Korkea verenpaine ja huimaus. Väsyttää aina vain. Voiko olla vaarallista?
Huimaus on alkanut vasta viime aikoina. Välillä pyörii päässä mutta en pyörry kuitenkaan. Huimaa vain hetken vähän aikaa. Tällaista ei ole ennen ollut.
Verenpaineet ovat olleet ainakin vuoden luokkaa 160/110. Tai korkeammatkin. Välillä paremmatkin mutta tuo ehkä keskiarvio.
Olen alle 30-v. Hikoilen ja haisen pahalle. Olen rapistunut ja väsynyt kuin mikäkin.
Olen jotenkin tosi huonossa kunnossa vaikka pärjään kyllä. En kuitenkaan koe olevani omassa normaalissa kehossani. Olen lihonutkin, paljon.
Kommentit (19)
Ei ole tullut mieleen mennä lääkäriin?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleen mennä lääkäriin?
Kaikki on laitettu masennuksen ja hypotyreoosin piikkiin.
Ap
Voi olla tai sitten ei, kristallipallo on valitettavasti huurussa ja teelehdet loppuneet.
Olo kohentuu heti kun olet saanut verenpainelääkkeet. Eli lääkäriin vaan. Noilla lukemilla lääkitys on selviö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleen mennä lääkäriin?
Kaikki on laitettu masennuksen ja hypotyreoosin piikkiin.
Ap
Eikö lääkäri mitannut verenpainettasi? Kuuluu jokaisen lääkärikäynnin perustoimiin.
Kilpirauhasen liikatoiminta tuli mieleen, mutta sitten luinkin että se sulla jo todettu. Onko siihen jotain lääkitystä? Onko kontrolloitu, ultrattu rauhasta? Vaikka vaiva olisi tiedossa, voin sanoa että lääköreiden tietoisuus kilppariasioista on todella vajavaista!
Tollaset arvot vaatii kyllä ehdottomasti verenpainelääkityksen, mene heti lekuriin, muutkin vaivat voi parantua tai helpottaa ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleen mennä lääkäriin?
Kaikki on laitettu masennuksen ja hypotyreoosin piikkiin.
ApEikö lääkäri mitannut verenpainettasi? Kuuluu jokaisen lääkärikäynnin perustoimiin.
Mittasi. Väitti ensin, että on jotain lääkärijännitystä vain. No sanoin, ettei ole vaan minulla on oikeasti verenpaineet koholla.
No käski seurailemaan kuukauden ajan. Seurailin ja parhaat arvot olivat luokkaa 130/85 eli normaalit.
Oli myös useita todella korkeita. No vein lääkärille tunnollisen listan useista mittauksista.
Ei syytä huoleen ja ajatteli, että kun masennuslääkkeet vievät masennuksen niin verenpainekin laskee.
No, enpä tiedä. Tästäkin aikaa jo puoli vuotta.
Ehkä ei ole syytä huoleen. Lisään vielä, että minua etoo lähes päivittäin, outo etova olo. Rintakehällä ja ylävatsalla painon tuntoa ja kihelmöintiä.
En juuri jaksan välittää mutta aina tulee uusia oireita, nyt tuo huimaus.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kilpirauhasen liikatoiminta tuli mieleen, mutta sitten luinkin että se sulla jo todettu. Onko siihen jotain lääkitystä? Onko kontrolloitu, ultrattu rauhasta? Vaikka vaiva olisi tiedossa, voin sanoa että lääköreiden tietoisuus kilppariasioista on todella vajavaista!
10 vuotta vajaatoimintaa ollut. Lääkkeenä tyroksiini.
Pitäisi käydä taas kokeissa.
Ap
Kilppari, ap, kilppari! Tuo 10. kommentti oli mulle se viimeinen "diagnoosin" vihje. Etova olo voi tulla, jos kilppari on kasvanut ja painaa henkitorvea. Sydän oireilee, kun arvot on vinksallaan ja sydämeen liittyy vahvasti myös verenpaine. Huimaus liittyy myös, koska kroppasi ei hapetu kunnolla ja sekin liittyy kilpirauhaseen (ja rautaan).
Tässäpä esimerkki elävästä elämästä:
Itsellä oli hoitamaton korkea verenpaine vuosia, tiesin että korkeat on paineet, mutta en jaksanut 35v kiinnostua aiheesta tarpeeksi, etenkin kun se ei sillä tavalla tuntunut.
Sitten vuosi sitten (silloin 52V) alkoi tuntua, aivoinfarkti ja suoraan sairaalaan - seuraukset eivät kovin mukavia, voin vakuuttaa. Korkea verenpainen vaatii pääsääntöisesti lääkityksen, jolla paineet saadaan alas.
On niin helppo siirtää asiaa, ja vuodet kuluu. Älä tee samaa virhettä.
