehkä 4. Meillä muutenkin ihan eri rytmit. Itse olen iltavirkku. Isäni ei taas tee mitään enää iltaisin. Hänelle on jo joku kello 16 "ilta" näin talvisin. Tekee kaiken aamulla jos tekee.

Tämä on pieni asunto ja niinpä se menee siihen, että isäni valtaa olohuoneen ja keittiönkin. Syö ja katsoo tv:tä (mitä itse haluaa) ja l epäilee. Minä taas istun pienessä makuuhuoneessa enkä oikeastaan voi tehdä mitään tai itse olla rennosti. Isäni vielä kyttää kaikkea, että mitä sinä nyt teet ja mihin menet yms. On mukamas minulle seurana, mutta vie vaan kaiken tilan ja on vielä hankala tyyppi. Äskenkin olin hänen pyynnöstään siivonnut koko keittiön niin alkoi heti keksiä kuinka minun pitäisi selvittää eräs asia, vaikka olin juuri 2 tuntia siivonnut ja vasta juuri istunut viimein syömään jotain. Sitten suuttuu, kun en heti alakaan hoitaa sitä uutta tehtävää. Ei vaikka koko eilisenkin toteutin hänen toiveitaan avustin kaikessa. Hän tavallaan hallitsee toista. Tämä on tuttua ja lapsuudesta ja nuoruudesta. 

Moni varmaan ajattelee kuinka ylireagoin. Se pitäisi itse nähdä miten tämä kaikki menee. Pitäisi nähdä isäni käytös ja huomata miten hän toimii. Sitten tajuaisi kuinka rasittava ihminen hän on. Koheltaa ja suuttuu pienimmästäkin. Jos yksi päivä kuten eilinen meni hyvin niin ei se kauaa kanna ja tänään voi kaikki ollakin toisin. Hänellä ei ole mitään rajoja ja kukaan ei ole niitä hänelle asettanut. Tekee mitä tahtoo ja toimii sen mukaan. Sääliksi käy välillä äitinä, vaikka asuvatkin nyt erillään. Välillä mietin itsekin sitä, että lukuiset asiat elämässäni liittyvät isääni. Hän en vaikuttanut siihen miten moni asia on mennyt. Ei yksi ihminen saisi tavallaan hallita kaikkea. Jos joku ihmettelee miksi esim kiinnitän nukkumiseen yms huomiota niin paljon. Niin se johtuu siitä, että kärsin unettomuudesta pitkään ja vasta nyt olen saanut nukuttua. Näin olen todella tarkka siitä, että saisin nukkua ja en pidä siitä, että toinen metelöi aamuyöllä. Ehkä joku saa kuvan tästä kaikesta. On vaikeaa selittää hyvin. Tämä onkin nyt sitten tämän päivän rytmi miten se menee. 

Edelliseen vielä se, että myös rahan puute väsyttää. Isäni valittaa kokoajan kuinka hänellä on rahat loppu. Ei riitä edes 2300 euron palkka yhdelle. Minulla on taas ehkä joku satanen tilillä ja pitäisi vielä pärjätä kaksi viikkoa. Saada bensaa ja ruokaa. En tule pärjäämään ja sitten pitää taas ottaa vähistä säästöistä. Isäni tietää rahattomuuteni ja tuokin omat ruuat mukanaan ja esim lihaa itselleen mitä minä en syö. Muuten minä saan sitten pärjätä omillani. Anteeksi valitus. Oli vaan surkea olo aamulla ja taas kerran mietin elämääni. Pitäisi saada ostettua maaleja yms, että voisi edes vähän parantaa seinien kuntoa, mutta sitä rahaa ei vaan ole.

Samalla antaisipa joku synttärilahjaksi, vaikkapa lahjakortin ruokakauppaan. Sekin olisi jo kiva asia. Itse, kun en saa mitään lahjaksi ja äitini lisäksi kukaan ei edes muista. Ehkä isäni muistaa, mutta ei edes mainitse asiaa. Tiedän sen, että tämä surullisuuteni liittyy myös tulevaan syntymäpäivään jolloin täytän pyöreitä vuosia. Tuntuu niin ikävältä toisaalta, että se on niin mitäänsanomaton ja tavallinen arkipäivä. Vaikeaa hyväksyä se. Pahoittelen valitusta. Alan vaan väsyä tähän kaikkeen. 

Sinä, jolla on isä omassa huushollissasi niin itse olet oman talosi pää. Opettele pitämään puolesi tai järkkää hänet jonnekin toisaalle.

Yritän pysyä hengissä tässä ahdistuksessa. Pelottaa asuminen, pitäisi löytää halvempi asunto- jota mahdoton löytää.

En jaksa elää-

t.yh äiti

Vierailija kirjoitti:

Sinä, jolla on isä omassa huushollissasi niin itse olet oman talosi pää. Opettele pitämään puolesi tai järkkää hänet jonnekin toisaalle.

Ymmärsin, että isä on käymässä, auttamassa remontissa.

Sinulle, joka asiasta kirjoitit: ymmärrän tilanteesi. Toiset ihmiset "imee ilmankin tilasta, jossa ovat". Tahtomattaan, osittain. 

Loistavasti sanoitit tilannetta. Ymmärrän hyvin. Ja unettomuus on prkle, tietäjät tietää.

Parempaa vointia, kohta rauha laskeutuu kotiisi, kun isäsi lähtee.

Ja Hyvää Syntymäpäivää🍸

Ellei rahat muuhun riitä,

Osta pakastepizza, lisää 1 tuore tomaatti ja halutessasi valkosipulia.

