Miten sinun vanhempasi rentoutuivat lapsuudenkodissasi ja miten omat tapasi eroavat?

Äiti luki kirjaa, liikkui ja ulkoili, kuunteli radiota. Isä penkkiurheili ja kävi hölkkäämässä.

Itse käytän taidetta ja päihteitä tällä hetkellä, valitettavasti.

Tupkkaa, tupakkaa, tupakkaa, viikonloppuna kaljaa ja viinaa ja tupakkaa. Eipä vanhempani muuta tehneet kuin tv:ta katsoivat lisäksi.

Itse katson telkkua, neulon sukkia, olen palstalla.

Molemmat vanhempani olivat himolukijoita. Aina kirja kädessä, jos oli hetkikin vapaata aikaa. Ominaisuus periytyi minulle ja sisaruksilleni. Sen jälkeen kun lukutaidon hankkii, elämässä ei ole koskaan tylsää.

Lapsuudessani vanhempani tupakoivat, joivat ja katselivat televisiota. Tai kutsuivat kavereita kännäämään viikonlopuksi.

Itse aikuisuudessa ulkoilen luonnossa (patikkaretkiä), pelaan pelejä pc:llä ja luen kirjoja.

Nyt aikuisuudessani vanhempani ovat alkaneet harrastamaan terveellisiä asioita eli marjastavat, lukevat kirjoja ja neulovat. Harmittaa, etteivät kyenneet tähän kun olimme lapsia sisaruksieni kanssa. Viina oli silloin tärkeintä. Vasta ulosottovelat ja vakava sairastuminen saivat heidät ryhdistäytymään.

Enpä paljoa kiinnityänyt huomiota siihen miten vanhempani rentoutuivat, itse touhusin niin paljon. Saunassa käytiin isein, isäni harrasti metsästystä ja kävi salilla, sen tiedän. Äitini piirsi paljon ja askarteli, kutoikin, ehkä sit ne oli rentoutumista.

Itse tentoudun musiikkia kuunnellen, lukien, uiden ja lenkkeillen, mies käy salilla ja ajaa motocrossia. Lasten kanssa aika menee nopeasti, rentoutuminen illalla lasten nukkuessa mulle ominaisinta.

Ei ne osanneet rentoutua. Enkä osannut itsekään ennenkuin paloin loppuun ja oli pakko.

Hyvä kysymys. Onkohan tuossa vinha perä, ettei moni tee ainakaan sitä, mitä omat vanhemmat.

Oma isäni oli aina kotona sairauseläkkeellä, vai onko se nykyisin nimeltään työkyvyttömyyseläke. Kuunteli radiota lähes aamusta iltaan. Uutisten aikaan komensi penskat hiljaisiksi. Hän myös seurasi luontoa ja kirjasi ylös esim. muuttolintujen tuloa, ensilumen päivämäärää, kovimpia pakkaslukemia. Kun isä kuoli, niitä täysiä vihkoja löytyi kymmenkunta.

Äiti taas kävi naisvoimistelijoissa. Talvisin hiihti järjettömän pitkiä lenkkejä (20-25 km).

Minä nukun päiväunia, löhöilen sohvalla telkun ääressä ja puhun ylipitkiä puheluita ystävien ja sukulaisten kanssa. Se on rentouttavaa. Työviikon päätteeksi aina saunon ja juon lonkeroita.

Luen paljon ja lenkkeilen kuten vanhempani. Televisiota en katso juuri lainkaan vaikka lapsuudenkodissani katsottiin. Minulla on aikaa vieviä taideharrastuksia. Vanhemmillani ei varsinaisia harrastuksia ollut.

Minä myös teininä mietin miten tylsää vanhemmillani mahtaa olla, ovat vain kotona, elämä valuu hukkaan! Nyt kolmekymppisenä en mitään tee niin mieluusti kun ole vain kotona :,D elämä valui hukkaan tyhjänpäiväisten baarituttujen kämpillä päihteissä..

Lukivat kirjoja. Söivät jäätelöä. Olivat/ovat edelleen tosi aktiivisia, on kasvimaata ym. Alkoa eivät käyttäneet enkä käytä itsekään. Kahvista pidämme.

