Lue keskustelun säännöt.
Miten ylioppilaskokeet ovat nykyään näin helppoja
24.09.2022 |
Kävin vähän katselemassa netistä ja huomasin että saisin lähes kaikista aineista ihan heittämällä laudaturin. Eihän ylioppilaaksi pääseminen ole enää mikään saavutus, jos kokeesta pääsee läpi arkijärkeä käyttäen. Kokeen pitäisi olla erittäin haastava ja erottaa jyvät akanoista. Läpipääsyrajab pitäisi olla ainakin 90 prossaa niin että suurin osa epäonnistuisi kokeessa. Saataisiin vähän rotua koulutukseen, perkele!
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskoe on myös eräänlainen kypsyyskoe. Jotkut asiat, jotka ovat n. 18-20v nuorelle ihan uusia ja utopistisia, ovat vanhemmalle ihmiselle täysiä itsestäänselvyyksiä.
Nuorissa ja nuorissa on eroja. Mitenkähän vuoden 2022 abit pärjäisivät vuoden 1984 kirjoituksissa? Olisi todella hauska tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai kaikki vauvapalstalla sopertavat kirjoittaisivat 12 laudaturia. Sehän on selvä. Oliko muuta vai mennäänkö seuraavaan avaukseen nostamaan omaa häntää ja painamaan muita alas?
Kävin vilkaisemassa pitkän matikan koetta kevät 2022. Oli paljon vähemmän soveltava kuin omina aikoina 2000-luvun alussa.
Mitä väliä. Ei ne huonot menesty sitten jatkossa kuitenkaan, vaikka saisi rämmittyä jonkin tutkinnon läpi niin ääliöt ei pääse töihin. Tai jos virhe tulee niin koeajalla ulos.
Tasoa aletaan vähitellen laskea, jotta Sannan jälkikasvulle saadaan aikanaan lappu käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tasoa aletaan vähitellen laskea, jotta Sannan jälkikasvulle saadaan aikanaan lappu käteen.
Sinulla on mennyt aika monta vuotta niin että joka viestiisi on jotenkin saatu Sanna mukaan. Jaksaa jaksaa!
Eikös nämä kuitenkin edelleen arvioida niin, että tietty prosenttiosuus saa tietyn arvosanan. Jos koe on helppo, monet saavat korkeita pisteitä, ja esim laudaturin raja nousee lähelle täysiä pisteitä. Vaikean kokeen vuonna taas ällän saa paljon vähemmillä pisteillä. Samoin joka vuosi sama osuus reputtaa. Kaikki eivät siis pääse läpi, ja aina joku pahoittaa mielensä. Ei lukio siinä mielessä voi täysin pullamössöä olla niin kauan kuin ylppäreissä on tämä arvostelusysteemi käytössä. Toinen tarina on sitten amis, jossa saa näytöstä ykkösen jos osaa suorittaa tehtävät ohjatusti, eli kuka tahansa pääsee läpi jos ylipäätään suostuu yhteistyöhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoa aletaan vähitellen laskea, jotta Sannan jälkikasvulle saadaan aikanaan lappu käteen.
Sinulla on mennyt aika monta vuotta niin että joka viestiisi on jotenkin saatu Sanna mukaan. Jaksaa jaksaa!
Tokihan tuo Sannan julkinen elämä tuntuu todella pitkältä ajalta, mutta kyllä nämä viestit syntyvät ihan vain sekunneissa. Ja osumaprosenttikin vaikuttaisi olevan aika hyvä. Kiitos kannustuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Osassa pääkaupunkiseudun lukioista on väkeä, joka ei osaa lukea, mutta joka haaveilee urasta lääkärinä ja on siksi pitänyt sinne lukioon päästää, eräänlaista inkluusiota. Jotta saavat yo-kokeet läpi, on kysymysten oltava laatua "kumpi on valkoinen, sininen vai valkoinen?".
Ei pelkästään koske pääkaupunkiseudun lukioita. Sama ongelma on maaseudun lukioillakin. Pitäisi lääkikseen päästä, mutta ei saada edes lukiokursseja läpi (edes helpotettuna versiona), puhumattakaan yo-kirjoituksista. Jotain täysin käsittämätöntä on tapahtunut meidän kouluissamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vähän oakko helpottaa että se savimajastakin tullut pääse läpi... Muuten EU saattaa jopa hyökätä Suomeen...
