Eronneet: onko teillä niin, että jos lapsi hölmöilee esim koulussa

Riippuu hölmöilyn vakavuudesta. Jos on tarpeen niin kokoonnutaan kaikki yhdessä keskustelemaan. Jostain huono käytös-merkinnästä juttelee se vanhempi jonka luona lapsi sillä viikolla on. Me vanhemmat jutellaan sitten keskenämme jos pitää sopia joku yhteinen linja asiaan

Lähetän viestin eksälle että olen jo rankaissut lasta eikä hänen tarvitse.

Ja kysyn asiaa sen takia, että miehelläni (joka eronnut siis jo vuosia sitten) on tapana mennä exän luokse juttelemaan lapselle, jos on esim tullut ikävä wilma-merkintä.

Mitään rangaistusta lapselle ei aseteta. On vaan näitä juttuhetkiä, joissa molemmat vanhemmat paikalla. Ja lapsi tuntuu näistä tilanteista jopa pitävän.

Minusta se on outoa. Lapsia on itsellänikin, enkä ravaa exän luona juttelemassa milloin mistäkin. Ja joo, kuulostaa että olen mustasukkainen, ja olenkin. En oikein jaksa tätä kuviota enää. Ap

Ei todellakaan keskustella yhdessä mistään.

En ole ex-miehen kanssa puheväleissä enkä voi tavata häntä väkivallan uhan vuoksi. Lapset joutuivat näkemään exän väkivaltaisuutta jo avioliiton aikana.

Se vanhempi vastaa lapsesta kumman viikko sattuu olemaan. Jos teinit pärseilee vaikka koulussa exän hoitovuorolla, ex selvittää koulun ja lapsen kanssa omalla tyylillään. Mä saan tietooni sen minkä saan wilman kautta.

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn asiaa sen takia, että miehelläni (joka eronnut siis jo vuosia sitten) on tapana mennä exän luokse juttelemaan lapselle, jos on esim tullut ikävä wilma-merkintä.

Mitään rangaistusta lapselle ei aseteta. On vaan näitä juttuhetkiä, joissa molemmat vanhemmat paikalla. Ja lapsi tuntuu näistä tilanteista jopa pitävän.

Minusta se on outoa. Lapsia on itsellänikin, enkä ravaa exän luona juttelemassa milloin mistäkin. Ja joo, kuulostaa että olen mustasukkainen, ja olenkin. En oikein jaksa tätä kuviota enää. Ap

Eli tarjoat palkinnon lapselle siitä, että tämä on hölmöillyt koulussa ja opettaja on joutunut puuttumaan siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn asiaa sen takia, että miehelläni (joka eronnut siis jo vuosia sitten) on tapana mennä exän luokse juttelemaan lapselle, jos on esim tullut ikävä wilma-merkintä.

Mitään rangaistusta lapselle ei aseteta. On vaan näitä juttuhetkiä, joissa molemmat vanhemmat paikalla. Ja lapsi tuntuu näistä tilanteista jopa pitävän.

Minusta se on outoa. Lapsia on itsellänikin, enkä ravaa exän luona juttelemassa milloin mistäkin. Ja joo, kuulostaa että olen mustasukkainen, ja olenkin. En oikein jaksa tätä kuviota enää. Ap

Eli tarjoat palkinnon lapselle siitä, että tämä on hölmöillyt koulussa ja opettaja on joutunut puuttumaan siihen?

Lapsen vanhemmat tekevät niin. Minä en voi siihen vaikuttaa, kun en ole lapsen huoltaja. Ap

Kuten yllä jo mainittu, niin riippuu hölmäilyn tasosta. Jos isompi rikkomus, niin tottakai keskustelen exän kanssa asiasta, tarvittaessa yhteisesti jutellen. Tämä siis ideaalitilanne jos exä on aktiivisesti mukana ja osallistumassa lapsensa elämään(, meillä tämä ei ole mahdollista, koska exää ei kiinnosta tuon taivaallista mitä lapsensa tekevät tai jättävät tekemättä).

