Olen ollut kymmenen vuotta samassa työpaikassa, olenko luuseri?
Taidan olla, ja en ole vielä kolmeakymmentä vanhakaan.
En tiedä ketään oman ikäistä, joka olisi ollut samassa työpaikassa näin pitkään. Saan siitä jatkuvasti ihmettelyä.
Ennen ihmettelin itsekin, miten joku jaksaa olla 25 vuotta samassa työpaikassa. On niin helppo olla tutussa ja turvallisessa, missä ei oikein viihdy, eikä oikein inhoakkaan olla. Sitten päivät menee niin nopeasti, viikot ja kuukaudet ja vuodet, ja sitten on kulunutkin 10 vuotta. Ja varsinkin jos ei ole siunattu päämäärätietoisella luonteella, se on vieläkin helpompaa.
Olisiko jo aika vaihtaa paikkaa?
Kauanko itse olet ollut työpaikassasi?
Kommentit (22)
@1 kiitos. Välillä toivon, että saisin potkut. Olen sellainen luonne, että haluisin päästä helpolla kaikesta, silloin olen perustyytyväinen.
Tyytyväisyys tappaa innon muuttaa tai saada vaihtelua tai asioihin uutta puhtia. Asioita ei saada tapahtumaan.
Vaikka työ on henkisesti raskasta ja monet kerrat olen meinannut lähteä, tulen yhtäkkiä taas vaan ykskaks tyytyväiseksi ja asiat aina järjestyy ja lähtöhalutkin häviää.
Kun joku vaan potkaisisi mut pois, niin saisin elämässä uuden suunnan.
Ai siis nyt trollaat täällä tutullesi potkuja?
Mun isä oli samassa työpaikassa 40 vuotta.
Miksi se olisi mitenkään luuserimaista?
Olen ollut juurikin 10 vuotta. Tottakai kyllästyttää enimmäkseen, mutta olen saanut uskomattoman hyvän työpaikan, joten parempaa paikkaa en ainakaan voisi saada.
@4 isäsi ei todellakaan ole luuseri.
Entisaikaan oli normaalimpaa olla vuosikymmeniä töissä, eikä kukaan sitä ihmetellyt. Jostain syystä nykyään pitäisi kehittyä, vaihtaa alaa, ajatella itsekeskeisemmin (joka on siis tavallaan totta, mutta mua ainaki ärsyttää ihan töissä, että hatkat otetaan heti, kun joku asia ei miellytä) toki terve itsekkyys kunniaan ja kynnysmatto ei saa tai pidä olla.
Nykyään sitten on tullut, että pitäisi vaihtaa useammin työpaikkaa ja kuka on ollut pitkään, on vähän semmonen ja tämmönen. Onko siinä sitten tavallaan mitään pahaa?
Nykyään pitää vaihtaa 2-3 vuoden välein eli yleensä siinä vaiheessa kun on oppinut työnsä aika hyvin siellä vanhassa paikassa.
Nykyään on pakko vaihtaa, jos haluaa parempaa palkkaa. Siis duunari aloilla. Ne tuntipalkkoihin tulevat TES korotukset on täysi vitsi. Ei kata inflaatiota ja hintojen nousua joka asiassa. Pitää vaihtaa ja pyytää aina hieman enemmän.
Meillä jäi eläkkeelle mies joka oli ollut yli 40 vuotta talossa, minulla vasta reilu 30
Mulla sparraajana toimi kaveri. En uskonut itsekään että saan aikaiseksi hakea, päivittää nykyaikaisen cv:n, pääsisin edes haastatteluun, saati että saisin soiton että tulisitko meille töihin!
Aivan ihanaa, onneksi tuli tehtyä!
Kyllä se siitä, prosessi on sinullakin selvästi käynnissä! Katsele työpaikkoja. Hae mielenkiintoisia, äläkä luovuta vaikkei heti tärppää. Kannustan täällä sinua!
Olen ollut kohta 20 vuotta samalla työnantajalla. "vasta tulin". Taitaa olla nyt 9. tehtävänimike menossa, eli noin 2 vuoden välein olen töitä vaihtanut, vaikka samalla työnantajalla olenkin ollut. Palkkakin on kehittynyt alimmasta tulodesiilistä ylimpään tämän työnantajan palveluksessa.
Eli miettikää siitä että kannattako niitä "paskaduuneja" ottaa vai ei. Jos en olis ottanu voisin yhä olla kuolevalla entisellä teollisuuspaikkakunnalla työttömänä...
Mun isä on ollut samassa työpaikassa 40 vuotta ja siirtyy vuoden päästä eläkkeelle.
En näe siinä mitään luuserimaista. Se on vain hienoa, jos on työpaikka jossa viihtyy ja jossa voi työskennellä huoletta vaikka sinne eläkeikään asti.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään pitää vaihtaa 2-3 vuoden välein eli yleensä siinä vaiheessa kun on oppinut työnsä aika hyvin siellä vanhassa paikassa.
Se on se ameriikan malli, että silloin on aika vaihtaa työpaikkaa, kun työvaatteet menevät likaisiksi. Tai viimeistään, kun työvaatteet menevät rikki. Ei työnantajalla "ole varaa" ostaa samalle työntekijälle kaksia työvaatteita. Uudelle työntekijälle toki pitää uudet työvaatteet ostaa.
Suoraan valmistuttua 18vuotiaana töihin ja edelleen samassa työpaikassa, täytän joulukuussa 34. En tunne olevani luuseri, päin vastoin.
Minä se vasta luuseri olen, kun pisin aika samalla työnantajalla yhtämittaa on ollut 10 kk, ja ikää on jo 53 vuotta. Ja tuo 10 kk sisälsi kaksi määräaikaista sopimusta.
t. ainaiseen työnhakuun kyllästynyt.
Ei pelkästä vaihtamisen halusta tarvitse tai kannatakaan vaihtaa. Hyvää tai edes neutraalia työpaikkaa on vaikea löytää.
Luuseriutta se on siinä tapauksessa jos vihaisit työtäsi joka päivä mutta et uskalla vaihtaa. Sellainen ei palvele yhtään ketään.
Palvelee se sen verran, että palkkaa juoksee. Minä tein 5 vuotta vittumaista työtä. Oli ensimmäinen työpaikka ja vakituinen työ koulun jälkeen ja halusin oikeaa oman alan työkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelkästä vaihtamisen halusta tarvitse tai kannatakaan vaihtaa. Hyvää tai edes neutraalia työpaikkaa on vaikea löytää.
Luuseriutta se on siinä tapauksessa jos vihaisit työtäsi joka päivä mutta et uskalla vaihtaa. Sellainen ei palvele yhtään ketään.
Tää luuseri lähetti just irtisanomisilmoituksen.
Et oo. Miksi sitä pitäis vaihdella? Mä kahdeksatta vuotta ja meillä on sellaisiakin jotka olleet melkein 20.
Isoisäni oli koko työuransa yhdellä työnantajalla. Noin 16-vuotiaasta 65-vuotiaaksi.
Harva alle 30 vuotias voi sanoa olleensa samassa työpaikassa tai ylipäätään yhtä jaksoissa työsuhteissa kymmenen vuotta ilman, että opsikelu, armeija tai työttömyys olisi katkaissut työssäolon. Se joka kutsuu tällaista ihmsitä luuseriksi voisi katsoa peiliin ja kysyuä, mitä itse on tullut tehneeksi viimeisen 10 vuoden aikana.
Sinkkumies