Kata kauniisti, ota olut/siideri ruokajuomaksi

Nauti😉

N62

Vierailija kirjoitti:

Yritän pysyä hengissä tässä ahdistuksessa. Pelottaa asuminen, pitäisi löytää halvempi asunto- jota mahdoton löytää.

En jaksa elää-

t.yh äiti

Apua saa sosiaalitoimesta, kirkon diakonityöstä yms. Voimia sinulle rankkana aikana, niin monella on rahavaikeuksia. Keskusteleminenkin jo auttaa selkiyttämään tilannetta, hae rohkeasti apua, voit vain voittaa, et menettää mitään.

N62

On se joulu tullut. Keskustassa oli paljon joulumusiikkia kuoroina ja soitettuna. Joulupukinkin näin. Oli tanssiakin siellä ja markkinatkin ja huutokauppaa yhdessä liikkeessä. 

Paljon ihmisiäkin oli. Jouluvalojakin on keskusta täynnä ja kuusikin koristeltu valoilla. Jouluinen fiilis nyt 🎄🎅🎁

Vierailija kirjoitti:

Työpäivän jälkeen mä kävin taas kirppiksillä ja löysin pari nostalgista elokuvaa itselleni jotka ovat Penelope ja Kahdeksanjalkaiset kummajaiset. Myös löysin Wes Cravenin Kellariväkeä -elokuvan joka sai mut innostumaan, kun en ole sitä vielä kertaakaan nähnyt. 

Ensiviikolla sitten paljon ohjelmaa taas on itselleni, joista etukäteen vain sanon, että menen katsomaan norjalais/suomalaista kauhu/komedia/joulu -elokuvaa Theres Something in the Barn. Myös ensiviikolle festariakin on luvassa, mutta kerron sitten ajankohtaisemmin.

 

M30

 

Kuulostat mukavalta tyypiltä, M30. 

Jalkapohjan jännekalvon rappeuma l. Plantaarifaskiitti harmittaa ja tekee kipeää. Onko muilla samaa vaivaa?

Aloitin joulun vieton, keitin riisipuuroa. Maistui hyvältä, kanelia ja sokeria päälle. 

Yksinäisyys v*tuttaa, ei kosketusta, läheisyyttä tai sekisä. Jotenkin turhalta tuntuu elämä. Mutta jos noita ei lasketa, niin kerrassaan ihanaa kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpäivän jälkeen mä kävin taas kirppiksillä ja löysin pari nostalgista elokuvaa itselleni jotka ovat Penelope ja Kahdeksanjalkaiset kummajaiset. Myös löysin Wes Cravenin Kellariväkeä -elokuvan joka sai mut innostumaan, kun en ole sitä vielä kertaakaan nähnyt. 

Ensiviikolla sitten paljon ohjelmaa taas on itselleni, joista etukäteen vain sanon, että menen katsomaan norjalais/suomalaista kauhu/komedia/joulu -elokuvaa Theres Something in the Barn. Myös ensiviikolle festariakin on luvassa, mutta kerron sitten ajankohtaisemmin.

 

M30

 

Kuulostat mukavalta tyypiltä, M30. 

Pyrin olemaan :)

Joulun avajaisissa olin tänään ja kävin syömässä Burger Kingissä. Ostin sitten kaupoilta herkkuja ja elokuvat: The Nun 2, Prey, The Equalizer 3 ja Indiana Jones and the Dial of Destiny. Oli tunnelmallista kävellä jouluisessa hälinässä, kun porukkaa riitti. 

Tuli myös käytyä tyhjennettävällä kämpällä ja sieltä sain matkaani uudenveroisia keittiövälineitä ja parit snapsilasit ja tehosekoittimen. Oli myös vanhoja viinajuomia ja pontikkaa siellä kämpällä :)

Eipä niitä juomia uskalla juoda, kun ovat niin vanhoja ja ei sinetöitynä, mutta hauskaa oli katsoa entisen asukkaan juomia. Sain myös jouluisen koristeen matkaani. 

Oon myös kerennyt kotona siivotakin (imuroinut), että ohjelmaa tälle päivälle on ollut. 

Kävin tänään myös tienaamassa rahaa, eli vein säkillisen pulloja kauppaan. Monenlaista erilaista tekemistä tänään on ollut ja...

...käytinhän mä myös loukkaantunutta koiraakin ihan pienellä lenkillä ja jos koira olisi ollut ripeämpi niin oltaisiin jääty auton alle, sillä auto tuli mutkan takaa tosi kovaa ja melkein liukui vastaantulijoiden kaistalle, kun jarrutti. Onneksi ei oltu kuin askeleen otettu autotielle ja eri kaistalla missä se auto ajoi. Törmäyksessä koira olisi varmasti menettänyt henkensä ja mä vähintään loukkaantunut. 

On niitä muitakin liikenneonnettomuuksia meinannut käydä viimeaikoina, että huristelijat saisivat hiljentää vauhtia.

On se joskus hyvä vaan levätä ja sitä se muuten tämä viikko on ollut.

M30

Vierailija kirjoitti:

Jalkapohjan jännekalvon rappeuma l. Plantaarifaskiitti harmittaa ja tekee kipeää. Onko muilla samaa vaivaa?

Enpä ole tämmöisestä kuullutkaan ( niinkuin monesta muustakaan...) Onko hoitokeinoa? Särkeekö koko ajan? Voiko kävellä? Kuulostaa kipeältä.

Voimia

N62