Ap:lle - kuulostaa siltä, että taitaisi olla puhumisen paikkaa miehesi kanssa. Teidän täytyy pystyä näistäkin asioista puhumaan keskenänne ja päästä yhteisymmärrykseen. Koska pienikin skisma vain korostuu uusperhekuvioissa.

Miehellä ei ollut Wilma tunnuksia, hoidin KAIKKI kouluun liittyvät asiat. Hienosti meni pojalla koulu myös lukio. 

Pari kertaa taidettiin nuoren kanssa juoda kahvit saman pöydän ääressä ja keskustella elämän vakavat asiat uusiksi.

Oli oikein tehokasta. Nuori ymmärsi, että vanhemmat ovat puheväleissä, eikä meidän välillä voi pelata mitään kuvioita. Ei, vaikka oltiin erottu vuosia sitten.

Oikein mallikelpoinen nuori aikuinen tällä hetkellä. Muistaa edelleen positiivisesti nämä pysäytykset, kun meinasi alkaa mennä liian lujaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn asiaa sen takia, että miehelläni (joka eronnut siis jo vuosia sitten) on tapana mennä exän luokse juttelemaan lapselle, jos on esim tullut ikävä wilma-merkintä.

Mitään rangaistusta lapselle ei aseteta. On vaan näitä juttuhetkiä, joissa molemmat vanhemmat paikalla. Ja lapsi tuntuu näistä tilanteista jopa pitävän.

Minusta se on outoa. Lapsia on itsellänikin, enkä ravaa exän luona juttelemassa milloin mistäkin. Ja joo, kuulostaa että olen mustasukkainen, ja olenkin. En oikein jaksa tätä kuviota enää. Ap

Eli tarjoat palkinnon lapselle siitä, että tämä on hölmöillyt koulussa ja opettaja on joutunut puuttumaan siihen?

Lapsen vanhemmat tekevät niin. Minä en voi siihen vaikuttaa, kun en ole lapsen huoltaja. Ap

Pidät lapsesta huolta mutta sinulla ei ole valtaa lapseen? Kuulostaa harvinaisen huonolta diililtä joka on tuomittu epäonnistumaan.

Kerran ollaan molempien lasten kanssa jouduttu yhteiskeskustella, siinä se.

Inhoan ja halveksin lasten toista vanhempaa enkä pysty, halua enkä myöskään aio olla samassa paikassa hänen kanssaan kuin aivan välttämättömimmän.

Vierailija kirjoitti:

Kuten yllä jo mainittu, niin riippuu hölmäilyn tasosta. Jos isompi rikkomus, niin tottakai keskustelen exän kanssa asiasta, tarvittaessa yhteisesti jutellen. Tämä siis ideaalitilanne jos exä on aktiivisesti mukana ja osallistumassa lapsensa elämään(, meillä tämä ei ole mahdollista, koska exää ei kiinnosta tuon taivaallista mitä lapsensa tekevät tai jättävät tekemättä).

Ap:lle - kuulostaa siltä, että taitaisi olla puhumisen paikkaa miehesi kanssa. Teidän täytyy pystyä näistäkin asioista puhumaan keskenänne ja päästä yhteisymmärrykseen. Koska pienikin skisma vain korostuu uusperhekuvioissa.

Olet varmaan oikeassa, että täytyy puhua. Minäkin ymmärtäisin, jos kyseessä olisi isompi rikkomus, niin silloin on paikallaan keskustella yhdessä. Nyt tilanne on se, että lapsi hakee huomiota ja saa vanhempansa yhteiseen tilaan, kun jotain pientäkin tapahtuu. Ap

Yleensä "aktiivisesti lasten elämässä mukana oleminen" tarkoittaa sitä että kaiken pitää mennä kuten äiti kaikille määrää, lapsille, ja exälle. Koettu on. Sitten kun ei hänen pillin mukaan tanssita, niin "et välitä lapsistasi". Viime kesänä lapset olivat tällä lähivanhemmallaan koulujen kesäloman aikana 1,5 viikkoa, lopun ajan meillä tai meidän puolen sukulaisilla. Nyt kun koulut alkoivat, toinen lapsista on nähnyt tämän toisen vanhemman yhden kerran. Silti lähi saa elareita useita satoja euroja kuussa, sekä pitäisi elää kuten hän määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn asiaa sen takia, että miehelläni (joka eronnut siis jo vuosia sitten) on tapana mennä exän luokse juttelemaan lapselle, jos on esim tullut ikävä wilma-merkintä.

