Poikaystävän saaminen tekisi minusta onnellisen

Onkohan yksi keskeisimpiä syitä siihen, miksi olen sinkku se, että olen liian tyytyväinen omaan elooni ja elämääni. En osaa tai kykenen antamaan naisille mielikuvaa siitä, että vain Hän olisi se, joka tekisi elämästäni onnellisen. Tai vain Hänen kauttaan saavuttasin onnen. 

Tottta kai, jos saisin mahdollisuuden olla ja elää parisuhteessa, niin haluiaisin kokea, että yhdessä elämämisemme olisi miellyttävämpää kuin sinkkuna mutta aika paljon tulisi paineita löytää kumppani, jos nyt alkaisin kokea, että ilman kumppania elämäni on korkeintaan puolinaista.

Jotenkin haluan uskoa tai ainakin kuvitella, että niin sinkkuudessa kuin parisuhteessa on niin hyvät kuin huonot puolensa siksi itse yritän keskittyäa ja ainakin enimmäkseen nauttia siitä, jossa parhaillaan olen ja elän.

Jotenkin vierastan ja koen kiusallisena ajatuksen siitä, että minun pitäsi alkaa metsästämään ja hakemalla hakea itselleni kumppania. Tiedostan kyllä riskin, että saatan mennä hautaan asti sinkkuna.

Mutta olisiko se oikeasti niin kamalaa? - Ehkä se saattais olla, jollei elämässäni olisi yhtään ketään läheistä koska itsekseni viihtyvä ja muista vetäytynyt erakko en koe tai tunne olevani. - Heitäkin kai on, mutta luullakseni itsekseen viihtyvät erakot ovat lopulta hyvin pienen pieni vähemmistö.

Enemmän kai sinisilmäinen ja hölmö kun jaksan uskoa ja luottaa, että löydän ja kohtaan oman kumppanini, jos niin on tarkoitettu. Ellen, niin jatkan ja olen sinkkuna, kuten tähänkin asti. Ei kenelläkään ole, eikä ole ollut velvollisuutta asettua ja olla parisuhteessa minun kanssani. 

Parisuhde on minulle mahdollisuus mutta toistaiseksi en ole kokenut, että siihen pyrkiminen tai sellaisen tavoittelu olisi jokin erityinen velvollisuus.

ihmistä pitkin sä et ikinä voi itseesi matkustaa.

Ei mulla muuta.

T. Wirtanen

Vierailija kirjoitti:

Sama. Haluaisin edes kerran elämässäni kokea miltä tuntuu olla haluttu ja rakastettu, jollekkin se number one. Koskaan en ole noita kokenut. Sairastan vaikeaa masennusta. N33

Todella ymmärretävä halu ja tarve. Mutta haluaisin kertoa tähän siitä kolikon toisestakin puolesta, että sellainen olo ei pysy päällä pitkään. Voi tuntua aivan kamalalta kun huomaa, että se alkaakin hiipua. Elämä tasapainottuu eikä se rakkauden alun hurmos pysykään enää arjessa päällimmäisenä. Siitä voi tulla jopa melkein hätä, että haluaa kokea sen ihanan tunteen uudelleen. Se on kuitenkin ohimenevää. Ei kukaan elä 24/7 toisesta ihmisestä, sellainen vain piipahtelee. Joten ihan älyttömästi ei kannata sitä omaa onneaan tämänkään tunteen (haluamisen) varaan rakentaa.

Toki jotkut ovat niitä lottovoittajia, jotka löytävät rinnalleen sen elinikäisen palavan rakkauden. Mutta melkein tuntuu että harvinaisia helmiä ovat tällaiset suhteet varsinkin nykyajassa.

Mutta siis ymmärrän kyllä että jos sitä ei ole koskaan kokenut, niin tottakai sen haluaa saada kokea. Ei siinä ole mitään väärää, vaan todella luonnollista. Tiedoksi vaan että se voi sitten olla todella, todella ohimenevä se fiilis mistä nyt haaveilet, että ei tule niin kauheana pettymyksenä jos/kun sellainen sun kohdalle osuu.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään nainen ei ole aidosti onnellinen sen vuoksi, että hän päättää alistua patriarkaatille.

