Lue keskustelun säännöt.
Pelkäätkö kuolemaa?
04.10.2022 |
Itse en enää pelkää. Olen aina ollut fatalisti, mikä kyllä helpottaa asiaa.
Edesmennyt Loiri sanoi odottavansa uteliaana elämää kuoleman jälkeen; olen vähän samanlainen.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella harvoin mietin sitä mutta onhan se vähän kammottavaa vaikkei tämä elämäkään oikeen suju.
En pelkää, saattais olla helpotus tässä elämäntilanteessa. Paljo mt sairaita ympärillä. Mitä joutuu auttamaan. Kohta loppuu voimat multakin.
En omaa kuolemaa, mutta,lähimpieni lähtöä pelkään.
Vierailija kirjoitti:
Näkisin oman kuolemani lähinnä helpotuksena, enemmän pelkään vaikkapa vanhempieni kuolemaa, enkä haluaisi kokea sitä.
Haluatko mieluummin että vanhempasi kokevat sinun kuolemasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En omaa kuolemaa, mutta,lähimpieni lähtöä pelkään.
Minäkään en pelkää omaa kuolemaa. Olen vakaumuksellisesti sitä mieltä, että kuoleman jälkeen ei ole yhtään mitään, ei kenellekään, kuten ei muillekaan eliölajeille. Tietoisuutta ei enää ole, eli ei myöskään katumusta elämättömästä elämästä tai harmitusta sen ennen aikaisesta päättymisestä. Jos kuolisin nyt, ei siis harmittaisi ensinkään koska minua ei olisi enää asiaa harmittelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen en pelännyt, mutta alkoi pelottamaan kun olivat tutkineet, että ihminen ehtii tajuta oman kuolemansa. Tosi ahdistava ajatus että tajuat "mää kuolin" eikä enää voi palata takaisin.
Kyllä pelkään, ja mielestäni kuolemaa saakin pelätä. Pelkään monia asioita: kuolemista, kaiken loppumista ja lopullisuutta, koska en voi uskoa tuonpuoleiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En varsinaisesti kuolemaa. Pelkään sitä, miten se kuolema voi tulla, monenlaisten kipujen säestyksellä. Toivoisin kuolevani ns. suorilta jaloilta ja saappaat jalassa.
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti kuolemaa. Pelkään sitä, miten se kuolema voi tulla, monenlaisten kipujen säestyksellä. Toivoisin kuolevani ns. suorilta jaloilta ja saappaat jalassa.
Tätä toivon myös. Lähipiirissä ollut niin paljon hitaasti ja tuskallisesti kuolevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää, enkä kyllä paljoa sitä ajattele. Kuolema tulee ennemmin tai myöhemmin, joten miksi pelkäisin. Se kyllä hirvittää, jos tulisi kivulias ja pitkä kuolema vaikka jonkun syövän takia. Mutta siinäkään ei pelota itse kuolema vaan kaikki se mitä tapahtuu ennen kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen en pelännyt. Nykyään pelkään, koska "en ole valmis." Haluan elää vielä ja paljon unelmia saavuttamatta. Ennen olin masentunut ja halusinkin kuolla.
Nuorena sitä pelkää ehkä eniten. Keski-iässä ei välttämättä pelkää kuolemaa eniten, vaan sattuuko eläessä, onko kuolintapa hyvä joskus sitten ja toimiiko eläessä eri asiat ettei kidu. Koska osalla on jo nuorena perussairauksia tai puutoksia, muttei sellaisia joihin kuolisi. Moni pelkää kenties että asiat jäisivät kesken ja tutut maisemat kiinnostavat, jokin tuttuus jossakin. Vaikka varmasti muuallakin on tuttuutta. Nykyään vaan kaikki paikat koko ajan täynnä ihmisiä, ennen oli helpompaa liikkua vaikkapa keskustassa, jos halusi maisemia katsella. Joillakin lapsuuden alueelle matkaa.
Ja joillakin ihmisillä voi olla jokin paniikki tai pelko, jos on ahdistuvaa sorttia. Sitä pitäisi ymmärtää paremmin. Vaikkei nyt kaikki ole kuolemassa.
En pelkää. Kaksi kertaa on ollut läheltä piti, mutta ei se tunne ja mielikuvat olleet pahoja. Mielihyvin hyvästelen maailman.
Elvytyksessä oli ihan kuin olisin sukelluksista noussut kohti valoa ja matkan varrella sitten tapasin edesmenneitä sukulaisiani.
En itse kuolemaa, mutta kipua, joka sitä edeltää. Kuolema eli kaiken täydellinen loppu on minulle positiivinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Näkisin oman kuolemani lähinnä helpotuksena, enemmän pelkään vaikkapa vanhempieni kuolemaa, enkä haluaisi kokea sitä.
Täysin sama mieltä,lainatun tekstin kanssa .
Näkisin oman kuolemani lähinnä helpotuksena, enemmän pelkään vaikkapa vanhempieni kuolemaa, enkä haluaisi kokea sitä.