Lue keskustelun säännöt.
Miten älykkäät kestävät tyhmempiä?
Kommentit (45)
Tein lapset tyhmähkön lähärin kanssa. Onneksi lapset perivät osaamisensa minulta. Rouva osaa levittää haaransa aina kun haluan ja pitää kodin kuosissa, joten tämä on vielä toiminut. Sen verran kuitenkin nalkuttavaa sorttia, että annan kenkää parin vuoden päästä kun lapset aikuistuu ja muuttaa pois kotoa.
M44(ingenjööri)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä valita sopivat keskustelunaiheet. Ei kannata vääntää vaikkapa psykodynamiikan, termodynamiikan tai kansantalouden dynamiikan teorioista. Mutta on ihan mukava keskustella ruokaresepteistä, talon maalaamisesta tai parturin käytännöistä.
Huonosti. En sitä koskaan näytä, vaikka sisäisesti kiehahtelee. Itse johdan työtä, jossa on ihan selkeät ohjeet. Ohjeet on annettu ja monesti sanottu, että katsoa siltä. Ja vähän väliä työntekijät mokailee ja kyselee juurikin niitä asioita, jotka on ihan selkosuomella niissä kahden sivun mittaisissa ohjeissa. Hyvänen aika, että korpeaa!
Tentin nuorempana (ja vanhempanakin silloin tällöin) älykkyystestejä: niitä on monenlaisia, myös älykkyyttä. Se aukaisi silmäni ja muutti asennettani sellaiseksi, että ensinnäkin siedän ja toisekseen jopa koen kaikenlaiset ihmiset lähtökohtaisesti mielenkiintoisena. Heidän senhetkiset resurssinsa ja niiden hyödyntäminen on aina kiinnostavaa havaittavaa ja kuunneltavaa.
Tämä on tietysti myös ammattini, mutta auttaa ennenkaikkea myös minua suhtautumaan avoimemmin monenlaisiin tyyppeihin. Tunnen myös omat rajoitukseni aika hyvin, enkä stressaa niistä. Privaatisti tarvitsen kylläkin sellaisia ihmisiä ympärilleni, joiden seurasta minullekin tulee hyvä olo.
Onhan se pidemmän päälle väsyttävää varsinkin töissä. Mutta ei tyhmyys (hitaus, vaikeus omaksua tietoa tai soveltaa ohjeita, miten se nyt tulkitaankaan) ole niin paha, jos henkilö oikeasti tekee töitä ja oppii uutta omaan tahtiinsa. Työelämässä paljon pahempia ovat laiskat ihmiset, joilla ei ole viitseliäisyyttä ottaa asioista selvää, eivät hoida omia tehtäviään saati sovitusti omaa osuuttaan yhteisestä työstä. No joo, yhtä ärsyttäviä nämä on kavereina, perheessä tai missä tahansa. Sellaiset, joilla on kyllä (fiksujakin) mielipiteitä ja ideoita vähän joka asiaan, mutta tekeminen tyssää alkuunsa.
Vähän hidas tai tyhmä, mutta oman osansa hoitava, ahkera ja kehittymiskelpoinen tyyppi on paljon siedettävämpi kuin oma-aloitteeton, laiska ja oppimishaluton ihminen, vaikka lähtökohtaisesti olisi fiksumpi. Laiskuus ja itsekeskeisyys tekevät tyhmäksi. Ajan mittaan se aluksi vähän tyhmänä pidetty voi osoittautua fiksummaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalissa kanssakäymisessä ei ole mitään ongelmia, mutta joskus, kun selittää jonkun asian faktat ja toinen vastaa no mun mielestä asia on kuitenkin toisin(eikä ole mistään mielipiteestä kysymys), niin kyllä siinä meinaa epätoivo iskeä. Sellaiset hetket on raskaita.