Onko kipuja kropassa? Minulla kipu nostaa sykettä ja samalla verenpainetta. Kipukynnyslääkkeet on , että saa nukuttua.
No täytyy seurailla vielä verenpainetta tiheämmin ja yrittää muuttaa elintapoja, ettei ainakaan söisi suolaisia ja verensokeria kovasti kohottavia ruokia. Varmaan verensokerin koholla oleminenkin voi vaikuttaa verenpaineeseen.
Yö meni taas hikoillessa. Olin aivan pää märkä ja lakanat myös. Heräsin tähän ja vielä myöhemmin yöllä toisen kerran. Oli pakko mennä aamulla suihkuun ja vaihtaa lakanat. Tällaista ei ole siis ennen ollut kuten nyt viimeaikoina.
Minulla oli kyllä yöllä kylmä ja silti vain hikoilin. Ehkä kilpparin vajaatoiminta on nyt liikatoimintaan päin muuttunut. Täytyy käydä verikokeissa jahka ehdin.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Onko kipuja kropassa? Minulla kipu nostaa sykettä ja samalla verenpainetta. Kipukynnyslääkkeet on , että saa nukuttua.
Eipä juuri, onneksi. Joskus selkä vähän vinoilee mutta ei onneksi pahasti. Ainoa milloin tunnen todella repivää kipua kehossani, sellaista oikeasti kovaa kipua pitkin kroppaa, joka on lähes sietämätöntä ja on pakko liikuttaa jäseniä, on silloin kun meditoin. Eli keskityn kroppaani ja pelkästään olemiseen vailla ajatuksia. Tämä on varmaan jotain sellaista tiedostamatonta traumaa kehossa, joka puskee sitten esille kun rauhoitun kokonaisvaltaisesti.
Ap
Seuraukset on koettu - en suosittele! kirjoitti:
Tässäpä esimerkki elävästä elämästä:
Itsellä oli hoitamaton korkea verenpaine vuosia, tiesin että korkeat on paineet, mutta en jaksanut 35v kiinnostua aiheesta tarpeeksi, etenkin kun se ei sillä tavalla tuntunut.
Sitten vuosi sitten (silloin 52V) alkoi tuntua, aivoinfarkti ja suoraan sairaalaan - seuraukset eivät kovin mukavia, voin vakuuttaa. Korkea verenpainen vaatii pääsääntöisesti lääkityksen, jolla paineet saadaan alas.
On niin helppo siirtää asiaa, ja vuodet kuluu. Älä tee samaa virhettä.
Tätä tuskin kukaan haluaa, kiitos kommentistasi. Toivottavasti olet selvinnyt mahdollisimman hyvin aivoinfarktista, se voi viedä pitkän toipumisen.
Kerran sain erään kohtauksen mutta sitä ei lähdetty tutkimaan suuremmin koska ekg ja verikokeet olivat ok. Yhtäkkiä vain tunsin oloni huononevan, oli raskasta ja hengitys työlästä, kaveri ihmetteli vieressä, että onko minun vaikea hengittää. No en noteerannut, kunnes kunto romahti sillä tavalla, että olin aivan pyörtymäisilläni, tuntui, että pää painaa kovasti, sydän hakkaa ja sain itkun keskeltä sanottua, että soita ambulanssi. Tokenin siitä kuitenkin jotenkin todella nopeasti ja mittailin verensokerin, oli ok ja sitten verenpaineet. Näytti todella korkeaa lukua, 180/120 ja sen jälkeen yritin mittailla uudestaan. Mittari ei enää suostunut näyttämään arvoja lainkaan minulle mutta kaverille kyllä.
Ei soitettu ambulanssia sittenkään, vaan koska tokenin aika hyvin niin otin aspiriinia ja lähdin itse päivystykseen. Tässä välissä olin jo toipunut lähes täysin ja verenpaineet laskeneet 140/85.
Se oli pelottava kokemus ja tosiaan ekg ja verikokeet. Kaikki ok eikä kukaan osannut sanoa mitä tapahtui eikä koko asiaa ole sen jälkeen hoidettu.
Ehkä oli jokin tukos kyseessä, ei tietoa.
Tsemppiä sinulle. Kyllä nämä täytyisi ottaa paljon vakavammin.
Ap
En ole lääkäri
Mutta jos hikoilee ja hiki haisee pahalta niin olisi syytä katsoa maksa ja munuaisarvot.
Olet niin nuori että elämäntapa muutos on helpompi tehdä nyt kuin myöhemmin.
Jätä sokeri ja suola pois, kyllä, kokonaan
Liiku matalalla sykkeellä tunti päivittäin, kävele,pyöräile, kerää marjat ja sienet.
Maksasta laihtuu ensimmäisenä jos siellä on rasvaa..
Korkea verenpaine on pahasta ja voi aiheuttaa vaarallisia sairauksia, mutta se itsessään jo aiheuttanee noita oireita.