Lue keskustelun säännöt.
Älä ota paineita - suurin osa uusista yliopisto-opiskelijoista ei ole kirjoittanut yhtään laudaturia
22.09.2022 |
https://yle.fi/uutiset/74-20000232
"Syksyn ylioppilaskirjoitukset alkoivat viime viikolla. Moni abi tavoittelee huippuarvosanoja, vaikka valtaosa pääsee opiskelemaan lukion jälkeen ilman ällän papereita."
"Liki 60 prosentilla yliopistoon päässeistä ei ole yhtään ällää."
Tuolta videosta yliopistojen uusien opiskelijoiden laudaturien määrät vuonna 2020
0 L, 59 %:lla uusista opiskelijoista
1 L, 20 %
2 L, 9%
3 L, 5%
4 L, 3%
5 L, 1%
6 L, 1%
7, 8 tai 9 L, 0%
Eli ei todellakaan pidä paikkaansa, että vain ällärivillä pääsisi yliopistoon.
Kommentit (7)
Kertoo myös siitä, että suurimmassa osassa yliopistoja ja koulutusaloja on liikaa koulutuspaikkoja. Sen vuoksi koulutuksiin pääsee paitsi että keskitason osaajia, myös joitakin heikoilla tiedoilla ja taidoilla olevia, joilla ei ole valmiuksia työskennellä sillä alalla, jonka koulutukseen ovat kuitenkin tulleet valituksi. Eikä tuo ole missään tapauksessa hyvä asia. Siitä, että koulutuspaikkoja on liikaa, kertoo myös se, kun niin moni valmistuu yliopistosta suoraan työttömyyskortistoon.
Mutta yliopistoja tietenkin houkuttaa ottaa mahdollisimman paljon porukkaa sisään, koska yliopistojen rahoitus perustuu melko paljon sieltä valmistuneiden määrään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. En ottanut painetta. Kirjoitin 3x 'A' ja 2 x "b" Mihinkähän näillä arvosanoilla mahtaisi tänään päästä? - Onneksi sain oman paikkani pääsykokeen kautta mutta en ole ollenkaan vakuuttunut, että saisin nykyisin, jos olisin hakijoiden joukossa
Riippuu, mitä haluaa opiskella. Suosituimpiin aloihin vaaditaan niitä älliä.
Joo ehkä ensikertalaisena pääseekin, mutta toiskertalaisena ilman yhtään ällää on todella vaikea päästä mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertoo myös siitä, että suurimmassa osassa yliopistoja ja koulutusaloja on liikaa koulutuspaikkoja. Sen vuoksi koulutuksiin pääsee paitsi että keskitason osaajia, myös joitakin heikoilla tiedoilla ja taidoilla olevia, joilla ei ole valmiuksia työskennellä sillä alalla, jonka koulutukseen ovat kuitenkin tulleet valituksi. Eikä tuo ole missään tapauksessa hyvä asia. Siitä, että koulutuspaikkoja on liikaa, kertoo myös se, kun niin moni valmistuu yliopistosta suoraan työttömyyskortistoon.
Mutta yliopistoja tietenkin houkuttaa ottaa mahdollisimman paljon porukkaa sisään, koska yliopistojen rahoitus perustuu melko paljon sieltä valmistuneiden määrään.
Yliopistosta valmistuu paljon ihmisiä ihan oikeaan työelämään eli eivät jää yliopistolle töihin.
Yrityselämässä voi hyvinkin käydä niin, että keskitason papereilla opiskelemaan päässyt pärjääkin työelämässä erittäin hyvin, jopa paremmin kuin huippupapereilla opiskelemaan päässyt.
Ihminen on vielä kovin nuori ja keskeneräinen lukioiässä.
Totta. - Toisaalta itse ihmettelen, miksi ylppäreiden arvosanoille annettiin niin suuripainoarvo opiskelijavalinnoissa. Toki tiedän, että näin tekemällä voidaan säästää resursseja muuhun kuin pääsykokeiden järjestämiseen mutta linjaus on ongelmallinen mm. Siksi, että lukioidenkin resurssit ovat erilaiset. Ja pitäisi yhä nuorempana tietää, mitä haluaisi opiskella, koskav 2. Joukko, jota suositaan opiskelijavalinnoissa on ensimmäistä paikkaansa hakevat...