Nuorempana mun oli vaikea sietää typeryyttä. Nykyään en jaksa välittää, hymähtelen vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein lapset tyhmähkön lähärin kanssa. Onneksi lapset perivät osaamisensa minulta. Rouva osaa levittää haaransa aina kun haluan ja pitää kodin kuosissa, joten tämä on vielä toiminut. Sen verran kuitenkin nalkuttavaa sorttia, että annan kenkää parin vuoden päästä kun lapset aikuistuu ja muuttaa pois kotoa.
M44(ingenjööri)
Voi insinööriä, väärin valitsit lastesi äidin, älykkyys kun periytyy äidiltä. Nyyh.
Jatkan vielä:, olen 27: Olen vuosia tehnyt perhetyötä. Vanhemmat näkevät usein ja mielellään lapsensa joinakin erityislahjakkuuksina, joilla on sen takia ongelmia koulussa. Onhan tuo asenne yleisyydestään johtuen aika huvittava, mutta samalla myös niin inhimillinen. Lämpimästi tukien ja luottamuksella pääsemme useimmiten yleisemmän ongelman äärelle, eli itsensä ja muiden hyväksymiseen. Siitä sitten pystyy työstämään näitä alkuperäisiä syitä ja samalla vaikka kouluhäiriköintiäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein lapset tyhmähkön lähärin kanssa. Onneksi lapset perivät osaamisensa minulta. Rouva osaa levittää haaransa aina kun haluan ja pitää kodin kuosissa, joten tämä on vielä toiminut. Sen verran kuitenkin nalkuttavaa sorttia, että annan kenkää parin vuoden päästä kun lapset aikuistuu ja muuttaa pois kotoa.
M44(ingenjööri)
Jos sinä olisit älykäs, sinä tietäisit, että äly periytyy äidiltä. Hämmästyttävää, että joku jakaa elämänsä kaltaisesi moukan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä:, olen 27: Olen vuosia tehnyt perhetyötä. Vanhemmat näkevät usein ja mielellään lapsensa joinakin erityislahjakkuuksina, joilla on sen takia ongelmia koulussa. Onhan tuo asenne yleisyydestään johtuen aika huvittava, mutta samalla myös niin inhimillinen. Lämpimästi tukien ja luottamuksella pääsemme useimmiten yleisemmän ongelman äärelle, eli itsensä ja muiden hyväksymiseen. Siitä sitten pystyy työstämään näitä alkuperäisiä syitä ja samalla vaikka kouluhäiriköintiäkin.
Sori eikun olen 26!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutts elämähän on hauskaa, kun kuuntelee muiden johtamia päätelmiä😅
"Jos huomaat keskustelevasi idiootin kanssa, pidä huolta, ettei hän tee samon." Meitä ihmisiä on erilaisia, Ei sille mitään voi. Mutta suvaitsevaisuuteen ja kohteliaisuuteen älykäskin kykenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein lapset tyhmähkön lähärin kanssa. Onneksi lapset perivät osaamisensa minulta. Rouva osaa levittää haaransa aina kun haluan ja pitää kodin kuosissa, joten tämä on vielä toiminut. Sen verran kuitenkin nalkuttavaa sorttia, että annan kenkää parin vuoden päästä kun lapset aikuistuu ja muuttaa pois kotoa.
M44(ingenjööri)
Hyi hitto! Osaatko edes hävetä?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se pidemmän päälle väsyttävää varsinkin töissä. Mutta ei tyhmyys (hitaus, vaikeus omaksua tietoa tai soveltaa ohjeita, miten se nyt tulkitaankaan) ole niin paha, jos henkilö oikeasti tekee töitä ja oppii uutta omaan tahtiinsa. Työelämässä paljon pahempia ovat laiskat ihmiset, joilla ei ole viitseliäisyyttä ottaa asioista selvää, eivät hoida omia tehtäviään saati sovitusti omaa osuuttaan yhteisestä työstä. No joo, yhtä ärsyttäviä nämä on kavereina, perheessä tai missä tahansa. Sellaiset, joilla on kyllä (fiksujakin) mielipiteitä ja ideoita vähän joka asiaan, mutta tekeminen tyssää alkuunsa.
