Lue keskustelun säännöt.
Todellisuudentaju heikkenee jos minulla ei ole yleisöä
04.10.2022 |
Joko puoliso, perhe, kaverit, some tai keskustelufoorumit. Kuvitteellinen yleisö julkisilla paikoilla.
Muussa tapauksessa menen dissosiatiiviseen tilaan enkä saa todellisuudesta oikein mitään otetta.
Kommentit (4)
Onko kenelläkään kokemuksia tai neuvoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häh?
Jos olen yksin niin dissosioin. Eli pää menee jumiin ja olen kuin veden alla. En oikein kuule enkä näe kunnolla mitään. Dissosiaatiohäiriö jonkinlainen. Ap
Minut on jätetty lapsena emotionaalisesti heitteille ja minua on lapsena kielletty tuntemasta isoa osaa tunteistani. Olen ollut mt-ongelmaisen vanhempani lohtu ja käytännössä omaishoitaja alle kouluikäisestä. Minulla ei ollut tunteineni tilaa vaan olin vanhempani likasanko.
Nykyään jos minua ei kuulla eikä nähdä, menen dissosiaatiiviseen tilaan. Vähän kuin sukeltaisin veteen. En oikein näe enkä kuule kunnolla mitään. Ote todellisuuteen heikkenee. Tulen tilasta pois, kun koen että olen taas olemassa (eli joku huomioi olemassaoloni).
Nyt aikuisena vanhempi ei tunne minua lainkaan, koska hän ei keskustelussa anna minulle suunvuoroa eikä hän kysele asioitani koskaan. Puhelut on sitä, että kuuntelen häntä noin tunnin ja puhelu päättyy. Ap