Onko täällä muita emetofobiasta kärsiviä?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Pelkäät siis nenäliinoja?
No en? Vaikka en nä nyt kenenkään käytettyihin nenäliinoihin koskisi.
Mikä fobia se on, en jaksa googlaa?
Kyllä. Olen bakteerikammoinen vain siksi, että pelkään vatsatautia. Pesen paljon käsiä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä fobia se on, en jaksa googlaa?
Fobia mikä liittyy oksennukseen/oksentamiseen. Oksennuskammo
Muutin valsta Helsinkiin ja olen huomannut, että kaduilla kävellessä pitää olla todella tarkkana. Hirveästi oksennuksia pitkin poikin.
Vierailija kirjoitti:
Muutin valsta Helsinkiin ja olen huomannut, että kaduilla kävellessä pitää olla todella tarkkana. Hirveästi oksennuksia pitkin poikin.
*vasta
Minä! Ollut pienestä asti, olen nyt 32 v. .
On hieman lieventynyt, en enää pelkää yksin kotona oksentamista, mutta pahin pelkoni on edelleen se, että alan oksentamaan kontrolloimattomasti julkisella paikalla. Kuitenkin vointini on nykyään aika hyvä, olen koulussa ja arki rullaa ihan kivasti. Emetofobia ei enää kontrolloi elämääni täysin. Onko sinulla emetofobia, ap? Kuinka olet tullut toimeen sen kanssa ja missä tilanteissa pelko ilmenee ja miten?
Vierailija kirjoitti:
Minä! Ollut pienestä asti, olen nyt 32 v. .
On hieman lieventynyt, en enää pelkää yksin kotona oksentamista, mutta pahin pelkoni on edelleen se, että alan oksentamaan kontrolloimattomasti julkisella paikalla. Kuitenkin vointini on nykyään aika hyvä, olen koulussa ja arki rullaa ihan kivasti. Emetofobia ei enää kontrolloi elämääni täysin. Onko sinulla emetofobia, ap? Kuinka olet tullut toimeen sen kanssa ja missä tilanteissa pelko ilmenee ja miten?
Minullakin on ollut jo lapsesta asti emetofobia. Aloitin yliopiston juuri ja fobia rajoittaa minua osallistumasta bileisiin ja muihin tapahtumiin, mikä on sääli, mutta muuten pärjään melko hyvin. Itselleni ei tule juuri ikinä huono olo, mutta pelkään ennen kaikkea sitä, että joku oksentaa päälleni tai astun jonkun oksennukseen. Mutta tietysti pelkään oksennustauteja jne.
Kovinkaan ruusuisesti ei ole mennyt hyvään aikaan. Myönnän salaa toivoneeni koronarajoitusten jatkumista, sillä pelkäsin tartuntatautien hillitöntä ryöpsähdystä todennäköisenä vapautumisen sivutuotteena. Joskus tuntuu, etten enää tiedä, miten tämän kanssa toimia ja selviytyä. Työni on onneksi kirjoittamista, ja valtaosan asioista voin hoitaa kotitoimistosta käsin. Silti pelko on läsnä ja vaikuttaa arkeen väliin jopa naurettavilla tavoilla. Juuri siinä kuitenkin piilee yksi lievitys – naurussa. Välillä sitä havahtuu oman toiminnan absurdiuteen, eikä silloin voi kuin nauraa.
Voimia, te muut, jotka saman fobian kanssa painiskelette. Hyvää ja pelotonta loppuviikkoa!
Pelkäät siis nenäliinoja?