Mitään rangaistusta lapselle ei aseteta. On vaan näitä juttuhetkiä, joissa molemmat vanhemmat paikalla. Ja lapsi tuntuu näistä tilanteista jopa pitävän.

Minusta se on outoa. Lapsia on itsellänikin, enkä ravaa exän luona juttelemassa milloin mistäkin. Ja joo, kuulostaa että olen mustasukkainen, ja olenkin. En oikein jaksa tätä kuviota enää. Ap

Eli tarjoat palkinnon lapselle siitä, että tämä on hölmöillyt koulussa ja opettaja on joutunut puuttumaan siihen?

Lapsen vanhemmat tekevät niin. Minä en voi siihen vaikuttaa, kun en ole lapsen huoltaja. Ap

Pidät lapsesta huolta mutta sinulla ei ole valtaa lapseen? Kuulostaa harvinaisen huonolta diililtä joka on tuomittu epäonnistumaan.

No tämähän se realiteetti uusperheissä on. Vanhemmilla on vastuu ja päätösvalta lapsistaan. Lapsi itsessään on ihana ja minulla ei ole mitään ongelmia hänen kanssaan. Miehen toiminnan kanssa sen sijaan on. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn asiaa sen takia, että miehelläni (joka eronnut siis jo vuosia sitten) on tapana mennä exän luokse juttelemaan lapselle, jos on esim tullut ikävä wilma-merkintä.

Mitään rangaistusta lapselle ei aseteta. On vaan näitä juttuhetkiä, joissa molemmat vanhemmat paikalla. Ja lapsi tuntuu näistä tilanteista jopa pitävän.

Minusta se on outoa. Lapsia on itsellänikin, enkä ravaa exän luona juttelemassa milloin mistäkin. Ja joo, kuulostaa että olen mustasukkainen, ja olenkin. En oikein jaksa tätä kuviota enää. Ap

Eli tarjoat palkinnon lapselle siitä, että tämä on hölmöillyt koulussa ja opettaja on joutunut puuttumaan siihen?

Lapsen vanhemmat tekevät niin. Minä en voi siihen vaikuttaa, kun en ole lapsen huoltaja. Ap

Pidät lapsesta huolta mutta sinulla ei ole valtaa lapseen? Kuulostaa harvinaisen huonolta diililtä joka on tuomittu epäonnistumaan.

No tämähän se realiteetti uusperheissä on. Vanhemmilla on vastuu ja päätösvalta lapsistaan. Lapsi itsessään on ihana ja minulla ei ole mitään ongelmia hänen kanssaan. Miehen toiminnan kanssa sen sijaan on. Ap

Uusperheeseen ei ole pakko suostua jos ei tasavertaisesti saa kasvattaa lasta siinä missä biologiset vanhemmatkin.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä "aktiivisesti lasten elämässä mukana oleminen" tarkoittaa sitä että kaiken pitää mennä kuten äiti kaikille määrää, lapsille, ja exälle. Koettu on. Sitten kun ei hänen pillin mukaan tanssita, niin "et välitä lapsistasi". Viime kesänä lapset olivat tällä lähivanhemmallaan koulujen kesäloman aikana 1,5 viikkoa, lopun ajan meillä tai meidän puolen sukulaisilla. Nyt kun koulut alkoivat, toinen lapsista on nähnyt tämän toisen vanhemman yhden kerran. Silti lähi saa elareita useita satoja euroja kuussa, sekä pitäisi elää kuten hän määrää.

Niin, tuossa on ilmeisesti sinun oma henk. koht. kokemus. Kurjaa toki, jos ette pysty asioista syystä tai toisesta keskustelemaan lasten edun mukaisesti. Näitä takkuavia eronneiden vanhempien keskinäisiä suhteita on harmillisen paljon. Asiassa kun pitäisi muistaa sivuuttaa omat tunteet entistä puolisoa kohtaan, jos eron käsitteleminen on jäänyt vaiheeseen, ja nostaa lapsi/lapset ykköseksi. Onneksi on myös näitä erovanhempia, jotka osaavat ja ymmärtävät tehdä niin.