Itse olen todella laiska, ei puhettakaan että itse kasvattaisin mitään vihanneksia. Rentoudun makaamalla sohvalla ja lorvimalla netissä. Teini-ikäisten lasteni mielestä elämäni on varmasti todella tylsää, mutta en yksinkertaisesti kaipaa tämän enempää. Laiska elämä on parasta. Töissä käyn ja muuta en jaksa. N41

Vanhempani, nyt noin 80 vuotiaita, tekivät jo 35 vuotta sitten puutarhatöitä, marjastivat ja sienestivät, kävivät läheisessä metsässä kävelemässä koiran kanssa, hiihtivät, pyöräilivät, tekivät puutöitä ja äiti erilaisia käsitöitä sekä kävi jumpassa. Samaa tekevät kyllä vieläkin, mikään ei ole muuttunut ja he ovat onnellisia hyväntuulisia senioreita. Samanlaisia harrastuksia on ollut myös appivanhemmilla ennen ja nyt

Itse asun myös perheeni kanssa omakotitalossa ja marjastan, teen puutarhatöitä, käyn kävelemässä metsissä ja kansallispuistoissa, pyöräilen, hiihdän ja luen, joskus katson hömppää telkkarista. Miehelläni on samat harrastukset/rentoutumiskeinot ilman hömpän katsomista.

Lapsemme, 16-21 vuotiaat, tykkäävät marjastaa, liikkua luonnossa, käydä pyöräilemässä ja hiihtämässäkin + joitakin erilaisia harrastuksia, mutta nekin ovat mukavia fiksuja ja rentoja harrastuksia.

Me kaikki olemme rentoja hyväntuulisia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhempani olivat himolukijoita. Aina kirja kädessä, jos oli hetkikin vapaata aikaa. Ominaisuus periytyi minulle ja sisaruksilleni. Sen jälkeen kun lukutaidon hankkii, elämässä ei ole koskaan tylsää.

Tämä lukemisen ilo on ihana asia! Olin lapsena ja nuorena todellinen lukutoukka ja jos jossakin oli, niin piti tulla kiireellä kotiin, että pääsi lukemaan. Tylsiä hetkiä ei tullut. Jos en saanut lukea, niin mielikuvitukseni laukkasi ja keksin omia tarinoitani, joita jatkoin jopa kuukausia.

Teen niin nykyäänkin, mutta valitettavasti aikaa ei lukemiseen ole niin paljoa kuin haluaisin. Tykkään olla yksin, sillä yksin ollessa joko luen tai jos en voi lukea, esimerkiksi autoa ajaessa, niin mielestäni on aina joku keskeneräinen tarina. Muille en tarinoistani kerro, ne ovat ikiomiani. Ehkä joskus saatan kirjoittaa niitä ylös, ehkä en.

Ap on todella itsekäs.

Kaikki heidän tekemiset liittyivät kotiin. Keväällä pihan ja istutusten laittoa ja talon suursiivous. Kesällä ja syksyllä marjojen poimintaa, pakastamista, mehustamista ja perunoiden ja juuresten nosto. Talvella joulusiivous ja joulun laittaminen, kansalaisopiston kurssit, sukkien kutomista, hiihtämistä, television katsomista, lumitöitä.

Ollaan mieheni kanssa kovia shoppailemaan. Saatan etsiä jotain tiettyä vaatetta tuntikausia netistä. Mieheni shoppailee usein digijuttuja ja myös vaatteita ja kenkiä.

Jos ollaan kesämökillä, meillä on koko perheen kännykkäkielto. Soudellaan, sup-lautaillaan, uidaan, pompitaan trampoliinilla, tehdään pihatöitä tai remonttia, saunotaan ja luetaan kirjoja.

Lapsuudenkodissa oli paljon porukkaa ja kova tohina koko ajan. Meillä oli 4 omaa lasta, joista minä toiseksi vanhin,, 2 sijoituslasta, viikonloppuisin usein pari tukilasta tai toisten sijaisperheiden lapsia viikonloppulomalla meillä. Lisäksi oli äidin vanhemmat seinän takana ja kävivät meidän puolella taloa syömässä. Tallissa oli pari hevosta ja navetassa yleensä 4-5 lypsävää lehmää. Kanojakin oli, lukumäärä vaihteli, ja yksi kukko kerrallaan. Äiti kiersi myös myyjäisissä myymässä käsitöitä ja leivonnaisia. En usko, että omat vanhemmat koskaan rentoutuivat, kun koti oli samalla työpaikka.

Lojuivat sohvalla ja katsoivat telkkaria.

Minä istun surffaamassa netissä tai luen mukavassa löhötuolissa jotain kirjaa

Vierailija kirjoitti:

Ap on todella itsekäs.