Joo, kyllä nää mt-ongelmaiset omaa seksuaalisuuttaan ja identiteettiä ja sukupuoltaan vaihtavat liberaalit on hirveen onnellisen ja tasapainoisen oloisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama. Haluaisin edes kerran elämässäni kokea miltä tuntuu olla haluttu ja rakastettu, jollekkin se number one. Koskaan en ole noita kokenut. Sairastan vaikeaa masennusta. N33

Todella ymmärretävä halu ja tarve. Mutta haluaisin kertoa tähän siitä kolikon toisestakin puolesta, että sellainen olo ei pysy päällä pitkään. Voi tuntua aivan kamalalta kun huomaa, että se alkaakin hiipua. Elämä tasapainottuu eikä se rakkauden alun hurmos pysykään enää arjessa päällimmäisenä. Siitä voi tulla jopa melkein hätä, että haluaa kokea sen ihanan tunteen uudelleen. Se on kuitenkin ohimenevää. Ei kukaan elä 24/7 toisesta ihmisestä, sellainen vain piipahtelee. Joten ihan älyttömästi ei kannata sitä omaa onneaan tämänkään tunteen (haluamisen) varaan rakentaa.

Toki jotkut ovat niitä lottovoittajia, jotka löytävät rinnalleen sen elinikäisen palavan rakkauden. Mutta melkein tuntuu että harvinaisia helmiä ovat tällaiset suhteet varsinkin nykyajassa.

Mutta siis ymmärrän kyllä että jos sitä ei ole koskaan kokenut, niin tottakai sen haluaa saada kokea. Ei siinä ole mitään väärää, vaan todella luonnollista. Tiedoksi vaan että se voi sitten olla todella, todella ohimenevä se fiilis mistä nyt haaveilet, että ei tule niin kauheana pettymyksenä jos/kun sellainen sun kohdalle osuu.

Minä en usko noihin lottovoittajiin. Ehkä ulkopuoliset näkee sen niin, mutta valtaosa pitkistä liitoista on myös sitä työtä ja tiedostamista. Ja sietämistäkin. Toki myös palavaa rakkauttakin, eihän se sitä poissulje. Mutta vuosikymmenet sama naama, samoine pinttyneineen tapoineen aina siinä....

Realisti täytyy olla.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tekisi.

Lopputulos meinaa olisi, että ripustautuisit poikaystävääsi, eläisit elämääsi toisen kautta. Samalla jatkaisit tuota itsesi läheisriippuvuutta ja tukehduttaisit toisen. Onni ei tule muista ihmisistä, se tulee itsestäsi. Sun pitää löytää asiat, joista olet onnellinen omasta elämästäsi, arvostaa itseäsi, ymmärtää että itse mahdollistat onnesi. Ei kukaan muu ihminen sitä tee.

Se, että sinulla ei ole poikaystävää, ei liity mitenkään onnellisuuteesi. On kohtuutonta vaatia toiselle ihmiselle työkseen sinun onnellisuuteesi. Se sinun pitää löytää itse. Toinen vain täydentää sitä sitten, hyvässä tapauksessa.

Ja jos kaipaat vain fyysistä läheisyyttä, niin ainahan voi säätää. Tai keskittyä masturboimiseen. Se, ettei ole poikaystävää, ei todellakaan estä orgasmeja ja räjähtelevää iloa omasta seksuaalisuudestaan ja kehostaan.

Olen jo aika onnellinen mutta elämästä puuttuu mies. Hehkun onnellisuudesta kun olen saanut viettää illan/yön miehen kanssa.

T. Ap

Ja tähän lopuksi sitten kokemus-asiantuntijan lausunto 🥱:

"Rakkaus on vaan nussimista", Andy McCoy filosofoi.

----

googlaa:

IS "Andy McCoy avautuu harvinaislaatuisesti suhteesta poikaansa – tällainen on miehen uusi rakas"

Täällä m26, jolle kelpaisi myös tyttöystävä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet jo 18 vähintään, hoikka ja perusnätti nainen niin täällä olisi 45 vuotias miehekäs mies tarjolla poikaystäväksi.

Ps. Minulla on iso kulli ja olen jaksava ja taitava rakastaja.

Tämä on aina ihailun arvoinen asia ja tulee saattaa yleisesti naisten tietoisuuteen.

-pienemmän varustuksen omaava jaksamaton ja taitamaton nuorempi rakastaja.