Onko Saksassa yleistäkin / laillista, että työharjoittelijat ovat töissä pelkällä ruokapalkalla?

up

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Opiskelija on Saksassa vain Hochschule- tai Universität-opiskelija. Siis akateemiseen oppiarvoon tähtäävä. Muu on joko koulua, tai ammatillista oppimista oppisopimuksella, palkallista, Ausbildung. Vanhemmilla on velvollisuus ylläpitää lapsensa toimeentulo ensimmäisen koulutuksen/ ammatin hankinnan ajan, eli siihen asti, kun lapsi pystyy hankkimaan elantonsa jonkin alan ammattilaisena, myyjästä lääkäriin. Takaraja toki 25- tai 27-vuotiaaksi, tapauksesta riippuen, jos menee ihan vain kokeiluiksi ja mikään ei miellytä. Velvollisuus on, vaikka välit olisivat huonot. Vain taloudellisesti erittäin heikosti toimeentuleva saa lapselleen opintotukea. Parin viikon harjoittelupaikoista on kilpailua, koska lapset haluavat parannella cv:tään niillä. Lisätienestejä tekevät Werkstudentit opintojensa lomassa, maksimitunnit määritelty, 20/ kk, n. 14€/h. Myös minijobeja saa helposti, 450€ verottomana, mutta niitä tehdään pitempään, ei kukaan pariksi viikoksi ota, vaikka olisi työvoimapula. Minimipalkka nousi tänä vuonna taas, eivätkö voisi tehdä pitempään töitä? Hommia kyllä on ravintoloissakin. Näen ongelmana tuon lyhyen ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Opiskelija on Saksassa vain Hochschule- tai Universität-opiskelija. Siis akateemiseen oppiarvoon tähtäävä. Muu on joko koulua, tai ammatillista oppimista oppisopimuksella, palkallista, Ausbildung. Vanhemmilla on velvollisuus ylläpitää lapsensa toimeentulo ensimmäisen koulutuksen/ ammatin hankinnan ajan, eli siihen asti, kun lapsi pystyy hankkimaan elantonsa jonkin alan ammattilaisena, myyjästä lääkäriin. Takaraja toki 25- tai 27-vuotiaaksi, tapauksesta riippuen, jos menee ihan vain kokeiluiksi ja mikään ei miellytä. Velvollisuus on, vaikka välit olisivat huonot. Vain taloudellisesti erittäin heikosti toimeentuleva saa lapselleen opintotukea. Parin viikon harjoittelupaikoista on kilpailua, koska lapset haluavat parannella cv:tään niillä. Lisätienestejä tekevät Werkstudentit opintojensa lomassa, maksimitunnit määritelty, 20/ kk, n. 14€/h. Myös minijobeja saa helposti, 450€ verottomana, mutta niitä tehdään pitempään, ei kukaan pariksi viikoksi ota, vaikka olisi työvoimapula. Minimipalkka nousi tänä vuonna taas, eivätkö voisi tehdä pitempään töitä? Hommia kyllä on ravintoloissakin. Näen ongelmana tuon lyhyen ajan.

Onneksi Suomessa on erilainen systeemi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Siis puhutko sä nyt opiskeluaikana tehtävästä työstä, vai työharjoittelusta? Nämä on kaksi ihan eri asiaa.

Suomessa esim. terveydenhoitaja opiskelijat eivät saa harjoittelujaksollaan edes ruokaa, vaan se pitää itse maksaa tai tuoda eväät kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Eli poika siis ei nyt opiskele, jäi kielikokeessa parin pisteen päähän yliopistoon sisäänpääsyrajasta ja etsii nyt töitä. Tuohon paikkaan olisi lupautunut vuodeksi, mutta tosiaan ihmetyttää tämä parin viikon täysin palkaton harjoittelujakso ennen kuin aloittaisi varsinaisen työn.