Ai, niinkö sun mielestä? Jos viikonloput siivoaa, pesee pyykkiä, kokkaa perheelle ja muutaman tunnin käy konsertissa, niin onpa tosi itsekästä. Mä en ymmärrä ihmisiä, jotka ei pidä huolta omasta mielenterveydestään tekemällä itselleen mieluisia asioita. Mä maalaan ja harrastan liikuntaa ja tähän päivään asti on pääkoppa pysynyt kunnossa. Mä käyn myös ystävieni musaa kuuntelemassa ja taidehallilla usein. Ja järjestän juhlia. Jos multa joku kaiken hauskan kieltäisi, kadottaisin minuuden. Mä kannustan ja rohkaisen, että kaikki tekisi niitä asioita, jotka lisää omaa hyvinvointia.

Pakko kertoa isovanhemmistani, siis isäni vanhemmista, koska heillä oli hyvin erikoiset tavat rentoutua. Ukki soitti haitaria ja huuliharppua ja olisi osannut soittaa lähes mitä vaan soitinta, muttei omistanut kuin nuo kaksi.

Olin 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa heillä usein viikonloppuja. Lauantain ohjelma oli suunnilleen vakio: aamupuuro, kävelylenkki, lounas, päivälepo, jonka jälkeen ukki soitti haitaria tai huuliharppua. Minä usein lauloin mukana. Päiväkahvin jälkeen mentiin saunaan, ensin miehet, sitten naiset, keitä sattui paikalla olemaan. Saunan jälkeen sai limua ja aikuiset muun saunajuoman. Sitten mummo lausui runoja. Hän nimittäin eläkkeelle jäätyään alkoi kirjoittaa runoja ja oli harrastanut runon lausuntaa jo työssä ollessaan, käynyt esiintymässäkin paljon. Iltapala oli runsas ja katsottiin viihdeohjelmia telkusta, mitä nyt tulikin, lotto ja Heikki Hietamiehen lauantaitanssit ja kesäillan valssi ja mitä näitä nyt oli.

Olen aikuisena katunut, miksei tullut opetettua mummon ja ukin rentoutumistapoja. En osaa soittaa mitään soitinta, vaikka ukki jopa osti minulle pianon. Jäi todella lämmin olo aina siellä vierailtuani. Ehkä pitäisi kokeilla, syntyisikö minulta runo. Mummon runoissa oli monesti huumoria mukana ja yllättäviä käänteitä. Ihailin hänen mielikuvitustaan. Insinöörinä en ole luontaisesti mielikuvituksellinen, mutta ehkä sitä voisi treenata.

Avantouinti on paras rentouttaja. Liikunta toiseksi paras. Mieheni mielestä sängyssä peuhaaminen rentouttaa parhaiten, mutta minulle ei toimi.

Omat lapset lähtevät mielellään uimahalliin tai kesällä järveen uimaan ja rentoutuvat sillä tavalla. Kuuntelevat paljon äänikirjoja ja soittavat kanteletta tai viulua.

Minun äitini oli takakireä suorittaja, rauha hänen sielulleen. Ei hän tainnut rentoutua ikinä. Mietin monesti, miksi tekee vapaaehtoisesti pitkiäkin työputkia sairaanhoitajana yötöitä. Vasta kun olin täysi-ikäinen, hän paljasti, että meillä oli rahasta koko ajan tiukkaa ja toisinaan oli joutunut neuvottelemaan vuokranmaksun lykkäämistä, jos ei vielä ollut palkkapäivä. Luulen, että rahahuolet ja kaikki vastuu sekä kotona että töissä tekivät hänestä sellaisen kuin hän oli.

Teini-iästä jäi mieleen, kun meidän pihasauna meni käyttökieltoon, koska hormi oli murenemassa. Meillä oli siis yhteinen pihasauna toisen omakotitalon kanssa (2 rintamamiestaloa samalla tontilla). Silloin aloin käydä avannossa ensimmäistä kertaa. Kotona oli vain todella pieni suihku vessan nurkassa ja tuntui, että kaipasi muutakin kuin pikkusuihkulla pienessä tilassa vedellä huljuttelua. Avantouinti tuntui äärimmäisen hyvältä ja toi koko kehoon niin suuren rentouden, että muistan sen tunteen edelleen, vaikkei enää avannosta tule yhtä isoa euforiaa.

Viinalla ja tupakalla. Itse en polta.