Vähän hidas tai tyhmä, mutta oman osansa hoitava, ahkera ja kehittymiskelpoinen tyyppi on paljon siedettävämpi kuin oma-aloitteeton, laiska ja oppimishaluton ihminen, vaikka lähtökohtaisesti olisi fiksumpi. Laiskuus ja itsekeskeisyys tekevät tyhmäksi. Ajan mittaan se aluksi vähän tyhmänä pidetty voi osoittautua fiksummaksi.
Tämä liittyy nimenomaan niiden resurssien hyödyntämiseen. Kompensaation voima on ihmeellinen!
Minulla on ystävä, joka välillä sanoo itsestään, ettei ole kovin älykäs, on kuulemma perinyt tyhmät geenit, vanhempansa ovat tyhmiä. Tavallaan olen samaa mieltä: esimerkiksi mitään tieteeseen liittyvää tälle henkilölle on turha yrittää avata, kun hänelle yksilötason kokemustieto on aina todempaa ja arvokkaampaa - ja yleistettävämpää! - kuin tieteellinen. Vaikka miten päin yrittäisi selittää, että tiede koko ajan korjaa itse itseään eikä edes yritä väittää olevansa lopullinen totuus ja että kyse on todennäköisyyksistä, jotka sallivat poikkeukset, niin tälle henkilölle yksi poikkeus säännöstä kumoaa koko säännön.
Toisaalta hän on ihmissuhteissa hyvinkin taitava ja ottaa toiset ihmiset huomioon, käyttäytyy hyvin ihmisiä kohtaan ja näkee muista, vieraistakin ihmisistä heti asioita, jotka minä ymmärrän vasta vuosien kuluttua. Hänellä on taito saada toinen ihminen tuntemaan itsensä arvokkaaksi ja hyväksytyksi. Minusta sellainen on jopa harvinaista. Sitä pidän arvossa ja siksi arvostan myös tätä ystävää.
Älykkyyttä on niin monenlaista. Tälle ystävälle ei kannata yrittääkään selittää joitakin asioita, toisaalta vaikkapa minä olen ihan onneton toisissa, kuten ihmistuntemuksessa.
Jos ihminen jatkuvasti ei millään ymmärrä, mitä hänelle puhuu, niin ennemmin tai myöhemmin puhe loppuu. Se, onko syy puhujassa vai kuulijassa, voi olla oma lukunsa. Jos ei ole yhteistä ymmärrystä, puheenaiheista tulee pinnallisia ja mitättömiä. Jos haluaa luoda aidon ja syvän ihmissuhteen, niin täytyyhän sitä olla lähellä samaa tasoa älykkyydessä, mikä se taso sitten onkin.
Siellä on tänään Helsingin jäähallissa illalla inkelien yms. pöhelöiden kokoontumisajot. Käykäähän siellä kokeilemassa kauanko jaksatte.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs pystyy taantumaan tyhmemmän tasolle. Ilkeäluonteiset ihmiset ovat paljon suurempi ongelma.
Miten niin ongelma. Niitä voi vältellä tai jos ei pysty, niin saahan olla itsekkin ilkeä.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs pystyy taantumaan tyhmemmän tasolle. Ilkeäluonteiset ihmiset ovat paljon suurempi ongelma.
Ei sitä tarvitse taantua. Voihan vähemmän älykkäitä ihmisiä kuitenkin pitää kiinnostavina? Heillä on eri elämänkokemukset, kyllä niitä voi koettaa ymmärtää ja laajentaa perspektiiviään. Ja viihtyyhän sitä eläintenkin seurassa, vaikkeivät ne pysty keskustelemaan älykkäästi tai ratkomaan samanlaisia älyllisiä ongelmia kuin aika vähä-älyinenkin ihminen pystyy. Älykkyys on yliarvostettua. Arvostan enemmän rehellisyyttä ja ystävällisyyttä. (Väittävät että olisin älykäs, kun abstrakti matematiikka sujuu; tiedä sitten...)
Imbesillit taas kehuskelevat ÄOlla, omalla älykkyydellä yms.