Opiskelija on Saksassa vain Hochschule- tai Universität-opiskelija. Siis akateemiseen oppiarvoon tähtäävä. Muu on joko koulua, tai ammatillista oppimista oppisopimuksella, palkallista, Ausbildung. Vanhemmilla on velvollisuus ylläpitää lapsensa toimeentulo ensimmäisen koulutuksen/ ammatin hankinnan ajan, eli siihen asti, kun lapsi pystyy hankkimaan elantonsa jonkin alan ammattilaisena, myyjästä lääkäriin. Takaraja toki 25- tai 27-vuotiaaksi, tapauksesta riippuen, jos menee ihan vain kokeiluiksi ja mikään ei miellytä. Velvollisuus on, vaikka välit olisivat huonot. Vain taloudellisesti erittäin heikosti toimeentuleva saa lapselleen opintotukea. Parin viikon harjoittelupaikoista on kilpailua, koska lapset haluavat parannella cv:tään niillä. Lisätienestejä tekevät Werkstudentit opintojensa lomassa, maksimitunnit määritelty, 20/ kk, n. 14€/h. Myös minijobeja saa helposti, 450€ verottomana, mutta niitä tehdään pitempään, ei kukaan pariksi viikoksi ota, vaikka olisi työvoimapula. Minimipalkka nousi tänä vuonna taas, eivätkö voisi tehdä pitempään töitä? Hommia kyllä on ravintoloissakin. Näen ongelmana tuon lyhyen ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Opiskelija on Saksassa vain Hochschule- tai Universität-opiskelija. Siis akateemiseen oppiarvoon tähtäävä. Muu on joko koulua, tai ammatillista oppimista oppisopimuksella, palkallista, Ausbildung. Vanhemmilla on velvollisuus ylläpitää lapsensa toimeentulo ensimmäisen koulutuksen/ ammatin hankinnan ajan, eli siihen asti, kun lapsi pystyy hankkimaan elantonsa jonkin alan ammattilaisena, myyjästä lääkäriin. Takaraja toki 25- tai 27-vuotiaaksi, tapauksesta riippuen, jos menee ihan vain kokeiluiksi ja mikään ei miellytä. Velvollisuus on, vaikka välit olisivat huonot. Vain taloudellisesti erittäin heikosti toimeentuleva saa lapselleen opintotukea. Parin viikon harjoittelupaikoista on kilpailua, koska lapset haluavat parannella cv:tään niillä. Lisätienestejä tekevät Werkstudentit opintojensa lomassa, maksimitunnit määritelty, 20/ kk, n. 14€/h. Myös minijobeja saa helposti, 450€ verottomana, mutta niitä tehdään pitempään, ei kukaan pariksi viikoksi ota, vaikka olisi työvoimapula. Minimipalkka nousi tänä vuonna taas, eivätkö voisi tehdä pitempään töitä? Hommia kyllä on ravintoloissakin. Näen ongelmana tuon lyhyen ajan.

Eli poika siis ei nyt opiskele, jäi kielikokeessa parin pisteen päähän yliopistoon sisäänpääsyrajasta ja etsii nyt töitä. Tuohon paikkaan olisi lupautunut vuodeksi, mutta tosiaan ihmetyttää tämä parin viikon täysin palkaton harjoittelujakso ennen kuin aloittaisi varsinaisen työn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Siis jos se saa työpaikan, niin tottakai siitä maksetaan ihan kunnon palkka. Mutta jos on opintoihin liittyvä työharjoittelu, eli ei siis mikään työpaikka, niin sille on omat säädöksensä.

Eihän Suomessakaan harjoittelusta täyttä palkkaa makseta. Nyt en muista sitä prosenttimäärää, jota suositellaan korkeakouluharjoittelijoille, mutta tietty siivu se oli oikean työntekijän palkasta.

Ja esim. sote-alalla ja toisen asteen harjoitteluissa ei yleensä Suomessakaan makseta mitään. Se katsotaan osaksi koulunkäyntiä, eikä niistä koulupäivistäkään koululta mitään palkkaa saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Siis puhutko sä nyt opiskeluaikana tehtävästä työstä, vai työharjoittelusta? Nämä on kaksi ihan eri asiaa.

Työharjoittelujakso ennen varsinaista työn aloittamista. Ei opiskele nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Opiskelija on Saksassa vain Hochschule- tai Universität-opiskelija. Siis akateemiseen oppiarvoon tähtäävä. Muu on joko koulua, tai ammatillista oppimista oppisopimuksella, palkallista, Ausbildung. Vanhemmilla on velvollisuus ylläpitää lapsensa toimeentulo ensimmäisen koulutuksen/ ammatin hankinnan ajan, eli siihen asti, kun lapsi pystyy hankkimaan elantonsa jonkin alan ammattilaisena, myyjästä lääkäriin. Takaraja toki 25- tai 27-vuotiaaksi, tapauksesta riippuen, jos menee ihan vain kokeiluiksi ja mikään ei miellytä. Velvollisuus on, vaikka välit olisivat huonot. Vain taloudellisesti erittäin heikosti toimeentuleva saa lapselleen opintotukea. Parin viikon harjoittelupaikoista on kilpailua, koska lapset haluavat parannella cv:tään niillä. Lisätienestejä tekevät Werkstudentit opintojensa lomassa, maksimitunnit määritelty, 20/ kk, n. 14€/h. Myös minijobeja saa helposti, 450€ verottomana, mutta niitä tehdään pitempään, ei kukaan pariksi viikoksi ota, vaikka olisi työvoimapula. Minimipalkka nousi tänä vuonna taas, eivätkö voisi tehdä pitempään töitä? Hommia kyllä on ravintoloissakin. Näen ongelmana tuon lyhyen ajan.

