olen aloittanut taas seurustelun, ja kaava on täysin sama. Työpäivän päätteeksi mennään makoilemaan sängylle ja plärätään kännykkää
Sitten jossain kohtaa iltaa pitää pestä hampaat, jotta voi plärätä lisää kännykkää jonnekin yhteen asti.
Aamulla kun kello soi seitsemältä, sitä torkutetaan tunti ja valitetaan, että en oikein saanut nukuttua yöllä. Aamupalakin jää välistä että ehtii töihin. Töissä menee tunti pidempään, ehkä parikin kun oli niin väsynyt olo. Aika mennä kotiin, sängylle räpläämään kännykkää.
Viikonloppuna voi onneksi nukkua ja olla tekemättä yhtään mitään!
Tätäkö se seurusteluelämä nykyään on? Ja ihmiset latailee vielä jotain dindereitä päästäkseen osaksi tätä..
Kommentit (37)
No älä ole tuollainen vätys. Eilenkin töiden jälke ehti hyvin naisen kanssa vetää maastopyörälenkin ja keittää trangialla kahvit järven rannassa.
Vierailija kirjoitti:
seura tekee kaltaisekseen
Joo, ei tee. Minusta ei tuollaiseen passiiviseen, aina myöhässä olevaan elämään ole. Surullista että joutuu ottamaan puheeksi, ettei nyt toimi.
No deittaile välillä työtöntä tai eläkeläistä.
Vierailija kirjoitti:
No älä ole tuollainen vätys. Eilenkin töiden jälke ehti hyvin naisen kanssa vetää maastopyörälenkin ja keittää trangialla kahvit järven rannassa.
Ei jaksa, ei ehdi, täytyy plärätä kännykkää.
Miksi pläräätte kännykkää sängyssä? Luulisi, että juuri seurustelun aloittaneet tekisivät siellä jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pläräätte kännykkää sängyssä? Luulisi, että juuri seurustelun aloittaneet tekisivät siellä jotain muuta.
Lopputulos kun kaksi ihmistä, joilla ei mitään kemiaa tai vetoa toisiinsa, ajautuvat yhteen koska "pitää seurustella".
Huolestuttavan suuri kansanosa on nykyään riippuvainen puhelimen pläräämisestä. Pornoriippuvuuden suhteen sama huoli on ollut minulla jo noin 20 vuotta, eli siitä lähtien, kun ilmainen porno tuli nettiin. Näiden kahden uuden riippuvuuden vuoksi maailma on siinä tilassa, missä se nyt on.
En ymmärrä. Jos kerran seurustelukumppani on tuollainen, niin miksi ihmeessä menet hänen luokseen päivittäin? Treffailkaa. Käykää harrastamassa, kävelyillä, erilaisissa tapahtumissa. Suhteen alkuvaiheeseen yleensä kuuluu, että toisen silmissä halutaan olla parhaimmillaan ja hänelle halutaan tarjota jotain spesiaalia. Kyllä sitä arkea sitten ehtii elää ihan riittävästi, jos suhde syvenee.
Minä ja puolisoni aloimme hyvin pian viettää viikonloput yhdessä (pe-su tai parhaimmillaan to-illasta ma-aamuun), mutta aina meillä oli alussakin suunniteltuna tekemistä; käytiin ulkona syömässä, käytiin elokuviss,a näyttelyissä, autoretkillä, kävelyretkillä, ystäviä tapaamassa jne. Jos olisin mennyt hänen luokseen huomatakseni vain, että hän aikoo viettää aikaa kännyllä tai tietokoneella, niin vierailuni olisivat loppuneet siihen,
Eiköhän tuossa kuviossa ole univelka merkittävässä osassa. Menkää klo 22 nukkumaan, niin jaksaa herätä, tehdä töitä ja illalla harrastaa muutakin kuin kännykkää.
Jokainenhan päättää itse mitä tekee. Mä meinaan kohta lähteä haravoimaan.
Parisuhteet ovat sitä varten, että tehdään lapsia. Sitten, kun lapsia on niin ei ole enää tuollaisia ajankäytön ongelmia.
Kuulostaa siltä, että teillä ei ole mitään tunnesidettä. Olette ja asutte vain muodollisesti yhdessä. Mikäs siinä, mutta turha valittaa omasta valinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet ovat sitä varten, että tehdään lapsia. Sitten, kun lapsia on niin ei ole enää tuollaisia ajankäytön ongelmia.
Kondomi ja vasektomia - ei oo, ei tuu
Jos kaava on ollut sama jo useammassa suhteessasi, niin ainoa yhdistävä tekijä niissä olet SINÄ.
Keltaisessa Ruusussa myydään erinomaisia seuralaisia.
Sitä se on. Toinen ihminen on maailman hyödyttömin hankinta omaan elämään. Hanki huonekasvi, siitä on enemmän iloa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pläräätte kännykkää sängyssä? Luulisi, että juuri seurustelun aloittaneet tekisivät siellä jotain muuta.
Samaa ihmettelin.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet ovat sitä varten, että tehdään lapsia. Sitten, kun lapsia on niin ei ole enää tuollaisia ajankäytön ongelmia.
Sitähän varten ne on. Mitään muuta syytä ei ole olla parisuhteessa. Seksintarpeiset saa seksinsä muutenkin ja sitten ollaan me joita ei seksikään kiinnosta, me ei tehdä sitäkään parisuhteella kuin lasten tekijät ja panopuput.
Sitähän se on, viimeistään kahden ensimmäisen yhdessäolovuoden jälkeen.. Yksin olen paljon meneväisempi ja aina toivon että olisi joku jakamassa niitä hetkiä, sit suhteessa ollessa maataan sängyllä tai sohvalla netissä ti tv n ääressä..
seura tekee kaltaisekseen