Kyllä kaikesta huomaa, että eronneet vanhemmat ovat r*skaväkeä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä "aktiivisesti lasten elämässä mukana oleminen" tarkoittaa sitä että kaiken pitää mennä kuten äiti kaikille määrää, lapsille, ja exälle. Koettu on. Sitten kun ei hänen pillin mukaan tanssita, niin "et välitä lapsistasi". Viime kesänä lapset olivat tällä lähivanhemmallaan koulujen kesäloman aikana 1,5 viikkoa, lopun ajan meillä tai meidän puolen sukulaisilla. Nyt kun koulut alkoivat, toinen lapsista on nähnyt tämän toisen vanhemman yhden kerran. Silti lähi saa elareita useita satoja euroja kuussa, sekä pitäisi elää kuten hän määrää.

Niin, tuossa on ilmeisesti sinun oma henk. koht. kokemus. Kurjaa toki, jos ette pysty asioista syystä tai toisesta keskustelemaan lasten edun mukaisesti. Näitä takkuavia eronneiden vanhempien keskinäisiä suhteita on harmillisen paljon. Asiassa kun pitäisi muistaa sivuuttaa omat tunteet entistä puolisoa kohtaan, jos eron käsitteleminen on jäänyt vaiheeseen, ja nostaa lapsi/lapset ykköseksi. Onneksi on myös näitä erovanhempia, jotka osaavat ja ymmärtävät tehdä niin.

Ei se ole mikään eronneiden vanhempien "takkuinen suhde" jos äidin määrämä on aina "lasten etu". Monseti menee äidillä se oma etu ja lasten etu iloisesti sekaisin. Kaikki omat halut ja kontrollintarpeet selitetään "lasten edulla". Siinä olet oikeassa, että s pitäisi loppua viimeistään eroon, eikä jatkaa sitä lasten kautta vielä hamaan hautaan asti.

Mitään hölmöilyjä ei ole onneksi ollut. Ikinä en exän kanssa tule kokoontumaan minnekään palaveriin. Ymmärrän, että ihmiset eroaa ja eron syyt on vaikeat. Sitä en ymmärrä, että sen exän kanssa sitten pitää istua nokatusten kahvikupposen äärellä.

Vierailija kirjoitti:

Mitään hölmöilyjä ei ole onneksi ollut. Ikinä en exän kanssa tule kokoontumaan minnekään palaveriin. Ymmärrän, että ihmiset eroaa ja eron syyt on vaikeat. Sitä en ymmärrä, että sen exän kanssa sitten pitää istua nokatusten kahvikupposen äärellä.

Juuri näin. Sen vuoksihan sitä erottiin kun ei se suhde ja kommunikointi ole toiminut yhdessä ollessa . Ja ei se siitä parane eron jälkeenkään. En ole nähnyt ex miestä eron jälkeen enkä halua ikinä nähdäkään. Onneksi lapset kohta täysi-ikäisiä ja voin hoitaa asiat suoraan heidän kanssaan.

Välillä mietin miltä lapsista tuntuu kun heidän vanhemmat eivät ole enää missään väleissä. Lapset eivät puhu asiasta mitään. He olivat kuitenkin yläkouluissa kun erottiin, joten he muistavat ydinperheen hyvin ja kun oltiin ns normaali perhe. Erottiin kun miehen pitkä salasuhde paljastui.

Esikoinen on sanonut mulle kerran, että sun pitää äiti lopettaa tuo (exän vältteleminen ja välien katkaisu). Tiedän, että ex haluaisi olla omien sanojensa mukaan mun kaveri, mutta mikäs kaveri se sellainen on kun pani toista naista kaksi vuotta samalla kun minä hoidin lapsia ja kotia? Ei kiitos, en halua elämääni exän kaltaisia ihmisiä aiheuttamaan pahaa oloa.