Eli poika siis ei nyt opiskele, jäi kielikokeessa parin pisteen päähän yliopistoon sisäänpääsyrajasta ja etsii nyt töitä. Tuohon paikkaan olisi lupautunut vuodeksi, mutta tosiaan ihmetyttää tämä parin viikon täysin palkaton harjoittelujakso ennen kuin aloittaisi varsinaisen työn.

Niin eli puhut siis työpaikan koeajasta, eikä mistään työharjoittelusta. Työharjoittelu on opintoihin liittyvä kokonaisuus, tämä mistä puhut on ihan oikea työpaikka. 

Ja ei, ei kuulosta ihan lailliselta pitää ilman palkkaa edes minään koeaikana, mutta en tiedä sen kummemmin Saksan käytännöistä. Tämäkin voi olla sellainen asia, joka sovittaessa on laillinen, eli jos työntekijä siihen suostuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Siis puhutko sä nyt opiskeluaikana tehtävästä työstä, vai työharjoittelusta? Nämä on kaksi ihan eri asiaa.

Sitä minäkin yritin saada selville. Välivuosi on kyllä käsite täällä, mutta silloin ei ole opiskelija, eli käydään töissä, vähän pitempään. Tuleva opiskelija ei myöskään ole mikään käsite, koska silloin ei olla vielä oppilaitoksessa kirjoilla. Werkstudent opiskelee korkeakoulussa, ja saa tuntipalkkaa. Työtä ei saa tehdä yli 20h/kk. Vapaaehtoinen harjoittelu on mahdollista muutamaksi viikoksi. Niitä annetaan nuorille, jotka haluavat opiskelemaan. Palkaton. Minijob tai 450€ Job mahdollinen avustavissa työtehtävissä ilman ammattikoulutusta. Niitä on paljon. Palkka max 450€ kuussa, veroton, mutta sosiaaliedut mukana. Älkää määritelkö hakemuksessa lasta opiskelijaksi, jos ei tällä hetkellä ole. Se ei mene jakeluun täällä. Abitur tai Hochschulreife voi mainita.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa esim. terveydenhoitaja opiskelijat eivät saa harjoittelujaksollaan edes ruokaa, vaan se pitää itse maksaa tai tuoda eväät kotoa.

Sama se on lääkäriopiskelijoilla klinikkaharjoittelun aikana.

Niin vielä täysin palkaton työkokeilu on olemassa: Probearbeiten. Se kestää päivän pari, ja on todella aikuisellekin täysin palkaton. Tarkoituksena on vaihtaa joskus vaikka salaa nykyiseltä työnantajalta työpaikkaa. Eli vapaapäivänään voi käydä kokeilemassa uutta työpaikkaa ja tehdä kokonaisen vuoron.

Tiedän nämä harjoittelukuviot tällä hetkellä todella tarkkaan, koska omat lapseni ja heidän kaverinsa ovat siinä iässä, että järjestelevät näitä sivutöitään ja harjoitteluita, ja puhuvat niistä paljon. Työssäni sijoittelen mm. teinejä harjoitteluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksasta, iltaa, koulutusalalta: Riippuu millä asteella opiskelee. Jos menee peruskoulun jälkeen oppisopimuksella kolmeksi vuodeksi töihin, alkupalkka on noin tonnin kuussa, vähän ammatista riippuen. Jos taas opiskelee, siis korkeakoulussa, työstä ei tarvitse maksaa mitään. Ammattikoulu on harvinainen ratkaisu, ja heillekään ei tarvitse maksaa mitään. Sinne ajautuvat 'ongelmaiset' joiden sijoituksesta sekä vanhemmat että koulu ovat tyytyväisiä. Heidän harjoittelujaksonsa ovat muutamia viikkoja. Oppisopimus on jo keskiajalta tunnettu keskieurooppalainen, kaikista yleisin tapa hankkia ammatti. Kisälli-mestari-perinne on arvostettu. Opiskelijat ovat opintotuen piirissä, siksi ei palkkaa.

Lukion käynyt Suomessa, pitää välivuoden ennen opiskelemaan lähtöä ja muutti Saksaan tyttökaverin kanssa asumaan. Millä Saksassa opiskelijat hankkivat lisätienestejä, jos ei opiskeluaikana tehdystä työstä makseta mitään?

Ap

Silloin voi hankkiä jonkin Ferimenjobin. Mun lapseni meni kesälomalla tehtaalle ja sai yli 3000 kuussa. Praktikum sen sijaan on nimensä mukaan harjoittelu, jossa on kyse jonkun tietyn alan työkokemuksesta. Esim ennen kuin päättää, haluaako mennä opiskelemaan tiettyä alaa. Eikä siitä yleensä makseta palkkoja jollei ole jokin erityinrn sopimus.

T. saksalainen