Ei savomajojen kasvatit pääse edes lukioon, kun ei älli riitä
Ihan vain tiedoksi että älykkyydellä EI OLE MITÄÄN tekemistä koulumenestyksen kanssa
Päinvastoin. Koulumenestys korreloi tutkimusten mukaan vahvasti älykkyyden kanssa. Älykkyydessä on nimenomaan kyse kyvystä oppia uusia asioita nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Osassa pääkaupunkiseudun lukioista on väkeä, joka ei osaa lukea, mutta joka haaveilee urasta lääkärinä ja on siksi pitänyt sinne lukioon päästää, eräänlaista inkluusiota. Jotta saavat yo-kokeet läpi, on kysymysten oltava laatua "kumpi on valkoinen, sininen vai valkoinen?".
yo.tilastot.fi. ympäri suomenmaan,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin huomannut saman. Meidän aikoina oli paljon vaikeammat kokeet
No ei todellakaan ollut, ihan esimerkkeinä äidinkieli ja englanti. T: yo vm -89, omat lapset kirjoittaa nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osassa pääkaupunkiseudun lukioista on väkeä, joka ei osaa lukea, mutta joka haaveilee urasta lääkärinä ja on siksi pitänyt sinne lukioon päästää, eräänlaista inkluusiota. Jotta saavat yo-kokeet läpi, on kysymysten oltava laatua "kumpi on valkoinen, sininen vai valkoinen?".
Ei pelkästään koske pääkaupunkiseudun lukioita. Sama ongelma on maaseudun lukioillakin. Pitäisi lääkikseen päästä, mutta ei saada edes lukiokursseja läpi (edes helpotettuna versiona), puhumattakaan yo-kirjoituksista. Jotain täysin käsittämätöntä on tapahtunut meidän kouluissamme.
tee vertailevaa tutkumusta esim Norssi, Kulis, Ressu, Media lukio jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän olisin huolissani, jos aikuiselle, koulutuksen saaneelle ja työssäkäyvälle ne kokeet olisi vaikeita. Käsittääkseni lukiossa on tarkoitus saada yleissivistävä koulutus joka valmentaa opiskelemaan edelleen. Jos siis koe olisi tällaiselle ihmiselle vaikea tai mahdoton, niin miettisin, että millähän pätevyydellä kyseinen henkilö oikein työtään tekee ja miten mahtaa yhteiskunnassa pärjätä.
Mutta ei ne kokeet minusta 20 vuotta sittenkään olleet vaikeita. Reaalissa sai vielä silloin kirjoittaa mitä halusi ilman etukäteisilmoituksia ja mä vastailin mm. maantieteen kysymyksiin ihan jonkun telkkarista näkemäni dokumentin perusteella. Bilsaa luin pakolliset kaksi kurssia, enkä edes kerrannut sitä kirjoituksiin, mutta kun oli helppo kysymys peritymisestä, niin vastasin sitten siihen, kun satuin muistamaan miten asia oli. Valkkasin muutenkin sieltä ne omasta mielestäni helpoimmat kysymykset ja sain E:n. Mun yleisarvosana mitättömällä lukemisella oli E ja ihmettelinkin, että miten hitossa mun kämppis, joka luki ja luki ja luki sai vain M:n paperit.
Lukion pääsyvaatimukset oli vielä Tampereen seudulla omina aikoina 8,6 minimi. Nyt pääsee samoihin lukioihin 6,5 keskiarvon elämäm koululla läpi.
Yotilastot.fi varsinkin Hgin lukiot, rajuja eroja
Minusta olisi hyvä jos ne jotka reputtaa yo kokeissa ammuttaisiin, opettaja voisi ampua pistoolilla oppilaan joka ei onnistu tehtävässään
Vaikea kuvitella ap, että suomen kielestä tulisi L.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osassa pääkaupunkiseudun lukioista on väkeä, joka ei osaa lukea, mutta joka haaveilee urasta lääkärinä ja on siksi pitänyt sinne lukioon päästää, eräänlaista inkluusiota. Jotta saavat yo-kokeet läpi, on kysymysten oltava laatua "kumpi on valkoinen, sininen vai valkoinen?".
Ei pelkästään koske pääkaupunkiseudun lukioita. Sama ongelma on maaseudun lukioillakin. Pitäisi lääkikseen päästä, mutta ei saada edes lukiokursseja läpi (edes helpotettuna versiona), puhumattakaan yo-kirjoituksista. Jotain täysin käsittämätöntä on tapahtunut meidän kouluissamme.
Joo, kovin kauas ei Kehä IIIsta tarvitse mennä kun lukioon pääsee 5. keskiarvolla. Ihan noin huonosti ei pk-seudulla kuitenkaan mene.
Milloin ne on muuttuneet helpoiksi? Itse kirjoitin joskus 2005, eikä ollut mielestäni mitään lasten leikkiä.